Ilmatieteen laitos

Auringon aktiivisuushuippu lähestyy

Jaa

Ilmatieteen laitos varautuu entistä monipuolisempaan avaruuden tilannekuvan seurantaan.

Palmusunnuntaina 24.3. koettiin vuoden toistaiseksi voimakkain geomagneettinen myrsky. Avaruussään myrskyjä voidaan mitata monella tavalla, mutta yksi keskeisimmistä mittareista on geomagneettisia häiriöitä kuvaava Kp-indeksi. Sunnuntaina 24.3. se saavutti arvon 8+, mikä luokitellaan ankaraksi geomagneettiseksi myrskyksi. Asteikon suurin mahdollinen arvo on 9.  

Geomagneettisen myrskyn aiheutti Auringosta lähtenyt koronan massapurkaus eli kaasupilvi, jonka lähtö havaittiin satelliittien ottamista kuvista. Purkauksen Maahan osuminen ennustettiin noin vuorokautta etukäteen, mutta sen aiheuttamien geomagneettisten häiriöiden voimakkuus yllätti. Ilmakehän yläosassa ionosfäärin elektronitiheydessä tapahtui myös voimakkaita muutoksia, jotka vaikuttivat radiosignaalien kulkuun. 

Viime vuonna kaksi geomagneettista myrskyä ylsi suunnilleen samalle tasolle. Niitä edeltänyttä yhtä rajua avaruussäätä hakiessa pitää palata vuoteen 2017.

"Tämä kuvaa hyvin avaruussään myrskyisyyden vaihtelua Auringon aktiivisuuden mukaan. Vuosikymmenen vaihteessa Aurinko vietti hiljaisia vuosiaan, mutta nyt lähestytään Auringon 11-vuotisen aktiivisuusvaihtelun maksimia. Palmusunnuntain myrsky oli maistiainen siitä, mitä lähivuosina on odotettavissa vielä useita kertoja", kertoo Avaruussäätutkimus-ryhmän päällikkö Tiera Laitinen.   

Ilmatieteen laitos on viime vuosien aikana laajentanut avaruussääpalvelujaan ja aloittanut valmistelut kokonaisvaltaisemman avaruuden tilannekuvan seurantaan yhteistyössä Maanmittauslaitoksen ja Puolustusvoimien kanssa. Yhteiskunnan paikannus-, navigaatio-, tietoliikenne-, ilmailu- ja energiajärjestelmien toiminta on enenevässä määrin riippuvaista avaruussäälle herkkien satelliittien tuottamasta tiedosta, mikä korostaa seurannan tärkeyttä. Avaruussään ymmärtäminen edellyttää vahvaa tutkimusta, jota Ilmatieteen laitos tekee tärkeimpinä yhteistyökumppaneinaan Oulun, Helsingin ja Turun yliopistot ja Aalto-yliopisto sekä kansainvälisesti Britannian, Yhdysvaltain ja useiden EU-maiden avaruussääorganisaatiot.  

Avaruussään seurannalla edistetään turvallisuutta 

Vuodesta 2014 lähtien Ilmatieteen laitoksella on toiminut avaruussääpäivystys, jossa asiantuntijat laativat päivittäisen revontuliennusteen ja ovat ympärivuorokautisesti tavoitettavissa. Ilmatieteen laitoksen johtama eurooppalainen PECASUS-konsortio aloitti avaruussäätiedotteiden ja -ohjeistuksen tuotannon kansainvälisen lentoliikenteen globaaliin käyttöön vuonna 2019.   

Avaruussään seurantaan kehitettyjen Ilmatieteen laitoksen päivystysjärjestelmien pohjalta Suomeen rakennetaan kansallista avaruustilannekeskusta – järjestelmää, jolla voidaan seurata yhteiskunnan toiminnalle ja turvallisuudelle ongelmia aiheuttavia lähiavaruuden tilanteita. Tähän liittyy kansainvälinen yhteistyö, erityisesti osallistuminen EU:n avaruustilanneseurantaan.

"Esimerkiksi satelliittien ja avaruusromun putoaminen ilmakehään, satelliittien törmäykset toistensa ja avaruusromun kanssa sekä asteroidien lähilennot ovat tyypillisiä erityistä seurantaa vaativia tilanteita, joissa tarvitaan myös avaruussäätietoa", toteaa yksikön päällikkö Ari-Matti Harri.    

Vuosikymmenten tieteellinen tutkimus on kartuttanut Ilmatieteen laitokselle vahvan osaamisen geomagneettisesti indusoituvista virroista, jotka voivat suurten avaruussäämyrskyjen aikana häiritä esimerkiksi sähköverkkojen toimintaa. Vaikka Suomen sähköverkon tiedetään kestävän hyvin geomagneettisten myrskyjen aiheuttaman rasituksen, energian jakelusta vastaavien tahojen on tärkeää seurata verkon tilannetta myös valtion rajojen ulkopuolella. Ongelmatilanteiden ennakoimiseksi Ilmatieteen laitos käynnisti vuonna 2023 energiasektorille suunnatun ennakkovaroituspalvelun.  

Kiinnostus avaruussäätä kohtaan on kasvanut myös puolustusalalla. Ilmatieteen laitos toimittaa avaruussäätietoja useille suomalaisille viranomaisille, myös Puolustusvoimille. Lisäksi Ilmatieteen laitos osallistuu tutkimushankkeisiin, joissa selvitetään avaruussään aiheuttamia häiriöitä eri suorituskyvyille sekä mahdollisuuksia välttää haittoja. Ilmatieteen laitos edustaa Suomea Naton sotilasavaruussääpaneelissa yhdessä puolustusvoimien kanssa. Nato-yhteistyössä painotetaan tutkimusta sekä reaaliaikaisten havaintoverkkojen kehittämistä ja ylläpitoa. Pohjoismainen osaaminen arktisella alueella on tässä työssä erityisesti huomion kohteena.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tiera Laitinen, Avaruussääryhmän päällikkö, Ilmatieteen laitos, p. 050 380 3279, tiera.laitinen@fmi.fi  

Kirsti Kauristie, Avaruussääryhmän tiedekoordinaattori , Ilmatieteen laitos, p. 050 597 8874, kirsti.kauristie@fmi.fi

Ari-Matti Harri, Avaruuden ja havaintoteknologioiden tutkimusyksikön päällikkö, Ilmatieteen laitos, p. 050 337 5623, ari-matti.harri@fmi.fi

Jouni Pulliainen, Avaruus- ja kaukokartoituskeskuksen johtaja, Ilmatieteen laitos, p. 050 589 5821, jouni.pulliainen@fmi.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Ilmatieteen laitos havainnoi ja tutkii ilmakehää, lähiavaruutta ja meriä. Lisäksi se tuottaa palveluita säästä, merestä, ilmastosta, ilmanlaadusta ja lähiavaruudesta yleisen turvallisuuden, elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeisiin. Osoitteessa ilmatieteenlaitos.fi voit tutustua meihin paremmin.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Ilmatieteen laitos

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye