Suomen ympäristökeskus

Suomalaisten kulutuksen hiilijalanjälki miltei puolittunut 2000-luvulla 14 hiilidioksiditonnista 7,7 tonniin

11.4.2024 08:01:34 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote

Jaa

Suomalaisten kotitalouksien kulutusmenojen keskimääräinen hiilijalanjälki on pienentynyt merkittävästi vuodesta 2000 vuoteen 2021. Kun vuonna 2000 hiilijalanjälki kutakin suomalaista kohti oli noin 14 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (CO2e), vastaava luku vuonna 2021 oli 7,7 tonnia CO2e.

Suomalaisen keskimääräiset kulutusmenot ja hiilijalanjälki kulutuksen osa-alueittain 2000-2021.
Suomalaisen keskimääräiset kulutusmenot ja hiilijalanjälki kulutuksen osa-alueittain 2000-2021. Suomen ympäristökeskus

Muutoksen taustalla on kasvihuonekaasujen päästöjen väheneminen tuotannossa Suomessa ja ulkomailla. Suomessa etenkin energiasektori on puhdistunut, mikä välittyy kaikkeen tuotantoon.

Suomalaisten kotitalouksien kasvava kulutus ja kulutuksen suuntautuminen hieman päästöintensiivisempiin tuotteisiin on kuitenkin syönyt osan tuotannossa saavutettujen päästövähennysten vaikutuksesta.

Asumisen ja siihen liittyvän energiankulutuksen päästöt ovat vähentyneet tarkastelujaksolla eniten, noin 60 prosenttia. Liikkumisessa muutos on ollut -43 prosenttia, muiden tavaroiden ja palveluiden kulutuksessa -32 prosenttia ja elintarvikkeissa -17 prosenttia.

null
Kuva 2: Suomalaisten kotitalouksien hiilijalanjälki osa-alueittain vuonna 2021. Suomen ympäristökeskus

Suomen ympäristökeskuksen aiemmin tuottamat arviot suomalaisen keskimääräisestä kulutuksen hiilijalanjäljestä ovat tarkentuneet.

”Laskennassa pystytään nykyisin ottamaan aiempaa paremmin huomioon muun muassa tuontituotteiden valmistuksen aiheuttamat päästöt. Arvioimme aiemmin vuoden 2015 suomalaisen keskimääräiseksi kulutuksen hiilijalanjäljeksi 10,1 tonnia. Ero tuoreeseen, vuotta 2021 koskevaan lukuun on noin 2,4 tonnia eli vähennystä on noin 24 prosenttia. Tästä noin 19 prosenttia selittyy mallinnuksen tarkentumisella ja 5 prosenttia todellisella muutoksella”, erikoistutkija Hannu Savolainen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Ihmisten henkilökohtaisilla ratkaisuilla, jotka liittyvät asumiseen, liikkumiseen, ruokaan ja erilaisten tavaroiden ja palveluiden ostamiseen, on suuri merkitys Suomen hiilijalanjäljelle. Suomen kulutusperäisistä kasvihuonekaasupäästöistä noin 60 prosenttia aiheutuu kotitalouksien kulutuksesta.

”Myönteistä on, että vaikka kotitalouksien kulutusmenot henkilöä kohden ovat kasvaneet vuodesta 2000 vuoteen 2021, päästöt eivät ole lisääntyneet samaa tahtia, vaan päinvastoin alentuneet. Suuntaus johtuu erityisesti tuotantoteknologioiden kehittymisestä entistä vähähiilisemmiksi ja energialähteiden puhdistumisesta. Huolestuttavaa on, että osa tuotannossa saavutetuista päästövähennyksistä menee lisääntyneen kulutuksen päästövaikutuksien kattamiseen, koska samaan aikaan tuotannon puhdistumisen kanssa suomalaisten kulutus on kasvanut”, Savolainen sanoo.

Kehitys näkyy erityisesti siinä, että tavaroiden osuus suomalaisten hiilijalanjäljestä on kasvanut kymmenestä kuuteentoista prosenttiin vuosina 2000–2021.

null
Kuva 3: Tavaroiden osuus suomalaisen keskimäärisestä hiilijalanjäljestä. Suomen ympäristökeskus

Suomen ympäristökeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Helsingin yliopiston tutkijat ovat jo aiemmin selvittäneet, minkälaisilla ohjauskeinoilla kulutuksen päästöjä voidaan vähentää lähelle kestävää tasoa. Osa on toteutettavissa kansallisesti, mutta koska suomalaisten kulutuksen hiilijalanjäljestä arviolta 46 prosenttia syntyy ulkomailla, tuotantoon on vaikutettava kansainvälisesti esimerkiksi aktiivisella osallistumisella EU-tason tuotepolitiikkaan.

”Kulutuksessa on siten monia alueita, joilla hyvää kehitystä voitaisiin vahvistaa. Viimeisen vuoden aikana kulutuksen ilmasto-ohjausta on kuitenkin osin heikennetty. Tämän suuntauksen merkitystä ja paikkausmahdollisuuksia pitäisi pystyä jatkossa arvioimaan”, kehittämispäällikkö Ari Nissinen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja

Erikoistutkija, ryhmäpäällikkö Hannu Savolainen, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1839, hannu.savolainen@syke.fi

Kehittämispäällikkö Ari Nissinen, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1457 ari.nissinen@syke.fi

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Kuvat

Suomalaisen keskimääräiset kulutusmenot ja hiilijalanjälki kulutuksen osa-alueittain 2000-2021.
Suomalaisen keskimääräiset kulutusmenot ja hiilijalanjälki kulutuksen osa-alueittain 2000-2021.
Suomen ympäristökeskus
Lataa
Kuva 2: Suomalaisten kotitalouksien hiilijalanjälki osa-alueittain vuonna 2021.
Kuva 2: Suomalaisten kotitalouksien hiilijalanjälki osa-alueittain vuonna 2021.
Suomen ympäristökeskus
Lataa
Kuva 3: Tavaroiden osuus suomalaisen keskimäärisestä hiilijalanjäljestä.
Kuva 3: Tavaroiden osuus suomalaisen keskimäärisestä hiilijalanjäljestä.
Suomen ympäristökeskus
Lataa

Linkit

Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.

Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki

0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Torkan fortsätter vara utmanande – många sjöar och grundvattennivåer är låga26.3.2026 07:00:00 EET | Pressmeddelande

Grundvattennivåerna ligger under det normala i stora delar av landet, med undantag för Lappland. Situationen har förvärrats av en ovanligt snöfattig vinter, långa köldperioder, en tidig vår samt en långvarig torka särskilt i östra Finland. Enligt prognosen kommer de stora sjöarna i östra Finland att förbli låga även i år. Vårens och sommarens torka kan påverka tillgången på vatten, jordbrukets skördar, risken för skogsbränder, vattentransport, rekreationsanvändningen av vattendrag samt energiproduktion. Nederbörden under våren avgör vilka effekter torkan slutligen kommer att ha.

Kuivuustilanne jatkuu haastavana – monet järvet ja pohjavedet matalalla26.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote

Pohjavesien pinnat ovat tavanomaista matalammalla useilla alueilla Lappia lukuun ottamatta. Tilannetta ovat pahentaneet poikkeuksellisen vähäluminen talvi, pitkät pakkasjaksot, aikainen kevät sekä erityisesti Itä-Suomessa pitkään jatkunut kuivuustilanne. Ennusteen mukaan Itä-Suomen suuret järvet pysyvät tänäkin vuonna matalalla. Kevään ja kesän kuivuus voi vaikuttaa talousveden riittävyyteen, maatalouden satoihin, maastopaloihin, vesiliikenteeseen, vesistöjen virkistyskäyttöön ja energiantuotantoon. Kevään sademäärät vaikuttavat lopullisen kuivuustilanteen kehittymiseen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye