SAK, Akava ja STTK: Aikuiskoulutustuelle ei onnistuttu luomaan korvaavaa mallia

SAK, Akava ja STTK katsovat, että työryhmän työskentely ja työryhmän loppuraportin ehdotukset eivät vastaa työryhmän toimeksiantoa, joka perustuu aikuiskoulutustuen lakkauttamiselle ja sitä korvaavien keinojen löytämiselle.

– Emme palkansaajajärjestöissä kannata aikuiskoulutustuen korvaamista opintotukeen tai lainaan perustuvalla mallilla, jotka esitetään loppuraportissa työryhmän ehdotuksina. Aikuiskoulutustuen saajat ovat työskennelleet pieni- ja keskipalkkaisissa ammateissa. Heistä noin 75 prosenttia on ollut naisia. Ehdotetut mallit siirtävät vastuuta opintojen aikaisesta toimeentulosta yksilöille ja heikentävät erityisesti heikommassa taloudellisessa asemassa olevien koulutusmahdollisuuksia ja lisäävät sukupuolten epätasa-arvoa työelämässä, järjestöt huomauttavat.

Järjestöt nostavat eriävässä mielipiteessään esille vakavan huolen katkoksesta, joka on tulossa aikuiskoulutustuen lakkauttamisen ja mahdollisten korvaavien etuusmallien toteuttamisen väliin.

– Työryhmän saaman virka-arvion mukaan muutokset opintotukeen tulisivat voimaan vasta vuonna 2027 eli kolme vuotta aikuiskoulutustuen lakkauttamisen jälkeen. Aikuiskoulutustuen saajat ovat usein kouluttautuneet työvoimapula-aloille ja -ammatteihin, jolloin katkos etuusjärjestelmässä vaarantaa osaavan työvoiman saatavuuden monilla yhteiskunnan kriittisillä aloilla, järjestöt toteavat.

– Toimme esityksiä työryhmälle useaan otteeseen, mutta niitä ei ole juurikaan käsitelty kokouksissa, eikä niitä hyväksytty työryhmän ehdotuksiksi. Esitimme aikuisille tarkoitettua tukimuotoa, jonka rahoitus perustuisi työntekijöiltä ja työnantajilta kerättäviin työttömyysvakuutusmaksuihin ja jota Työllisyysrahasto hallinnoisi. Tällainen kollektiivisesti rahoitettu malli turvaisi osaavan työvoiman saatavuutta eri aloilla työelämän osaamistarpeiden muuttuessa ja jakaisi vastuuta jatkuvan oppimisen kustannuksista oikeudenmukaisesti työntekijöiden ja työnantajien kesken, järjestöt painottavat.

– Palkansaajajärjestöt ovat lisäksi esittäneet työntekijöiden koulutusmahdollisuuksien turvaamista säätämällä oikeudesta palkalliseen opintovapaaseen. Loppuraportissa nostetaan esiin tarve kasvattaa työnantajien koulutusvastuuta, mutta sen toteutumiseksi ei esitetä konkreettisia keinoja. Tilastojen valossa mahdollisuus osallistua työnantajan tarjoamaan koulutukseen vaihtelee suuresti eri työntekijäryhmien kesken, järjestöt huomauttavat.

Opintovapaalain avaaminen ei vastaa järjestöjen mielestä työryhmän toimeksiannossa määriteltyihin tarpeisiin eikä aikuiskoulutustuen lakkauttamisen vaikutuksia opintovapaan käyttöön. Lähes kaikki opintovapaata käyttäneet ovat hakeneet aikuiskoulutustukea.

Järjestöt toteavat eriävässä mielipiteessään lisäksi, että monet työryhmän ehdotuksista kuvaavat koulutusjärjestelmän kehittämiseen liittyviä asioita, joita jo kehitetään ja toteutetaan. Niiden edistäminen ei liity aikuiskoulutustuen lakkauttamiseen, vaan on jatkoa aiemmin päätetyille toimille.

Tutustu työuran aikaista jatkuva oppimista selvittävän työryhmän loppuraporttiin.

Lisätietoja 

Koulutus- ja työllisyysasioiden päällikkö Mikko Heinikoski, SAK, mikko.heinikoski@sak.fi,

puhelin 040 564 7001

Johtava asiantuntija Miika Sahamies, Akava, miika.sahamies@akava.fi, puhelin 050 530 5366 

Asiantuntija Riina Nousiainen, STTK, riina.nousiainen@sttk.fi, puhelin 050 310 6056