C21-kaupunkien kaupunginjohtajat: Kuntien talous kaipaa pysyvyyttä, ei leikkauksia

Tällä hetkellä valmisteilla on useita samanaikaisia uudistuksia, joilla kaikilla on merkittäviä vaikutuksia kuntien talouteen. Kuntien valtionosuusjärjestelmää ollaan uudistamassa ja samaan aikaan kunnat totuttelevat uuteen tilanteeseen sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksen siirryttyä hyvinvointialueille. Työllisyyspalvelut puolestaan siirtyvät kuntien vastuulle 1.1.2025. Kokonaisarviota uudistusten yhteisvaikutuksista kuntiin ja kuntatalouteen ei ole tehty.

C21-kaupunkien johtajat pitävät ensinnäkin tärkeänä, että valtionosuuksien viime vuonna tietoon tulleet lisäleikkaukset kompensoidaan kunnille. Leikkausten jaksottaminen ei ole ratkaisu, sillä myös siinä tilanteessa mittavat vähennykset merkitsisivät väistämättä säästötoimia, erityisesti kasvatuksen ja koulutuksen palveluista. Mahdolliset leikkaukset työllisyyden hoidon määrärahoista vaarantaisivat puolestaan TE-uudistuksen onnistuneen toteuttamisen. On otettava huomioon, että samanaikaisesti tehtävät sosiaaliturvan leikkaukset tulevat myös tosiasiallisesti kasvattamaan kuntien menoja muun muassa toimeentulotuen todennäköisesti lisääntyvän käytön myötä.

Työllisyyspalvelut siirtyvät kuntien hoidettaviksi vuoden 2025 alusta lähtien. Valtion tulee varmistaa, että kunnilla on tosiasialliset edellytykset suoriutua tehtävistä säädettäessä kunnille uusia tai laajentuvia tehtäviä ja velvoitteita. TE24-uudistuksen osalta valtio on luvannut rahoittaa työvoimapalveluiden järjestämisestä aiheutuvat kustannukset kunnille täysimääräisesti. Nykyiset vuodelle 2024 suunnatut työllisyysmäärärahat ovat riittämättömät, minkä vuoksi uudet työvoimaviranomaiset joutuvat aloittamaan toimintansa jo valmiiksi tappiollisina. Määrärahojen riittämättömyys aiheuttaa suuret palveluvajeet, jotka niin ikään siirtyvät kunnille vuonna 2025. Lisäksi kunnat joutuvat maksamaan vuonna 2024 toteutettujen valtion työllisyystoimien kustannuksia vuonna 2025. Valtion tulee ottaa vastuu työllisyystoimistaan, ja huolehtia vuonna 2024 syntyvistä kustannuksista kokonaisuudessaan ja varata tätä varten riittävä määräraha.

Valtiovarainministeriön ehdotuksessa valtiontalouden kehyspäätökseksi työllisyyden ja yrittäjyyden määrärahoja alennettaisiin kuitenkin 40 prosenttia. Työllisyyden edistämiseen vahvasti linkittyvän kotoutumisen ja kansainvälisen osaamisen määrärahoja alennettaisiin peräti 74 prosenttia. Esitetyt määrärahavähennykset ovat erittäin merkittäviä ja vaarantavat työvoimapalveluiden toteuttamisen sekä hallituksen itsensä asettamien työllisyystavoitteiden saavuttamisen. Leikkaukset heikentäisivät merkittävästi kuntien mahdollisuutta järjestää niille kuuluvia lakisääteisiä tehtäviä.

Mikäli vähennyksiä määrärahoihin kuitenkin tehdään, on ne välttämätöntä kohdistaa tasapuolisesti myös valtiolle jääviin työllisyyden ja kotoutumisen tehtäviin. Vähennyksiä ei tule kohdistaa vain kuntien vastuulle jääviin tehtäviin ja niiden rahoittamiseen.

Lisäksi C21-kaupunginjohtajat korostavat, että mahdollisten määrärahojen vähentämisen yhteydessä on tehtävä päätös työvoimapalvelujen normien purkamisesta. Työvoimaviranomaisille määrättyjä lakisääteisiä tehtäviä tulee vähentää erittäin merkittävästi. Erityisesti työnhakijan palveluprosessin (ns. POMA-prosessi) yksityiskohtaisesta sääntelystä tulee luopua. Lainsäädännön tulee mahdollistaa paikallisiin tarpeisiin ja työnhakijoiden tilanteeseen räätälöitävät ja palvelutarveperusteiset palvelut. Lakiin perustuva julkisten työvoimapalveluiden määritelmä tulisi uudistaa ja mahdollistaa uudenlaisten palveluiden kehittäminen ja tarjonta. 

C21-kaupunginjohtajien verkostoon kuuluvat Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan, Oulun, Turun, Jyväskylän, Kuopion, Lahden, Kouvolan, Porin, Joensuun, Lappeenrannan, Hämeenlinnan, Vaasan, Rovaniemen, Seinäjoen, Mikkelin, Kotkan, Salon ja Porvoon kaupunginjohtajat. Kaupunginjohtajien pysyvä verkosto vahvistaa kaupunkipoliittista keskustelua ja kaupunkien yhteistä edunvalvontaa.

Kaupungeissa asuu yhteensä yli kolme miljoonaa ihmistä eli 54 prosenttia Suomen väestöstä ja niissä sijaitsee jo lähes kaksi kolmesta suomalaisesta työpaikasta. 

Tämä tiedote uutisoidaan myös ruotsiksi hel.fi-sivustolla.