Katupölykausi jatkuu, ilmanlaatu on nyt monin paikoin huono
11.4.2024 13:30:39 EEST | Ilmatieteen laitos | Tiedote
Katupölyä on noussut ilmoille poutaisen ja kuivan sään myötä. Vaikka katupöly heikentää ilmanlaatua Suomessa keväisin, kansainvälisesti verrattuna Suomessa on erittäin hyvä ilmanlaatu.
Ilmanlaatu on ollut Suomessa tällä viikolla monin paikoin välttävä tai huono, hetkittäin jopa erittäin huono.
"Viime päivinä on mitattu hyvin korkeita katupölypitoisuuksia kymmenissä kaupungeissa, kun sää on ollut kuivaa", sanoo Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Katriina Kyllönen.
Pölytilanne helpottuu katujen puhdistuksen edetessä sekä sateiden myötä.
Katupöly aiheuttaa terveyshaittoja
Katupölyä syntyy, kun liikenne nostaa kuivilta kaduilta talven aikana kertyneitä pölyhiukkasia, jotka ovat lähtöisin hiekoitushiekasta sekä tien pintojen ja renkaiden kulumisesta. Nastarenkaat lisäävät katupölyn muodostumista.
"Pahin tilanne on tyypillisesti ruuhka-aikoina vilkkaasti liikennöidyillä katu- ja tieosuuksilla", Kyllönen korostaa.
Katupöly voi aiheuttaa terveellekin aikuiselle ärsytysoireita, kuten nuhaa ja yskää sekä kurkun ja silmien kutinaa ja kirvelyä. Astmaatikot ja muut ilmansaasteille herkät ryhmät voivat kokea vakavampia terveyshaittoja, kuten astmaoireiden lisääntymistä ja allergiaoireiden pahentumista.
Suomen ilmanlaatu maailman kärkikastia
Vaikka parhaillaan ilmanlaatutilanne on vaikea keväisen katupölyn takia, on ilmanlaatu Suomessa yleisesti hyvä. Vuoden 2023 tarkistetun ilmanlaatudatan perusteella Suomen keskimääräinen pienhiukkaspitoisuus, 4,6 mikrogrammaa kuutiometrissä (µg/m3), alittaa Maailman terveysjärjestö WHO:n tiukan terveysperusteisen ohjearvon 5 mikrogrammaa kuutiometrissä. Ohjearvo ylittyy lähinnä muutamilla vilkkaasti liikennöidyillä teillä, mutta jää niilläkin selvästi alle EU:n raja-arvon, joka on 25 mikrogrammaa kuutiometrissä.
Suomen puhtainta ilmaa mitataan pohjoisen Lapin mittausasemilla.
Suomessa kaupungit vastaavat oman alueensa ilmanlaadun seurannasta, ja Suomessa toimii noin 100 ilmanlaadun mittausasemaa. Ilmanlaadun mittauksilla seurataan etenkin terveydelle haitallisten ilmansaasteiden pitoisuuksia, kuten hiukkasia, typenoksideja ja otsonia. Näiden avulla seurataan erilaisten päästölähteiden, kuten liikenteen, teollisuuden ja kaukokulkeuman, vaikutuksia hengitysilmaan. Ilmanlaadun seurannassa hyödynnetään myös satelliittimittauksia ja mallinnustuloksia.
Lisätietoja oman asuinalueen ilmanlaadusta saa paikallisilta ilmanlaadun asiantuntijoilta. Koko Suomen Ilmanlaadun tilannetta voi seurata Ilmatieteen laitoksen verkkopalvelusta.
Yhteyshenkilöt
Erikoistutkija Katriina Kyllönen, Ilmatieteen laitos, puh. 050 352 6722, katriina.kyllonen@fmi.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Ilmatieteen laitos havainnoi ja tutkii ilmakehää, lähiavaruutta ja meriä. Lisäksi se tuottaa palveluita säästä, merestä, ilmastosta, ilmanlaadusta ja lähiavaruudesta yleisen turvallisuuden, elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeisiin. Osoitteessa ilmatieteenlaitos.fi voit tutustua meihin paremmin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ilmatieteen laitos
Oliko El Niñolla vaikutusta Länsi-Euroopan kuumaan kesään?11.9.2026 10:53:52 EEST | Blogi
Euroopan kesän 2026 lämpötiloissa näkyi selvä itä-länsisuuntainen kontrasti: lännessä oli ennätyslämmintä, idässä viileämpää. Tällainen alueellinen jakauma on tyypillistä El Niño -kesinä, vaikka ilmiön vaikutusta tämän kesän lämpötiloihin ei voida aukottomasti todistaa pelkällä tilastollisella vertailulla.
Elokuu oli maailmanlaajuisesti lämpimin10.9.2026 05:00:00 EEST | Tiedote
EU:n Copernicus-ilmastopalvelun mukaan elokuu 2026 oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian lämpimin elokuu. Samalla se oli mittaushistorian lämpimin kuukausi yhdessä vuoden 2023 heinäkuun kanssa.
Kesän UV-säteilykertymä oli Suomessa tavanomaista alhaisempi4.9.2026 10:05:59 EEST | Tiedote
Auringon UV-säteilykertymät jäivät kesä-elokuussa koko maassa alle tavanomaisen tason. Voimakasta UV-säteilyä mitattiin kuitenkin yhtä monena päivänä kuin kesäisin keskimäärin.
ESA laukaisee FLEX-satelliitin syyskuussa – Ilmatieteen laitoksen menetelmät auttavat tutkimaan kasvien yhteyttämistä2.9.2026 10:28:16 EEST | Tiedote
Euroopan avaruusjärjestö ESAn kasvien yhteyttämistä tutkiva FLEX-satelliitti on määrä laukaista 15. syyskuuta. Ilmatieteen laitos on kehittänyt FLEX-missiota varten menetelmiä, joiden avulla satelliittimittauksissa voidaan ottaa huomioon ilmakehän vaikutus ja määrittää yhteyttämiseen liittyvä fluoresenssisignaali tarkasti.
Finnish Meteorological Institute helps ESA yield information about photosynthesis from space2.9.2026 10:28:16 EEST | Press release
The European Space Agency’s FLEX photosynthesis mission is scheduled for launch on 15 September. The Finnish Meteorological Institute has developed methods for FLEX mission that help account for atmospheric effects and enable accurate estimates of the fluorescence signal linked to photosynthesis.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme