Ajanpuute vaikeuttaa pakolaistaustaisten nuorten opiskelua
Yhteiskuntatieteiden tohtori Elina Niinivaara selvitti tutkimuksessaan pakolaistaustaisten nuorten opiskelua vaikeuttavia tekijöitä. Osa tutkimushavainnoista vastasi aiempaa tutkimusta aiheesta: nuorille tuottaa haasteita esimerkiksi rasismi ja elämäntilanteen raskaus. Uutena löytönä Niinivaaran tutkimuksessa nousi esiin aika ja sen puute.

Pakolaistaustaisilla nuorilla on vaikeuksia raivata arjessaan riittävästi aikaa opiskelulle, ja samalla opiskelu ja sen mahdollistaminen vievät heiltä runsaasti aikaa. Näin toteaa YTT Elina Niinivaara hiljattain julkaistusta tutkimuksessaan.
Tutkija pitää ilmiön syinä esimerkiksi niukkoja taloudellisia ja sosiaalisia resursseja.
– Useilla kului aikaa esimerkiksi todella pitkiin koulumatkoihin tai rahan ansaitsemiseen matkoja varten. Oli myös aika tavallista, että nuoret olivat niin väsyneitä ja nälkäisiä, että heidän opiskelunsa vaikeutui. Monet joutuvat itsenäistymään varhain tai kantamaan vastuuta perheestään. Heidän ajastaan palkkatyöt, kotityöt ja byrokratian hoitaminen vie leijonanosan, Niinivaara sanoo.
Niinivaara muistuttaa myös, että pakolaistaustaisilla nuorilla on harvoin aikuisia, jotka pystyvät tukemaan heitä opiskelussa säännöllisesti. Niinivaara osoittaa tutkimuksessaan, että opintoihin motivoituneet nuoret etsivät aktiivisesti tukea eri paikoista ja usein sitä löytävätkin, mutta avun hakeminen, tukitapaamisten järjestely ja niihin matkustaminen vie heiltä runsaasti aikaa. Tämä vaatii nuorilta myös hyviä sosiaalisia taitoja ja rohkeutta.
– On aika eri juttu huikata olohuoneen puolelta vanhempaa apuun matikan läksyissä, kuin etsiä vaikka nuorisotiloilta ohjaajia tai vapaaehtoisia, jotka voisivat auttaa milloin missäkin tehtävässä, Niinivaara kuvailee.
Suomi heikoilla pohjoismaisessa vertailussa
Pakolaistaustaiset nuoret pärjäävät Suomessa muita Pohjoismaita heikommin opinnoissaan verrattuna syntyperäisiin nuoriin. Aiemmassa tilastollisessa tutkimuksessa on havaittu, että korkeakoulutuksen saa Suomessa harvempi pakolaistaustainen nuori kuin Ruotsissa, Norjassa tai Tanskassa. Lisäksi Norja ja Ruotsi onnistuvat tutkimusten mukaan Suomea paremmin toiseen asteen koulutuksessa.
– Suomessa pakolaistaustaiset nuoret myös jättävät toisen asteen koulutuksen kesken useammin kuin Ruotsissa ja Norjassa, ja myös useammin kuin muista syistä Suomeen muuttaneet nuoret, Niinivaara muistuttaa.
Niinivaara tarttui ilmiöön etnografisella menetelmällä eli viettämällä aikaa nuorten kanssa esimerkiksi nuorisotiloilla ja nuorten kotona. Yhden nuoren kanssa hän myös osallistui ammattiopiston oppitunneille. Hän teki läksyjä yhdessä nuorten kanssa ja tuki heitä kokeisiin valmistautumisessa. Opiskelun ohessa juotiin kuppitolkulla teetä ja käytiin keskusteluja, jotka liittyivät opiskeluun, mutta myös nuorten arkeen laajemmin.
– Tutkimuksen tekeminen etnografisella menetelmällä vie aikaa, eikä tutkimukseen osallistuvia nuoria voinut siksi olla kovin montaa. Etuna on se, että aineisto on syvällistä ja rikasta. En olisi ymmärtänyt miten kuormittuneita nuoret ovat, jos en olisi tavannut heitä usein ja opiskelun erilaisissa vaiheissa, Niinivaara toteaa.
Kieli ja opetusympäristöjen selkeys huomioitava
Pakolaistaustaisten nuorten arki osoittautui Niinivaaran tutkimuksessa hyvin paineiseksi. Nuoret jäävät pahasti kiireen jalkoihin. Kiire ja sen aiheuttama stressi kumuloituvat ajan myötä, mikä selvisi Niinivaaran kaksi vuotta kestäneen aineiston keruun aikana. Nuorten koulutehtävät kasaantuivat ja stressi kasvoi. Osalla tämä johti koulu-uupumukseen ja opiskelun mielekkyyden kyseenalaistamiseen.
Niinivaaran mukaan oppilaitosten käytännöt olisi tärkeää rakentaa niin, että ne tukevat nuorten opiskelua. Esimerkiksi vaikeaselkoiset sähköiset opetusympäristöt saattavat hidastaa opiskelua sen helpottamisen sijaan. Toinen merkittävä opiskelua hidastava tekijä oli käytetty kieli. Opetuslinjaukset edellyttävät kielitietoista opetusta, mutta periaate ei tutkimusnäytön mukaan toteudu kunnolla. Niinivaaran tutkimuksen ohella asiaan ovat äskettäin kiinnittäneet huomiota Sanna Mustonen ja Pauliina Puranen tutkimusartikkelissaan (2021). Niinivaara arvelee yhdeksi syyksi opettajien kovan kiireen.
– Jotta pakolaistaustaisten nuorten opiskelun edellytyksiä voidaan parantaa, on panostettava ajanpuutteen korjaamiseen. Opiskelun rakenteita tulisi selkeyttää ja tarjota nuorille pitkäjänteistä aikuisten tukea. Opettajia puolestaan pitäisi tukea antamaan kielitietoista opetusta, Niinivaara painottaa.
Niinivaaran tutkimus perustuu etnografisella menetelmällä vuosien 2014–2016 aikana eri kouluasteilla opiskelevien pakolaistaustaisten nuorten parissa kerättyyn aineistoon.
Vertaisarvioitu tutkimusartikkeli julkaistiin joulukuussa 2023 Nuorisotutkimus-lehdessä.
Tutkimus
Niinivaara, Elina, Aikanieluja ja hidastavia rakenteita. Etnografinen näkökulma pakolaistaustaisten nuorten opinpolun ongelmakohtiin. Vol 41 Nro 4 (2023): Nuorisotutkimus 4 2023.
Yhteyshenkilöt
Tutkija Elina Niinivaara, elina.niinivaara@tuni.fi
Linkit
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme