Suomalaisten kulutuksen hiilijalanjälki miltei puolittunut 2000-luvulla 14 hiilidioksiditonnista 7,7 tonniin

Muutoksen taustalla on kasvihuonekaasujen päästöjen väheneminen tuotannossa Suomessa ja ulkomailla. Suomessa etenkin energiasektori on puhdistunut, mikä välittyy kaikkeen tuotantoon.

Suomalaisten kotitalouksien kasvava kulutus ja kulutuksen suuntautuminen hieman päästöintensiivisempiin tuotteisiin on kuitenkin syönyt osan tuotannossa saavutettujen päästövähennysten vaikutuksesta.

Asumisen ja siihen liittyvän energiankulutuksen päästöt ovat vähentyneet tarkastelujaksolla eniten, noin 60 prosenttia. Liikkumisessa muutos on ollut -43 prosenttia, muiden tavaroiden ja palveluiden kulutuksessa -32 prosenttia ja elintarvikkeissa -17 prosenttia.

Suomen ympäristökeskuksen aiemmin tuottamat arviot suomalaisen keskimääräisestä kulutuksen hiilijalanjäljestä ovat tarkentuneet.

”Laskennassa pystytään nykyisin ottamaan aiempaa paremmin huomioon muun muassa tuontituotteiden valmistuksen aiheuttamat päästöt. Arvioimme aiemmin vuoden 2015 suomalaisen keskimääräiseksi kulutuksen hiilijalanjäljeksi 10,1 tonnia. Ero tuoreeseen, vuotta 2021 koskevaan lukuun on noin 2,4 tonnia eli vähennystä on noin 24 prosenttia. Tästä noin 19 prosenttia selittyy mallinnuksen tarkentumisella ja 5 prosenttia todellisella muutoksella”, erikoistutkija Hannu Savolainen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Ihmisten henkilökohtaisilla ratkaisuilla, jotka liittyvät asumiseen, liikkumiseen, ruokaan ja erilaisten tavaroiden ja palveluiden ostamiseen, on suuri merkitys Suomen hiilijalanjäljelle. Suomen kulutusperäisistä kasvihuonekaasupäästöistä noin 60 prosenttia aiheutuu kotitalouksien kulutuksesta.

”Myönteistä on, että vaikka kotitalouksien kulutusmenot henkilöä kohden ovat kasvaneet vuodesta 2000 vuoteen 2021, päästöt eivät ole lisääntyneet samaa tahtia, vaan päinvastoin alentuneet. Suuntaus johtuu erityisesti tuotantoteknologioiden kehittymisestä entistä vähähiilisemmiksi ja energialähteiden puhdistumisesta. Huolestuttavaa on, että osa tuotannossa saavutetuista päästövähennyksistä menee lisääntyneen kulutuksen päästövaikutuksien kattamiseen, koska samaan aikaan tuotannon puhdistumisen kanssa suomalaisten kulutus on kasvanut”, Savolainen sanoo.

Kehitys näkyy erityisesti siinä, että tavaroiden osuus suomalaisten hiilijalanjäljestä on kasvanut kymmenestä kuuteentoista prosenttiin vuosina 2000–2021.

Suomen ympäristökeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Helsingin yliopiston tutkijat ovat jo aiemmin selvittäneet, minkälaisilla ohjauskeinoilla kulutuksen päästöjä voidaan vähentää lähelle kestävää tasoa. Osa on toteutettavissa kansallisesti, mutta koska suomalaisten kulutuksen hiilijalanjäljestä arviolta 46 prosenttia syntyy ulkomailla, tuotantoon on vaikutettava kansainvälisesti esimerkiksi aktiivisella osallistumisella EU-tason tuotepolitiikkaan.

”Kulutuksessa on siten monia alueita, joilla hyvää kehitystä voitaisiin vahvistaa. Viimeisen vuoden aikana kulutuksen ilmasto-ohjausta on kuitenkin osin heikennetty. Tämän suuntauksen merkitystä ja paikkausmahdollisuuksia pitäisi pystyä jatkossa arvioimaan”, kehittämispäällikkö Ari Nissinen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.