Aino ja Eino uudet lasten suosikkinimet
Vuonna 2023 Suomessa syntyneiden lasten suosituimmat ensimmäiset etunimet olivat suomenkielisillä lapsilla Aino ja Eino. Kaksi vuotta putkeen suosituimman lasten nimen titteliä hallinneet Olivia ja Leo joutuivat viime vuonna väistymään kärkipaikalta. Ruotsinkielisillä lapsilla ykköspaikkaa pitävät Ellen ja Liam ja muunkielisillä lapsilla Sofia ja Adam.
Tällä hetkellä jo 90 prosenttia lasten nimistä ilmoitetaan sähköisen lomakkeen kautta, mikä nopeuttaa ja sujuvoittaa asian käsittelyä Digi- ja väestötietovirastossa. Täysin uuden etunimen arviointiin tarvitaan kuitenkin yhä asiantuntijatyötä, jolloin kannattaa varautua pidempään käsittelyaikaan.
Suomenkielisissä etunimisuosikeissa vain hieman vaihtelua
Viime vuonna Suomessa syntyneille lapsille Aino annettiin ensimmäiseksi etunimeksi 264 tytölle ja Eino 376 pojalle. Vuonna 2021 sekä 2022 suosituimman nimen paikkaa pitäneen Olivian ja Leon vastaavat lukumäärät olivat viime vuonna 245 ja 278.
Tyttöjen suosituimmat ensimmäiset etunimet viime vuonna olivat Aino, Olivia, Aada, Lilja sekä Sofia. Verrattuna vuoteen 2022, Aino on ohittanut Olivian, mutta molempien nimien suosio jatkuu edelleen vahvana. Sofia on tehnyt nousun sijalta 9 sijalle 5 ja Islan suosio on pudonnut sijalta 6 sijalle 11.
Poikien suosituimmat ensimmäiset etunimet olivat Eino, Oliver, Väinö, Elias ja Onni. Leon suosio sen sijaan on pudonnut vuosien 2021 ja 2022 kärkipaikalta viime vuoden sijalle 6. Oliverin, Väinön ja Eliaksen suosio jatkuu vuoteen 2022 verrattuna vahvana. Vilho on tehnyt nousun vuoden 2022 sijalta 15 sijalle 8.
– Suosituimpien nimien listalla ei ole tapahtunut suuria muutoksia verrattuna viime vuosiin. Perinteisiksi mielletyt etunimet jatkavat listan kärkisijoilla. Usein vanhemmille on myös tärkeää, että nimi on helposti käytettävissä ulkomailla. Pehmeät äännerakenteet ovat suosiossa, toteaa henkikirjoittaja Laura Mattila Digi- ja väestötietovirastosta.
Ruotsinkielisten lasten nimistä Ellen ja Liam suosituimpia
Nimitilastoissa vuoden 2023 ruotsinkielisten tyttöjen suosituin ensimmäinen etunimi oli Ellen. Poikien nimistä suosikiksi nousi Liam. Ellenin sai nimekseen 29 tyttöä ja Liamin 33 poikaa. Molemmat nimet olivat suosittuja myös vuonna 2022.
Ellenin jälkeen suosituimmat tyttöjen ensimmäiset etunimet olivat Astrid, Ebba sekä vuoden 2022 suosikkinimi Saga. Liamin jälkeen poikien suosituimmat ensimmäiset etunimet olivat Theo, Alvar sekä Leon. Kaikista annetuista etunimistä ruotsinkielisillä lapsilla suosituimpia olivat Maria ja Erik.
Sofia ja Adam jatkavat muunkielisten lasten suosikkiniminä
Muunkielisten lasten ensimmäisistä etunimistä suosituimmat olivat vuosien 2022 ja 2021 tapaan Sofia ja Adam. Seuraavina tyttöjen nimistä tulevat Emilia ja Olivia sekä poikien nimistä Mark ja Daniel.
Verkkolomake sujuvoittaa lapsen nimen ilmoittamista Digi- ja väestötietovirastolle
Lapsen tiedot on voinut ilmoittaa väestötietojärjestelmään digitaalisesti verkkolomakkeella joulukuusta 2022 lähtien. Sähköinen asiointitapa on otettu laajasti käyttöön, ja tällä hetkellä jo noin 90 prosenttia lasten tiedoista ilmoitetaan Digi- ja väestötietovirastoon verkossa. Digipalvelun korkea käyttöaste kertoo vanhempien hyvistä digivalmiuksista sekä halusta asioida ensisijaisesti verkossa. Palvelun digitalisointia on usein toivottu myös asiakaspalautteissa.
Näin ilmoitat lapsen nimen
- Lapselle voi antaa 1–4 etunimeä. Nimen pitää vastata vakiintunutta nimikäytäntöä. Se ei saa aiheuttaa haittaa tai pahennusta tai olla etunimeksi soveltumaton. Ota suunnittelun avuksi Nimipalvelu.
- Vastasyntyneen äiti saa automaattisesti kotiin tietopaketin, joka auttaa lapsen tietojen ilmoittamisessa. Jos vanhempi on seurakunnan jäsen, lapsen tietojen ilmoittamislomake annetaan yleensä kastavalle papille, ja tiedot kulkevat väestötietojärjestelmään seurakunnan kautta.
- Ilmoita lapsen nimet ja äidinkieli kolmen kuukauden kuluessa syntymästä. Tiedot voi ilmoittaa digitaalisesti Digi- ja väestötietoviraston verkkosivuilla tai paperilomakkeella.
o Jos toivot lapselle harvinaista nimeä, kannattaa varautua normaalia pitempään käsittelyaikaan. Normaalisti lasten nimitietojen käsittelyaika on noin neljä viikkoa, mutta erikoisempaa nimeä hakiessa käsittely kestää pitempään. - Lue lisää lapsen nimen ja tietojen ilmoittamisesta verkkosivuiltamme.
________________________________________
Tiedot Suomessa syntyneiden lasten suosituimmista etunimistä on julkaissut Digi- ja väestötietovirasto 16.4.2024. Tiedot pohjautuvat yhteensä 44 710 viime vuonna syntyneen lapsen tietoihin. Tilasto sisältää 50 suosituinta etunimeä ja ensimmäistä etunimeä suomenkielisillä, ruotsinkielisillä ja muunkielisillä lapsilla. Muunkielinen tarkoittaa tässä henkilöä, jonka äidinkieleksi on merkitty muu kuin suomi tai ruotsi. Tiedot on ilmoitettu koko maan kattavasti.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura MattilaHenkikirjoittajaDigi- ja väestötietovirasto
Puh:+358 295 539 127laura.mattila@dvv.fiLinkit
Digi- ja väestötietovirasto
Digi- ja väestötietovirasto edistää yhteiskunnan digitalisaatiota, turvaa tietojen saatavuutta ja tarjoaa palveluja asiakkaiden elämäntapahtumiin.
Digi- ja väestötietovirasto huolehtii yhteiskunnan perustana olevan väestötietojärjestelmän ylläpidosta ja yhteiskunnan digitalisaatiosta. Viraston tehtäviä ovat mm. siviilivihkimiset, nimen- ja osoitteenmuutokset, holhous- ja edunvalvonta-asiat, väestötietojärjestelmän ylläpito, sähköisen identiteetin ratkaisujen kehittäminen sekä keskitettyjen sähköisen asioinnin tukipalvelujen kehittäminen ja ylläpito. Tällaisia sähköisen asioinnin tukipalveluja ovat mm. Suomi.fi-verkkopalvelu, sähköiset viranomaisviestit (Suomi.fi-viestit) sekä valtuuttaminen toisen puolesta asiointiin (Suomi.fi-valtuudet). Virasto myös vastaa kansallisen palveluarkkitehtuurin toteutuksesta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Digi- ja väestötietovirasto
Forskning: Finländarna är mer bekanta med intressebevakningsfullmakten än tidigare22.1.2025 08:00:00 EET | Pressmeddelande
Enligt en undersökning som Myndigheten för digitalisering och befolkningsdata låtit göra har kännedomen om intressebevakningsfullmakten ökat under de senaste tre åren. Samtidigt har attityderna till att göra fullmakten blivit positivare. Fullmakten blandas dock fortfarande ihop med intressebevakning, som är ett tyngre sätt att sköta ärenden för någon annans räkning och som samtidigt också är dyrare för samhället.
Tutkimus: Edunvalvontavaltuutus on suomalaisille aiempaa tutumpi22.1.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Digi- ja väestötietoviraston teettämän tutkimuksen mukaan edunvalvontavaltuutuksen tunnettuus on kasvanut viimeisten kolmen vuoden aikana. Samalla asenteet sen tekemistä kohtaan ovat muuttuneet myönteisemmiksi. Valtuutus sekoitetaan kuitenkin edelleen edunvalvontaan, joka on paljon raskaampi ja yhteiskunnalle kalliiksi tuleva tapa hoitaa asioita toisen puolesta.
Det lönar sig att göra årsredovisningen i den nya Intressebevakningens e-tjänst15.1.2025 08:30:00 EET | Pressmeddelande
Det är aktuellt för intressebevakarna och de redovisningsskyldiga intressebevakningsfullmäktiga att upprätta en årsredovisning. Den kan nu för första gången göras helt digitalt i Myndigheten för digitalisering och befolkningsdatas nya Intressebevakningens e-tjänst. Sista inlämningsdag för redovisningen som upprättats för 2024 är 31.3.2025.
Vuositili kannattaa tehdä uudessa Edunvalvonnan asiointipalvelussa15.1.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Vuositilin laatiminen on ajankohtaista edunvalvojille ja tilivelvollisille edunvalvontavaltuutetuille. Sen voi nyt tehdä ensimmäistä kertaa täysin digitaalisesti Digi- ja väestötietoviraston uudessa Edunvalvonnan asiointipalvelussa. Vuodesta 2024 tehdyn tilin viimeinen palautuspäivä on 31.3.2025.
Tack vare befolkningsdatasystemet är det många saker i Finland som sker så gott som automatiskt i medborgarnas ögon8.1.2025 09:05:00 EET | Pressmeddelande
Finlands befolkningsdatasystem är unikt i världen och har betjänat informationsförsörjningen i vårt samhälle i redan 50 år. Den första versionen av systemet blev klar och började användas i slutet av 1974. Tack vare befolkningsdatasystemet behöver personer som bor i Finland till exempel inte själva lämna sina uppgifter till flera olika myndigheter, utan de uppgifter som registrerats i systemet är automatiskt tillgängliga för flera olika aktörer. Systemet innebär även att det inte behöver ordnas någon särskild folkräkning i vårt land. Finland är ett av få länder, utöver bland annat Danmark, där man har kunnat frångå en särskild folkräkning.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme