Saaristomeri-ohjelman toteutusta vauhditetaan pilottialueilla
Saaristomeri-ohjelman pilottialueiksi on valittu Aurajoen ja Paimionjoen valuma-alueet sekä Kemiönsaari ja ympäröivät merialueet. Saaristomeri-ohjelman tavoitteena on vähentää ravinnekuormaa Saaristomereen ja poistaa Saaristomeren valuma-alueen maatalous Itämeren suurten kuormittajien listalta, jota Itämeren suojelukomissio ylläpitää.

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen linjausten mukaan Saaristomeri-ohjelma jatkuu. Saaristomeri-ohjelman toimia edistetään koko Saaristomeren valuma-alueella, mutta toimenpiteitä kohdennetaan erityisesti pilottialueille. Saaristomeri-ohjelmassa painotetaan merkittäviä ravinnekiertoa parantavia toimia. Ohjelmassa halutaan tehostaa eläinperäisten ravinteiden kiertoa esimerkiksi biokaasun tuotannon osana, huolehtia peltomaan rakenteesta esimerkiksi edistämällä maanparannusaineiden käyttöä ja tehostamalla vesienhallintaa. Lisäksi muun muassa kunnostetaan vesistöjä, edistetään vesiensuojelun yritysyhteistyötä ja tehostetaan neuvontaa Saaristomeren tilan parantamiseksi.
"Aurajoen, Paimiojoen ja Kemiönsaaren piloteilla parannamme Saaristomeri-työn tuloshakuisuutta. Määrittelemme yhdessä valuma-alueiden ravinnetavoitteet ja pyrimme saamaan toimijat vesialuesitoumuksiin, jotka toteuttavat tavoitteen. Viime kädessä keskiössä on liiketoiminnan ratkaisut, ja vesi liittyy kaikkeen yritystoimintaan. Tuemme Saaristomeren alueen yrityksiä vesivastuusitoumuksen tekemisessä. Vesivastuullisuuden on tulostavoitteen onnistumiseksi toteuduttava myös yritysten arvoketjuissa. Näissä piloteissa syntyy myös sellaista vesialan osaamista, jolle on kysyntää kansainvälisillä markkinoilla”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoo.
”Saaristomeren tilan parantamiseen tarvitaan CAP-toimenpiteiden ohella uusia keinoja, jotka kannustavat ympäristölle hyödyllisiin investointeihin sekä toimintatapoihin. Esimerkiksi biokaasuntuotanto biomassasivuvirroista on keskeinen osa tehokkaampaa ravinteiden kierrätystä. On ilo huomata miten aktiivisesti monet alueelliset toimijat, kuten viljelijät ovat jo tarttuneet haasteeseen. Elinvoimainen ruuantuotanto takaa myös elinvoimaisen Saaristomeren”, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah toteaa.
Pilottialueet merkittäviä kuormituksen kannalta
Aurajoen valuma-alueella alueellisena koordinaattorina toimii Aurajokisäätiö ja Paimionjoen valuma-alueella Paimionjoki-yhdistys. Kemiönsaaressa pilottitoiminnan koordinoinnista vastaa Kemiönsaaren kunta. Pilottialueiden valinnassa on huomioitu korkea ravinnekuormitus, luonnonympäristö, toimijoiden aktiivisuus vesiensuojelussa sekä maa- ja metsätalouden erityispiirteet. Erityisesti Aurajoen ja Paimionjoen maatalousvaltaisilta valuma-alueilta valuu huomattavia määriä ravinteita Saaristomereen. Kemiönsaaressa puolestaan keskitytään metsätalouden ja merialueella tapahtuvien toimintojen aiheuttamaan ravinnekuormaan.
Pilottialueille oikein kohdistetuilla ja vaikuttavilla toimenpiteillä on mahdollista vähentää Saaristomereen kohdistuvaa kuormitusta. Näkyviä vaikutuksia vesistöissä edistetään pilottialueilla toteuttamalla vesiensuojelutoimia tehostetusti ja seuraamalla niiden yhteisvaikutuksia. Maan kasvukuntoon, ravinteiden kierrätykseen, valuma-aluesuunnitelmiin, vesienhallintaan ja vesistökunnostuksiin liittyvien toimenpiteiden lisäksi pilottialueilla toteutetaan kokeiluja, kuten uudenlaisia suojavyöhykkeitä ja edistetään yritysyhteistyön eri muotoja.
Toiminta pilottialueilla on tuloshakuista. Ravinnekuormitukselle asetetaan vähentämistavoitteita pilottialueiden tasolla ja toimenpiteitä koostetaan siten, että tavoitteisiin olisi mahdollista päästä. Yritysten kanssa muodostettavat vesivastuusitoumukset ja muiden merkittävien toimijoiden sitouttaminen vesien tilan parantamiseen on keskeisessä roolissa.
Saaristomeri-ohjelman työsuunnitelma vuosille 2024–2027 on valmisteilla ympäristöministeriön, maa- ja metsätalousministeriön sekä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen yhteistyönä. Varsinais-Suomen liitto ja Valonia toimivat ELY-keskuksen kumppaneina ohjelman toteuttamisessa. Yhteistyötä tehdään tiiviisti myös alueen kuntien kanssa. Saaristomeri-ohjelmalle perustetaan alueellinen yhteistyöryhmä, johon kutsutaan laajasti toimijoita Saaristomeren valuma-alueelta. Ryhmän tehtävänä on osaltaan ohjata Saaristomeriohjelman toteutusta ja tuloksellisuutta.
Saaristomeri-ohjelman koordinointia ja toteutusta rahoittavat pääasiassa ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö sekä Varsinais-Suomen ELY-keskus. Toimenpiteiden toteutusta rahoitetaan lisäksi muilla hankerahoilla ja avustuksilla, kuten EU:n hankerahoituksilla.
Saaristomeri-ohjelma käynnistyi vuonna 2021 Saaristomeren hot spot -tiekarttatyöllä, jossa laadittiin keskeisimmät maatalouden vesiensuojelukeinot määrittelevä Vesiensuojelun tiekartta. Saaristomeri-ohjelman tehtävänä on hallitusohjelman tavoitteiden ohella viedä tiekartassa määritellyt toimenpiteet toteutukseen.
Lisätietoja
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Essi Hillgren
Ohjelmapäällikkö
p. 0295 022 022
essi.hillgren@ely-keskus.fi
Ympäristöministeriö
Maria Laamanen
Ympäristöneuvos, ohjelmapäällikkö
p. 029 525 0359
maria.laamanen@gov.fi
Maa- ja metsätalousministeriö
Sanna Tikander
Erityisasiantuntija
p. 029 516 2178
sanna.tikander@gov.fi
Lisätietoa Saaristomeri-ohjelmasta ELY-keskuksen verkkosivuilla: Saaristomeri (ely-keskus.fi)
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Häxört eftersökes i Egentliga Finland och Satakunta - häxörten är den särskilt skyddade häxörtsbrokmalens värdväxt14.8.2025 13:51:56 EEST | Pressmeddelande
Häxörtsbrokmal (Mompha terminella) är en särskilt skyddad mikrofjärilsart som är beroende av den sällsynta växten dvärghäxört (Circaea alpina) som ibland även kallad för nattens förtrollerska. Dvärghäxörten är en självpollinerande växt som växer vid källor, frodiga kärr och i representativa fuktiga lundar och kärrskogsbäckar. Kalavverkningar och dikningar har förstört många förekomster, vilket också har påverkat häxörtbrokmalens hotstatus (fragmentering av förekomster).
Velholehteä etsitään Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa - velholehdellä elää erityisesti suojeltava varjotupsukoi14.8.2025 13:51:56 EEST | Tiedote
Varjotupsukoi (Mompha terminella) on erityisesti suojeltava mikroperhoslaji, joka on sidonnainen harvalukuiseen pikkuvelholehteen (Circaea alpina), jota kutsutaan myös yövarjon lumoojaksi. Pikkuvelholehti on itsepölytteinen kasvi, joka kasvaa lähteissä, lähdekorvissa ja edustavissa kosteissa lehdoissa ja korpinoroissa. Avohakkuut ja ojitukset ovat tuhonneet lukuisia esiintymiä mikä on vaikuttanut myös varjotupsukoin uhanalaisuuteen (esiintymien pirstoutuminen).
Sinilevää on edelleen Lounais-Suomen merialueilla (Varsinais-Suomi, Satakunta)14.8.2025 11:58:04 EEST | Tiedote
Sinilevähavaintoja on tehty Lounais-Suomen merialueilla edelleen tällä viikolla. Sisävesien vakiohavaintopaikoilta sinilevää ei kuitenkaan ole pääasiassa enää tavattu. Sinilevätilannetta seurataan valtakunnallisesti aina syyskuun loppuun saakka.
Valtatien 6 tiesuunnitelma käynnistyy Onkamon ja Honkavaaran välillä Tohmajärvellä ja Joensuussa (Pohjois-Karjala)14.8.2025 10:06:28 EEST | Tiedote
Pohjois-Savon ELY-keskus aloittaa valtatien 6:n tiesuunnitelman laatimisen Tohmajärven Onkamon ja Joensuun Honkavaaran väliselle osuudelle. Tiesuunnitelma on jatkoa vuonna 2024 valmistuneelle valtatien 6 parantamisen toimenpideselvitykselle välillä Onkamo-Reijola ja vuonna 2021 valmistuneelle valtatien 6 Imatra-Joensuu esiselvitykselle.
Saimaannorpan suojelusta kaupalliselle kalastukselle aiheutuvien taloudellisten vaikutusten johdosta vuosina 2024–2027 myönnettävä avustushaku avautunut (Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Kaakkois-Suomi)1.8.2025 14:06:37 EEST | Tiedote
Saimaannorpan suojelu rajoittaa kaupallista kalastusta. Norpat myös heikentävät pyydysten tuottoa. Näiden taloudellisten menetysten vuoksi kaupallisille kalastajille on suunnattu avustus vuosille 2024-27. Avustus on haettavissa elokuun ajan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme