Ajanpuute vaikeuttaa pakolaistaustaisten nuorten opiskelua
Yhteiskuntatieteiden tohtori Elina Niinivaara selvitti tutkimuksessaan pakolaistaustaisten nuorten opiskelua vaikeuttavia tekijöitä. Osa tutkimushavainnoista vastasi aiempaa tutkimusta aiheesta: nuorille tuottaa haasteita esimerkiksi rasismi ja elämäntilanteen raskaus. Uutena löytönä Niinivaaran tutkimuksessa nousi esiin aika ja sen puute.

Pakolaistaustaisilla nuorilla on vaikeuksia raivata arjessaan riittävästi aikaa opiskelulle, ja samalla opiskelu ja sen mahdollistaminen vievät heiltä runsaasti aikaa. Näin toteaa YTT Elina Niinivaara hiljattain julkaistusta tutkimuksessaan.
Tutkija pitää ilmiön syinä esimerkiksi niukkoja taloudellisia ja sosiaalisia resursseja.
– Useilla kului aikaa esimerkiksi todella pitkiin koulumatkoihin tai rahan ansaitsemiseen matkoja varten. Oli myös aika tavallista, että nuoret olivat niin väsyneitä ja nälkäisiä, että heidän opiskelunsa vaikeutui. Monet joutuvat itsenäistymään varhain tai kantamaan vastuuta perheestään. Heidän ajastaan palkkatyöt, kotityöt ja byrokratian hoitaminen vie leijonanosan, Niinivaara sanoo.
Niinivaara muistuttaa myös, että pakolaistaustaisilla nuorilla on harvoin aikuisia, jotka pystyvät tukemaan heitä opiskelussa säännöllisesti. Niinivaara osoittaa tutkimuksessaan, että opintoihin motivoituneet nuoret etsivät aktiivisesti tukea eri paikoista ja usein sitä löytävätkin, mutta avun hakeminen, tukitapaamisten järjestely ja niihin matkustaminen vie heiltä runsaasti aikaa. Tämä vaatii nuorilta myös hyviä sosiaalisia taitoja ja rohkeutta.
– On aika eri juttu huikata olohuoneen puolelta vanhempaa apuun matikan läksyissä, kuin etsiä vaikka nuorisotiloilta ohjaajia tai vapaaehtoisia, jotka voisivat auttaa milloin missäkin tehtävässä, Niinivaara kuvailee.
Suomi heikoilla pohjoismaisessa vertailussa
Pakolaistaustaiset nuoret pärjäävät Suomessa muita Pohjoismaita heikommin opinnoissaan verrattuna syntyperäisiin nuoriin. Aiemmassa tilastollisessa tutkimuksessa on havaittu, että korkeakoulutuksen saa Suomessa harvempi pakolaistaustainen nuori kuin Ruotsissa, Norjassa tai Tanskassa. Lisäksi Norja ja Ruotsi onnistuvat tutkimusten mukaan Suomea paremmin toiseen asteen koulutuksessa.
– Suomessa pakolaistaustaiset nuoret myös jättävät toisen asteen koulutuksen kesken useammin kuin Ruotsissa ja Norjassa, ja myös useammin kuin muista syistä Suomeen muuttaneet nuoret, Niinivaara muistuttaa.
Niinivaara tarttui ilmiöön etnografisella menetelmällä eli viettämällä aikaa nuorten kanssa esimerkiksi nuorisotiloilla ja nuorten kotona. Yhden nuoren kanssa hän myös osallistui ammattiopiston oppitunneille. Hän teki läksyjä yhdessä nuorten kanssa ja tuki heitä kokeisiin valmistautumisessa. Opiskelun ohessa juotiin kuppitolkulla teetä ja käytiin keskusteluja, jotka liittyivät opiskeluun, mutta myös nuorten arkeen laajemmin.
– Tutkimuksen tekeminen etnografisella menetelmällä vie aikaa, eikä tutkimukseen osallistuvia nuoria voinut siksi olla kovin montaa. Etuna on se, että aineisto on syvällistä ja rikasta. En olisi ymmärtänyt miten kuormittuneita nuoret ovat, jos en olisi tavannut heitä usein ja opiskelun erilaisissa vaiheissa, Niinivaara toteaa.
Kieli ja opetusympäristöjen selkeys huomioitava
Pakolaistaustaisten nuorten arki osoittautui Niinivaaran tutkimuksessa hyvin paineiseksi. Nuoret jäävät pahasti kiireen jalkoihin. Kiire ja sen aiheuttama stressi kumuloituvat ajan myötä, mikä selvisi Niinivaaran kaksi vuotta kestäneen aineiston keruun aikana. Nuorten koulutehtävät kasaantuivat ja stressi kasvoi. Osalla tämä johti koulu-uupumukseen ja opiskelun mielekkyyden kyseenalaistamiseen.
Niinivaaran mukaan oppilaitosten käytännöt olisi tärkeää rakentaa niin, että ne tukevat nuorten opiskelua. Esimerkiksi vaikeaselkoiset sähköiset opetusympäristöt saattavat hidastaa opiskelua sen helpottamisen sijaan. Toinen merkittävä opiskelua hidastava tekijä oli käytetty kieli. Opetuslinjaukset edellyttävät kielitietoista opetusta, mutta periaate ei tutkimusnäytön mukaan toteudu kunnolla. Niinivaaran tutkimuksen ohella asiaan ovat äskettäin kiinnittäneet huomiota Sanna Mustonen ja Pauliina Puranen tutkimusartikkelissaan (2021). Niinivaara arvelee yhdeksi syyksi opettajien kovan kiireen.
– Jotta pakolaistaustaisten nuorten opiskelun edellytyksiä voidaan parantaa, on panostettava ajanpuutteen korjaamiseen. Opiskelun rakenteita tulisi selkeyttää ja tarjota nuorille pitkäjänteistä aikuisten tukea. Opettajia puolestaan pitäisi tukea antamaan kielitietoista opetusta, Niinivaara painottaa.
Niinivaaran tutkimus perustuu etnografisella menetelmällä vuosien 2014–2016 aikana eri kouluasteilla opiskelevien pakolaistaustaisten nuorten parissa kerättyyn aineistoon.
Vertaisarvioitu tutkimusartikkeli julkaistiin joulukuussa 2023 Nuorisotutkimus-lehdessä.
Tutkimus
Niinivaara, Elina, Aikanieluja ja hidastavia rakenteita. Etnografinen näkökulma pakolaistaustaisten nuorten opinpolun ongelmakohtiin. Vol 41 Nro 4 (2023): Nuorisotutkimus 4 2023.
Yhteyshenkilöt
Tutkija Elina Niinivaara, elina.niinivaara@tuni.fi
Linkit
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Kulttuurinen maku kertoo poliittisista kannoista – myös Suomessa20.11.2025 15:01:25 EET | Tiedote
Elämäntyylit ja kulttuuriset käytännöt, kuten kulttuurinen maku ja kulttuurin harrastaminen, kytkeytyvät vahvasti sosiaaliseen taustaan ja eriytyvät esimerkiksi sukupuolen, iän ja koulutuksen mukaan. Väitöskirjatutkimuksessaan YTM Sara Sivonen osoittaa, että kulttuurinen eriytyminen liittyy kiinteästi myös poliittiseen orientaatioon, eli poliittisiin asenteisiin ja puoluekantoihin.
Väitös: Jännitetyt sillat kestävät enemmän kuin luultiin – uutta tietoa rakenteiden vaurionsietokyvystä19.11.2025 10:00:00 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Olli Asp selvitti, miten suurten jännitettyjen betonisiltojen kantavuutta voidaan arvioida tarkemmin jännepunosten korroosiovaurioiden yhteydessä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää siltojen turvallisen käytön varmistamisessa sekä korjausresurssien tehokkaammassa kohdentamisessa.
MoniCardi yhteistyöhön maailman johtavan uuden sukupolven siruvalmistajan kanssa12.11.2025 14:43:29 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston tuore spinoff-yritys MoniCardi ja yhdysvaltalainen Ambiq ovat julkaisseet yhdessä teknisen selvityksen, joka osoittaa MoniCardin sydänanalytiikan toimivuuden Ambiqin edistyneillä mikrosiruilla. Yhteistyön ansiosta esimerkiksi hyvinvointia ja sydänsairauksia voidaan seurata yhä moninaisimmilla laitteilla entistä helpommin ja tehokkaammin.
Yhteenkuuluvuuden johtaminen voi olla avain työpaikan kasvuun10.11.2025 13:31:30 EET | Tiedote
Keskustelu suomalaisen johtamisen haasteista saa tuoreen näkökulman Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen uudesta tutkimuksesta. Tulosten mukaan työpaikan yhteenkuuluvuuden – eli työyhteisön identiteetin – johtaminen voi olla ratkaiseva tekijä kasvun ja innovaatioiden synnyttämisessä. Vielä vaikuttavampia tuloksia saavutetaan, kun yhteenkuuluvuutta johdetaan yhdessä.
Väitös: Yhteisöllisyys ja yksilölliset voimavarat tukevat opiskelijoiden hyvinvointia poikkeusaikoina10.11.2025 11:10:45 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan psykologian maisteri Tiia Toivonen tarkasteli suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden opiskeluhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä koronapandemian aikana ja sen jälkeen. Tutkimus osoittaa, että opiskeluhyvinvoinnin tukeminen edellyttää sekä yhteisöllisten että yksilöllisten voimavarojen vahvistamista – myös poikkeusaikojen jälkeen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme