Saaristomeri-ohjelman toteutusta vauhditetaan pilottialueilla
Saaristomeri-ohjelman pilottialueiksi on valittu Aurajoen ja Paimionjoen valuma-alueet sekä Kemiönsaari ja ympäröivät merialueet. Saaristomeri-ohjelman tavoitteena on vähentää ravinnekuormaa Saaristomereen ja poistaa Saaristomeren valuma-alueen maatalous Itämeren suurten kuormittajien listalta, jota Itämeren suojelukomissio ylläpitää.

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen linjausten mukaan Saaristomeri-ohjelma jatkuu. Saaristomeri-ohjelman toimia edistetään koko Saaristomeren valuma-alueella, mutta toimenpiteitä kohdennetaan erityisesti pilottialueille. Saaristomeri-ohjelmassa painotetaan merkittäviä ravinnekiertoa parantavia toimia. Ohjelmassa halutaan tehostaa eläinperäisten ravinteiden kiertoa esimerkiksi biokaasun tuotannon osana, huolehtia peltomaan rakenteesta esimerkiksi edistämällä maanparannusaineiden käyttöä ja tehostamalla vesienhallintaa. Lisäksi muun muassa kunnostetaan vesistöjä, edistetään vesiensuojelun yritysyhteistyötä ja tehostetaan neuvontaa Saaristomeren tilan parantamiseksi.
"Aurajoen, Paimiojoen ja Kemiönsaaren piloteilla parannamme Saaristomeri-työn tuloshakuisuutta. Määrittelemme yhdessä valuma-alueiden ravinnetavoitteet ja pyrimme saamaan toimijat vesialuesitoumuksiin, jotka toteuttavat tavoitteen. Viime kädessä keskiössä on liiketoiminnan ratkaisut, ja vesi liittyy kaikkeen yritystoimintaan. Tuemme Saaristomeren alueen yrityksiä vesivastuusitoumuksen tekemisessä. Vesivastuullisuuden on tulostavoitteen onnistumiseksi toteuduttava myös yritysten arvoketjuissa. Näissä piloteissa syntyy myös sellaista vesialan osaamista, jolle on kysyntää kansainvälisillä markkinoilla”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoo.
”Saaristomeren tilan parantamiseen tarvitaan CAP-toimenpiteiden ohella uusia keinoja, jotka kannustavat ympäristölle hyödyllisiin investointeihin sekä toimintatapoihin. Esimerkiksi biokaasuntuotanto biomassasivuvirroista on keskeinen osa tehokkaampaa ravinteiden kierrätystä. On ilo huomata miten aktiivisesti monet alueelliset toimijat, kuten viljelijät ovat jo tarttuneet haasteeseen. Elinvoimainen ruuantuotanto takaa myös elinvoimaisen Saaristomeren”, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah toteaa.
Pilottialueet merkittäviä kuormituksen kannalta
Aurajoen valuma-alueella alueellisena koordinaattorina toimii Aurajokisäätiö ja Paimionjoen valuma-alueella Paimionjoki-yhdistys. Kemiönsaaressa pilottitoiminnan koordinoinnista vastaa Kemiönsaaren kunta. Pilottialueiden valinnassa on huomioitu korkea ravinnekuormitus, luonnonympäristö, toimijoiden aktiivisuus vesiensuojelussa sekä maa- ja metsätalouden erityispiirteet. Erityisesti Aurajoen ja Paimionjoen maatalousvaltaisilta valuma-alueilta valuu huomattavia määriä ravinteita Saaristomereen. Kemiönsaaressa puolestaan keskitytään metsätalouden ja merialueella tapahtuvien toimintojen aiheuttamaan ravinnekuormaan.
Pilottialueille oikein kohdistetuilla ja vaikuttavilla toimenpiteillä on mahdollista vähentää Saaristomereen kohdistuvaa kuormitusta. Näkyviä vaikutuksia vesistöissä edistetään pilottialueilla toteuttamalla vesiensuojelutoimia tehostetusti ja seuraamalla niiden yhteisvaikutuksia. Maan kasvukuntoon, ravinteiden kierrätykseen, valuma-aluesuunnitelmiin, vesienhallintaan ja vesistökunnostuksiin liittyvien toimenpiteiden lisäksi pilottialueilla toteutetaan kokeiluja, kuten uudenlaisia suojavyöhykkeitä ja edistetään yritysyhteistyön eri muotoja.
Toiminta pilottialueilla on tuloshakuista. Ravinnekuormitukselle asetetaan vähentämistavoitteita pilottialueiden tasolla ja toimenpiteitä koostetaan siten, että tavoitteisiin olisi mahdollista päästä. Yritysten kanssa muodostettavat vesivastuusitoumukset ja muiden merkittävien toimijoiden sitouttaminen vesien tilan parantamiseen on keskeisessä roolissa.
Saaristomeri-ohjelman työsuunnitelma vuosille 2024–2027 on valmisteilla ympäristöministeriön, maa- ja metsätalousministeriön sekä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen yhteistyönä. Varsinais-Suomen liitto ja Valonia toimivat ELY-keskuksen kumppaneina ohjelman toteuttamisessa. Yhteistyötä tehdään tiiviisti myös alueen kuntien kanssa. Saaristomeri-ohjelmalle perustetaan alueellinen yhteistyöryhmä, johon kutsutaan laajasti toimijoita Saaristomeren valuma-alueelta. Ryhmän tehtävänä on osaltaan ohjata Saaristomeriohjelman toteutusta ja tuloksellisuutta.
Saaristomeri-ohjelman koordinointia ja toteutusta rahoittavat pääasiassa ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö sekä Varsinais-Suomen ELY-keskus. Toimenpiteiden toteutusta rahoitetaan lisäksi muilla hankerahoilla ja avustuksilla, kuten EU:n hankerahoituksilla.
Saaristomeri-ohjelma käynnistyi vuonna 2021 Saaristomeren hot spot -tiekarttatyöllä, jossa laadittiin keskeisimmät maatalouden vesiensuojelukeinot määrittelevä Vesiensuojelun tiekartta. Saaristomeri-ohjelman tehtävänä on hallitusohjelman tavoitteiden ohella viedä tiekartassa määritellyt toimenpiteet toteutukseen.
Lisätietoja
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Essi Hillgren
Ohjelmapäällikkö
p. 0295 022 022
essi.hillgren@ely-keskus.fi
Ympäristöministeriö
Maria Laamanen
Ympäristöneuvos, ohjelmapäällikkö
p. 029 525 0359
maria.laamanen@gov.fi
Maa- ja metsätalousministeriö
Sanna Tikander
Erityisasiantuntija
p. 029 516 2178
sanna.tikander@gov.fi
Lisätietoa Saaristomeri-ohjelmasta ELY-keskuksen verkkosivuilla: Saaristomeri (ely-keskus.fi)
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Kylmyys hidastaa valkoposkihanhien kevätmuuttoa29.4.2025 13:59:55 EEST | Tiedote
Viimeiset kaksi viikkoa ovat olleet hiljaisia valkoposkihanhien kevätmuutossa. Sunnuntaina 13.4. havaitun muuttoaallon jälkeen seuraava muuttoaalto saapui Suomeen vasta sunnuntain ja maanantain välisenä aikana 27.–28.4. Muuttoaaltojen välissä oli kylmä ja vastatuulinen jakso.
Kevyelle liikenteelle uusi väylä Viitostielle Kontiomäen eteläpuolelle (Kainuu)23.4.2025 09:39:21 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on aloittanut liikennejärjestelmästä ja maanteistä säädetyn lain mukaisen tiesuunnitelman laatimisen valtatielle 5 Paltamoon. Suunnitelmaa laaditaan yhteistyössä Paltamon kunnan kanssa. Tiesuunnitelmassa suunnitellaan erillinen jalankulku- ja pyörätie valtatien 5 varteen välille Kontiomäen huoltoasema - Leppiläntien liittymä. Tie suunnitellaan valtatien 5 länsipuolelle huoltoaseman ja valtatien 22 liittymän välillä ja itäpuolelle valtatien 22 liittymän ja Leppiläntien välillä. Hankkeen tavoitteena on turvata jalankulkijoille ja pyöräilijöille kulkuyhteys kylältä huoltoaseman palveluihin sekä jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden kehittäminen. Suunnittelutyö aloitetaan huhtikuussa 2025 ja tiesuunnitelma valmistuu helmikuussa 2026. Alkuvuodesta 2026 järjestetään Paltamossa avoin vuorovaikutustilaisuus, jossa esitellään suunnitelmaluonnoksia. Vuorovaikutustilaisuudesta tiedotetaan erikseen. Tiesuunnitelman jälkeen hankkeelle laadi
Varsinais-Suomen ELY-keskus teki päätöksen Porin raatihuoneen suojelemisesta (Satakunta, Varsinais-Suomi)17.4.2025 08:58:22 EEST | Tiedote
Varsinais-Suomen ELY-keskus on suojellut Porin raatihuoneen piha-alueineen. Raatihuone on valtakunnallisesti arvokas kohde ja se sijaitsee myös muinaisjäännösalueella.
Valkoposkihanhien kevätmuutto on alkanut16.4.2025 14:18:44 EEST | Tiedote
Valkoposkihanhien kevätmuutto on alkanut keskimääräistä aikaisemmin. Ensimmäiset kaksi valkoposkihanhea havaittiin perjantaina 7.3. Turun Ruissalossa. Kuluvan jakson suurin muuttoaalto koettiin sunnuntaina 13.4., jolloin useassa havaintopisteessä laskettiin yli 3 000 muuttavaa valkoposkihanhea. Helsingin Kivikossa laskettiin suurin määrä, 3 630 muuttavaa hanhea.
Honkajoen alueella on aloitettu selvitystyö Karvianjoen tilan parantamiseksi (Satakunta, Etelä-Pohjanmaa)14.4.2025 12:34:33 EEST | Tiedote
Karvianjoen päävesistössä Honkajoen alueella selvitetään keinoja, joilla voidaan parantaa Karvianjoen ekologista tilaa. Esiselvitys toteutetaan osana JTF-rahoitteista NEVALA-hanketta, jonka yhtenä tavoitteena on edistää turvetuotannon kuormittamien vesistöjen kunnostamista. Esiselvityksen toteuttaa KVVY Tutkimus Oy, joka on kotimainen ympäristötutkimusten ja laboratoriopalveluiden ammattilainen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme