Väestötutkimus: Nuorempien ikäryhmien suhtautuminen rahapelaamiseen on muuttunut kielteisemmäksi, vanhempien myönteisemmäksi
Suomalaiset suhtautuvat rahapelaamiseen pääosin kielteisesti. Vuonna 2023 toteutetun väestötutkimuksen mukaan nuorempien ikäryhmien suhtautuminen rahapelaamiseen on muuttunut kielteisemmäksi, kun taas vanhempien ikäryhmien on muuttunut myönteisemmäksi. Edellisen kerran tutkimus tehtiin vuonna 2019.
Vanhemmissa ikäryhmissä eli 45–59- ja 60–74-vuotiailla asenteet muuttuivat hieman myönteisemmiksi verrattuna vuoteen 2019 sekä vuoteen 2011. Nuorempien ikäryhmissä asenteet puolestaan muuttuivat kielteisemmiksi sekä lyhyemmällä että pidemmällä ajanjaksolla.
Rahapelaamiseen liittyviä asenteita mitattiin useilla yksittäisillä väittämillä. Vuonna 2023 valtaosa (90 %) vastaajista katsoi, ettei rahapelien pelaamiseen pitäisi kannustaa ja enemmistö (61 %), että rahapelaamiseen on liikaa mahdollisuuksia. Enemmistö (58 %) oli kuitenkin sitä mieltä, että ihmisillä on oikeus pelata rahapelejä, milloin vain haluavat. Joka viides (20 %) vastaaja uskoi, että rahapelaaminen on kaiken kaikkiaan hyväksi yhteiskunnalle.
”Rahapelaamiseen liittyvissä asenteissa ja useissa yksittäisissä mielipidekysymyksissä näkyy suhtautumisen muutos, joka on linjassa rahapelaamisessa tapahtuneiden muutosten kanssa. Selkeimmät muutokset pelaamisen vähenemisessä ja kriittisemmässä suhtautumisessa pelaamiseen ilmenivät nuorilla aikuisilla”, toteaa THL:n tutkimuspäällikkö Anne Salonen.
”Mielipiteiden osalta oli havaittavissa myös se, että naisten, miesten ja eri ikäisten näkemykset muuttuivat osittain päinvastaisiin suuntiin”, Salonen jatkaa. Myös yksittäiset mielipidekysymykset jakoivat mielipiteitä.
Rahapelejä pelataan entistä vähemmän ja satunnaisemmin
Vuonna 2023 mannersuomalaisista 15–74-vuotiaista 70 prosenttia oli pelannut rahapelejä 12 viime kuukauden aikana. Tämä tarkoittaa väestötasolla noin 2,5 miljoonaa ihmistä. Rahapelaaminen oli yleisintä miehillä ja 45–59-vuotiailla.
Rahapelejä pelanneiden määrä pieneni vuodesta 2019 vuoteen 2023.
Rahapelaaminen on muuttunut satunnaisemmaksi. Suomalaiset pelaavat tyypillisimmin harvemmin kuin kerran kuukaudessa. Aina vuoteen 2015 asti suomalaiset pelasivat yleisimmin kerran viikossa.
Myös useita eri rahapelityyppejä pelaavien määrä pieneni. Toisaalta pelaamiseen käytetyt rahamäärät eivät muuttuneet.
Nettipelaaminen on erittäin yleistä Suomessa. Jopa 44 prosenttia pelasi rahapelejä internetissä vuonna 2023.
Rahapeliongelma on yleistynyt miehillä
Neljä prosenttia suomalaisista pelasi kohtalaisen riskin tai ongelmapelaamisen tasolla vuonna 2023. Näiden vastaajien osuus kasvoi verrattuna vuoteen 2019 sekä vuoteen 2011.
Tulos tarkoittaa sitä, että noin 151 000 mannersuomalaisella on rahapeliongelma, joka aiheuttaa pelaajalle joko yksittäisiä tai merkittäviä haittoja ja riippuvuuden oireita.
Rahapeliongelma oli yleisintä miehillä ja nuorilla aikuisilla.
”Pysäyttävää on, että nuorten aikuisten peliongelma ei ole vähentynyt ja miesten peliongelma on jopa lisääntynyt, vaikka heidän rahapelaamisensa on vähentynyt”, pohtii THL:n tutkija Tanja Grönroos.
"Tämä saattaa selittyä muun muassa pelaamistavoilla. Miehet ja nuoret aikuiset suosivat haitalliseksi tiedettyjä nopeatempoisia ja netissä pelattavia pelejä mukaan lukien yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolisia nettipelejä", pohtii Grönroos.
Veikkauksen ulkopuolisten nettipelien pelaaminen ei muuttunut
Veikkauksen ulkopuolisia nettirahapelejä pelasi seitsemän prosenttia suomalaisista (väestötasolla noin 251 000 henkilöä). Tämä osuus sisälsi Pafin (Ålands Penningautomatförening) ja ulkomaisten pelintarjoajien nettipelejä pelanneet. Nettipelaaminen järjestelmän ulkopuolelle oli yleisintä miehillä (12 %) ja 18–29-vuotiailla (15 %).
Koko väestön tasolla Veikkauksen ulkopuolinen nettipelaaminen ei muuttunut verrattuna vuoteen 2019. Poikkeuksena oli kuitenkin 45–59-vuotiaat, joilla Veikkauksen ulkopuolinen nettipelaaminen lisääntyi.
Yksityiskohtaisempi tarkastelu osoitti, että vaikka ulkomaisten nettipelien pelaamisen määrässä ei vuonna 2023 tapahtunut muutosta verrattuna vuoteen 2019, on niiden pelaaminen lisääntynyt pidemmällä ajanjaksolla. Pafin nettipelien pelaaminen yleistyi vuodesta 2019.
Yksinoikeusjärjestelmän kannatus kasvoi naisilla ja väheni miehillä
Vuonna 2023 vastaajista 74 prosenttia koki, että yksinoikeusjärjestelmä on hyvä tapa rajoittaa rahapelaamisen haittoja. Yksinoikeusjärjestelmän kannatus haittojen ehkäisijänä on kasvanut sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.
Naisista selvästi suurempi osa (82 %) kuin miehistä (65 %) koki yksinoikeusjärjestelmän hyväksi tavaksi rajoittaa rahapelaamisen haittoja. Yksioikeusjärjestelmän kannatus on kasvanut naisilla ja vähentynyt miehillä.
Erityisesti nuorin ja vanhin ikäryhmä koki yksinoikeusjärjestelmän hyväksi tavaksi rajoittaa rahapelaamisen haittoja.
Suomalaisten rahapelaaminen 2023 -väestötutkimus
Nyt julkaistut tulokset perustuvat Suomalaisten rahapelaaminen -väestötutkimukseen, joka on toteutettu vuodesta 2007 alkaen neljän vuoden välein.
Vuoden 2023 tutkimukseen osallistui 5 977 Manner-Suomessa asuvaa 15–74-vuotiasta. Tutkimus on keskeisin väestön rahapelaamista koskeva tiedonlähde Suomessa.
Vuonna 2023 tutkimuksen aineisto kerättiin verkko- ja postikyselyllä, jonka lisäksi osa aineistosta kerättiin puhelinhaastatteluilla.
Lisätietoa
Suomalaisten rahapelaaminen 2023 -tilastoraportti
Suomalaisten rahapelaaminen -tutkimus
Uutinen 27.2.2024: Ennakkotieto suomalaisten rahapelaamisesta: Peliongelmat ovat lisääntyneet, vaikka entistä harvempi pelaa rahapelejä.
Anne Salonen
tutkimuspäällikkö
puh. 029 524 8125
Tanja Grönroos
tutkija
puh. 029 524 8465
etunimi.sukunimi(at)thl.fi
Avainsanat
Tietoa julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL:s bedömning: Det finns stora motstridigheter i regeringsprogrammets helhetskonsekvenser för unga vuxnas liv29.4.2024 02:00:00 EEST | Tiedote
Statsminister Petteri Orpos regeringsprogram lyfter starkt fram de unga, men målen och skrivelserna är delvis motstridiga, framgår det av THL:s utredning. Enligt THL:s experter innehåller regeringsprogrammet positiva mål för de ungas vardag, men samtidigt kan den bristande finansieringen eller nedskärningarna av de faktorer som stöder dem urvattna effekterna.
THL:n arvio: Hallitusohjelman kokonaisvaikutuksissa nuorten aikuisten elämään on suuria ristiriitoja29.4.2024 02:00:00 EEST | Tiedote
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma nostaa vahvasti esiin nuoret, mutta tavoitteet ja kirjaukset ovat osittain ristiriitaisia, selviää THL:n selvityksestä. Hallitusohjelmassa on THL:n asiantuntijoiden mukaan nuorten arjen kannalta positiivisia tavoitteita, mutta samalla puuttuva rahoitus tai leikkaukset tavoitteita tukevista tekijöistä voivat vesittää vaikutukset.
THL viikolla 18/202425.4.2024 15:40:29 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 25.4. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia.
Kotihoidon asiakkaille suunniteltu palvelutuntien määrä toteutuu puolessa yksiköistä23.4.2024 02:00:00 EEST | Tiedote
THL seurasi kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoivan toteutumista lokakuussa 2023.
THL: Yhdenvertainen ja viiveetön hoitoonpääsy on sosiaali- ja terveydenhuollon perusta19.4.2024 09:57:48 EEST | Tiedote
Yhdenvertainen ja viiveetön hoitoonpääsy perusterveydenhuollossa on turvattava, katsoo THL. Hallitus kertoi tiistaina osana kehysriihipäätöksiään, että perusterveydenhuollon kiireettömän hoidon hoitotakuuta höllennetään niin, että hoitoon pitää päästä 3 kuukaudessa. Tällä hetkellä odotusaika voi olla enimmillään 14 vuorokautta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme