Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Väestötutkimus: Nuorempien ikäryhmien suhtautuminen rahapelaamiseen on muuttunut kielteisemmäksi, vanhempien myönteisemmäksi

Jaa

Suomalaiset suhtautuvat rahapelaamiseen pääosin kielteisesti. Vuonna 2023 toteutetun väestötutkimuksen mukaan nuorempien ikäryhmien suhtautuminen rahapelaamiseen on muuttunut kielteisemmäksi, kun taas vanhempien ikäryhmien on muuttunut myönteisemmäksi. Edellisen kerran tutkimus tehtiin vuonna 2019.

Vanhemmissa ikäryhmissä eli 45–59- ja 60–74-vuotiailla asenteet muuttuivat hieman myönteisemmiksi verrattuna vuoteen 2019 sekä vuoteen 2011. Nuorempien ikäryhmissä asenteet puolestaan muuttuivat kielteisemmiksi sekä lyhyemmällä että pidemmällä ajanjaksolla.

Rahapelaamiseen liittyviä asenteita mitattiin useilla yksittäisillä väittämillä. Vuonna 2023 valtaosa (90 %) vastaajista katsoi, ettei rahapelien pelaamiseen pitäisi kannustaa ja enemmistö (61 %), että rahapelaamiseen on liikaa mahdollisuuksia. Enemmistö (58 %) oli kuitenkin sitä mieltä, että ihmisillä on oikeus pelata rahapelejä, milloin vain haluavat. Joka viides (20 %) vastaaja uskoi, että rahapelaaminen on kaiken kaikkiaan hyväksi yhteiskunnalle.

null
Rahapelaamiseen liittyviä asenteita mittaavat yksittäiset väittämät, osuudet 15–74-vuotiaista vastaajista vuonna 2023 (%).

”Rahapelaamiseen liittyvissä asenteissa ja useissa yksittäisissä mielipidekysymyksissä näkyy suhtautumisen muutos, joka on linjassa rahapelaamisessa tapahtuneiden muutosten kanssa. Selkeimmät muutokset pelaamisen vähenemisessä ja kriittisemmässä suhtautumisessa pelaamiseen ilmenivät nuorilla aikuisilla”, toteaa THL:n tutkimuspäällikkö Anne Salonen.

”Mielipiteiden osalta oli havaittavissa myös se, että naisten, miesten ja eri ikäisten näkemykset muuttuivat osittain päinvastaisiin suuntiin”, Salonen jatkaa. Myös yksittäiset mielipidekysymykset jakoivat mielipiteitä.

Rahapelejä pelataan entistä vähemmän ja satunnaisemmin

Vuonna 2023 mannersuomalaisista 15–74-vuotiaista 70 prosenttia oli pelannut rahapelejä 12 viime kuukauden aikana. Tämä tarkoittaa väestötasolla noin 2,5 miljoonaa ihmistä. Rahapelaaminen oli yleisintä miehillä ja 45–59-vuotiailla.

Rahapelejä pelanneiden määrä pieneni vuodesta 2019 vuoteen 2023.

Rahapelaaminen on muuttunut satunnaisemmaksi. Suomalaiset pelaavat tyypillisimmin harvemmin kuin kerran kuukaudessa. Aina vuoteen 2015 asti suomalaiset pelasivat yleisimmin kerran viikossa.

Myös useita eri rahapelityyppejä pelaavien määrä pieneni. Toisaalta pelaamiseen käytetyt rahamäärät eivät muuttuneet.

Nettipelaaminen on erittäin yleistä Suomessa. Jopa 44 prosenttia pelasi rahapelejä internetissä vuonna 2023.

Rahapeliongelma on yleistynyt miehillä

Neljä prosenttia suomalaisista pelasi kohtalaisen riskin tai ongelmapelaamisen tasolla vuonna 2023. Näiden vastaajien osuus kasvoi verrattuna vuoteen 2019 sekä vuoteen 2011.

Tulos tarkoittaa sitä, että noin 151 000 mannersuomalaisella on rahapeliongelma, joka aiheuttaa pelaajalle joko yksittäisiä tai merkittäviä haittoja ja riippuvuuden oireita.

Rahapeliongelma oli yleisintä miehillä ja nuorilla aikuisilla.

”Pysäyttävää on, että nuorten aikuisten peliongelma ei ole vähentynyt ja miesten peliongelma on jopa lisääntynyt, vaikka heidän rahapelaamisensa on vähentynyt”, pohtii THL:n tutkija Tanja Grönroos.

"Tämä saattaa selittyä muun muassa pelaamistavoilla. Miehet ja nuoret aikuiset suosivat haitalliseksi tiedettyjä nopeatempoisia ja netissä pelattavia pelejä mukaan lukien yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolisia nettipelejä", pohtii Grönroos.

Veikkauksen ulkopuolisten nettipelien pelaaminen ei muuttunut

Veikkauksen ulkopuolisia nettirahapelejä pelasi seitsemän prosenttia suomalaisista (väestötasolla noin 251 000 henkilöä). Tämä osuus sisälsi Pafin (Ålands Penningautomatförening) ja ulkomaisten pelintarjoajien nettipelejä pelanneet. Nettipelaaminen järjestelmän ulkopuolelle oli yleisintä miehillä (12 %) ja 18–29-vuotiailla (15 %).

Koko väestön tasolla Veikkauksen ulkopuolinen nettipelaaminen ei muuttunut verrattuna vuoteen 2019. Poikkeuksena oli kuitenkin 45–59-vuotiaat, joilla Veikkauksen ulkopuolinen nettipelaaminen lisääntyi.

Yksityiskohtaisempi tarkastelu osoitti, että vaikka ulkomaisten nettipelien pelaamisen määrässä ei vuonna 2023 tapahtunut muutosta verrattuna vuoteen 2019, on niiden pelaaminen lisääntynyt pidemmällä ajanjaksolla. Pafin nettipelien pelaaminen yleistyi vuodesta 2019.

Yksinoikeusjärjestelmän kannatus kasvoi naisilla ja väheni miehillä

Vuonna 2023 vastaajista 74 prosenttia koki, että yksinoikeusjärjestelmä on hyvä tapa rajoittaa rahapelaamisen haittoja. Yksinoikeusjärjestelmän kannatus haittojen ehkäisijänä on kasvanut sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

Naisista selvästi suurempi osa (82 %) kuin miehistä (65 %) koki yksinoikeusjärjestelmän hyväksi tavaksi rajoittaa rahapelaamisen haittoja. Yksioikeusjärjestelmän kannatus on kasvanut naisilla ja vähentynyt miehillä.

Erityisesti nuorin ja vanhin ikäryhmä koki yksinoikeusjärjestelmän hyväksi tavaksi rajoittaa rahapelaamisen haittoja.

Suomalaisten rahapelaaminen 2023 -väestötutkimus

Nyt julkaistut tulokset perustuvat Suomalaisten rahapelaaminen -väestötutkimukseen, joka on toteutettu vuodesta 2007 alkaen neljän vuoden välein.

Vuoden 2023 tutkimukseen osallistui 5 977 Manner-Suomessa asuvaa 15–74-vuotiasta. Tutkimus on keskeisin väestön rahapelaamista koskeva tiedonlähde Suomessa.

Vuonna 2023 tutkimuksen aineisto kerättiin verkko- ja postikyselyllä, jonka lisäksi osa aineistosta kerättiin puhelinhaastatteluilla.

Lisätietoa

Suomalaisten rahapelaaminen 2023 -tilastoraportti

Suomalaisten rahapelaaminen -tutkimus

Uutinen 27.2.2024: Ennakkotieto suomalaisten rahapelaamisesta: Peliongelmat ovat lisääntyneet, vaikka entistä harvempi pelaa rahapelejä.


Anne Salonen

tutkimuspäällikkö
puh. 029 524 8125

Tanja Grönroos
tutkija
puh. 029 524 8465

etunimi.sukunimi(at)thl.fi

Avainsanat

Tietoa julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Kuntien väliset erot sairastavuudessa ja työkyvyttömyydessä ovat suurimmat maantieteellisesti laajoilla hyvinvointialueilla15.5.2024 02:00:00 EEST | Tiedote

Sairastavuutta ja työkyvyttömyyttä on eniten Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Samoilla maantieteellisesti laajoilla hyvinvointialueilla myös kuntien väliset erot ovat suurimmat. Kaikilla alueilla sairastavuus ja työkyvyttömyys eivät kuitenkaan kulje yhtä vahvasti käsi kädessä, osoittavat Kansallisen terveysindeksin uusimmat tulokset.

THL:n muutosneuvottelut päätökseen – 93 irtisanotaan, henkilöstömäärä vähenee 180:llä14.5.2024 12:20:19 EEST | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) muutosneuvottelut on saatu päätökseen. THL saavutti tavoitteen 12 miljoonan euron vuotuisesta säästöstä kehyskaudella 2024–2027. Neuvotteluiden lopputuloksena tullaan irtisanomaan 93 henkilöä. Vähennettävä henkilöstömäärä on yhteensä arviolta 180 henkilöä. Loput vähennyksestä saavutetaan eläkkeelle siirtymisten ja päättyvien määräaikaisuuksien kautta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye