Suomen Pankki

Inflaatio hidastuu Euroopan keskuspankin tavoitteen mukaisesti ja pohjustaa rahapolitiikan keventämistä

Jaa

Inflaatio on hidastunut voimakkaasti vuoden 2022 lopun huipustaan ja oli maaliskuussa euroalueella 2,4 prosenttia. Inflaatio on hidastunut energian hintojen laskun ja rahapolitiikan merkittävän kiristämisen myötä.

”Kesän korvilla voidaan jalkaa ryhtyä keventämään rahapolitiikan jarrulta, jos inflaatio hidastuu ennakoidusti. Suurimmat riskit liittyvät geopolitiikkaan, Ukrainan vaikeaan tilanteeseen ja Lähi-idän konfliktin mahdolliseen eskalaatioon kaikkine seurauksineen”, sanoo Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn.

Euroalueen talouskasvu on ollut pysähdyksissä vuoden 2022 lopusta lähtien. Heikkoon kehitykseen ovat vaikuttaneet energian ja muiden hintojen noususta johtunut reaalitulojen lasku sekä korkojen noususta ja epävarmuuden lisääntymisestä seurannut investointien ja kulutuksen supistuminen. Toisaalta pahimmat – etenkin energian saatavuuteen liittyvät – kriisiskenaariot on vältetty. Euroalueen työttömyys on alhaisin euroaikana.

Euroalueen kasvun ennakoidaan käynnistyvän loppuvuodesta pitkälti yksityisen kulutuksen vetämänä, mutta se voi myös viivästyä. Lähi-idän konfliktiin ja Venäjän Ukrainassa käymään hyökkäyssotaan liittyvät jännitteet voivat nostaa uudelleen energian hintoja tai lisätä tarjontahäiriöitä. 

Rahapolitiikan kiristäminen on vaikuttanut siihen, että inflaatio-odotukset ovat palautuneet viimeisen vuoden aikana 2 prosentin inflaatiotavoitteen tuntumaan. Tämän ansiosta palkkapaineet ovat alkaneet tasaantua euroalueella.

Euroopan keskuspankin neuvosto päätti huhtikuun 2024 kokouksessaan pitää ohjauskoron ennallaan 4 prosentissa. EKP:n ohjauskorot ovat tasolla, joka edistää tuntuvasti inflaation hidastumista. EKP:n neuvoston tulevilla korkopäätöksillä varmistetaan, että ohjauskorot rajoittavat kysyntää niin kauan kuin on tarpeen. ”Kesäkuussa saamme päivitetyn arvion inflaation ja pohjainflaation tulevasta kehityksestä sekä rahapolitiikan välittymisestä. Jos arvio vahvistaa luottamustamme siitä, että inflaatio on vakautumassa tavoitteeseen, voimme ryhtyä keventämään rahapolitiikan viritystä ja laskea korkoja. Tämä edellyttää sitä, ettei esimerkiksi geopoliittisessa tilanteessa ja siten energian hintakehityksessä tule lisää takapakkia”, toteaa Rehn.

Rahapolitiikan kiristyminen nosti pankkien antolainauskorkoja. Nyt uusien asuntolainojen korot ovat jo alkaneet hienoisesti laskea, koska markkinoilla odotetaan EKP:n ohjauskorkojen laskevan.

Euroalueen talous kaipaa nopeampaa tuottavuuskehitystä. Tuottavuus vaikuttaa keskipitkän aikavälin inflaatioon ja reaalikoron tasoon. Yksi keskeinen tapa parantaa tuottavuutta on panostaa inhimilliseen pääomaan. Osaavaa työvoimaa tarvitaan, jotta innovaatiot ja uusi teknologia saadaan yrityksissä käyttöön. ”Tuottavuuden paraneminen ei tapahdu yhdessä yössä. Siihen tarvitaan pitkäjänteistä talouspolitiikkaa, joka tukee investointeja ja vahvistaa yritysten kasvumahdollisuuksia”, sanoo Rehn.

Avainsanat

Linkit

Suomen Pankki

Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki

March 2024 sees modest level of corporate loan drawdowns29.4.2024 10:00:00 EEST | Press release

In March 2024, non-financial corporations (excl. housing corporations) drew down new loans1 from banks operating in Finland to a total of EUR 1.1 billion – the smallest amount in March since 2011. The average interest rate on new corporate loans fell slightly from February 20204, to 5.55% in March. Nearly half of the new corporate loans were taken out by companies in the sectors with the largest amounts of outstanding loans, namely real estate and manufacturing companies. Real estate companies took out 24% of the loans, at an average interest rate of 5.01%. Manufacturing companies took out 21%, at an average interest rate of 5.86%. The average interest rates on new loans to non-financial corporations rose in March 2024 only in the category of small loans of up to EUR 250,000. In this loan category, the average interest rose by 0.29 percentage points from February, to 6.13%. The average interest on medium-sized loans (over EUR 250,000 and up to EUR 1 million) was 5.78%, remaining almost

Svag efterfrågan på företagslån i mars 202429.4.2024 10:00:00 EEST | Tiedote

I mars 2024 utbetalades nya företagslån1 (exkl. bostadsbolag) av banker med verksamhet i Finland för 1,1 miljarder euro, vilket är det minsta statistikförda utbetalningsbeloppet för mars sedan 2011. Genomsnittsräntan på nya företagslån var i mars 5,55 %, dvs. något lägre än i februari 2024. Företagen inom branscherna med den största lånestocken, dvs. fastighets- och industrisektorn, lyfte nästan hälften av de nya företagslånen i mars 2024. Andelen lån till företag inom fastighetssektorn var 24 % och genomsnittsräntan 5,01 % medan andelen lån till företag inom industrisektorn var 21 % och genomsnittsräntan 5,86 %. Genomsnittsräntan på nya företagslån steg endast i kategorin för små lån på under 250 000 euro. Genomsnittsräntan på små lån steg med 0,29 procentenheter från februari och var 6,13 % i mars 2024. Samtidigt var genomsnittsräntan på medelstora lån (över 250 000 och högst 1 miljon euro) 5,78 %, dvs. nästan densamma som i februari. I mars 2024 sjönk genomsnittsräntan (5,34 %) ocks

Yrityslainoja nostettiin niukasti maaliskuussa 202429.4.2024 10:00:00 EEST | Tiedote

Maaliskuussa 2024 uusia yrityslainoja1 (pl. asuntoyhteisöt) nostettiin Suomessa toimivista pankeista 1,1 mrd. euron edestä, mikä on pienin tilastoitu maaliskuun nostomäärä vuodesta 2011 alkaen. Maaliskuussa uusien yrityslainojen keskikorko oli 5,55 % eli hieman alhaisempi kuin helmikuussa 2024. Lainakannaltaan suurimpien toimialojen eli kiinteistö- ja teollisuusalan yritykset nostivat lähes puolet uusista yrityslainoista maaliskuussa 2024. Kiinteistöalan yritysten nostamien lainojen osuus oli 24 % ja niiden keskikorko 5,01 %. Vastaavasti teollisuustoimialan yritysten nostamien lainojen osuus oli 21 % ja niiden keskikorko 5,86 %. Uusien yrityslainojen keskikorot nousivat ainoastaan pienten eli alle 250 000 euron lainojen luokassa. Pienten lainojen keskikorko nousi 0,29 prosenttiyksikköä helmikuusta ja oli 6,13 % maaliskuussa 2024. Vastaavasti keskisuurten (yli 250 000 ja enintään 1 milj. euroa) lainojen keskikorko oli 5,78 % eli lähes sama kuin helmikuussa. Maaliskuussa 2024 myös suurte

BOFIT Forecast for China 2024–2026: Productivity gains key to China maintaining growth22.4.2024 13:04:52 EEST | Press release

The latest forecast from BOFIT, the Bank of Finland’s Institute for Emerging Economies, sees structural and cyclical factors bringing down economic growth over coming years. Growth is expected to slow to roughly 4 % this year and then to 3 % p.a. in 2025 and 2026. The lack of reliable Chinese statistical data makes detailed assessment of the situation challenging. China’s official figures show GDP rose by 5.2 % last year. Alternative calculations by BOFIT, however, suggest that GDP growth has underperformed official estimates in recent years. Economic growth in the first months of this year was fairly brisk (officially 5.3 % in the first quarter) thanks to strong industrial growth. No large changes to the outlook for economy overall have occurred since our October 2023 forecast. We continue to anticipate about 4 % growth this year. Growth is expected to slow to around 3 % in 2025 and 2026. The degraded quality of Chinese statistical reporting makes it increasingly difficult to evaluate

BOFITs prognos om utvecklingen av den kinesiska ekonomin för 2024–2026: för att upprätthålla den ekonomiska utvecklingen i Kina behövs ökad produktivitet22.4.2024 13:04:44 EEST | Tiedote

Finlands Banks forskningsinstitut för tillväxtmarknader förutspår en avmattning i den ekonomiska tillväxten i Kina under de närmaste åren på grund av både strukturella och cykliska faktorer. I år väntas tillväxten vara ca 4 % och stanna kring 3 % under 2025–2026. De statistiska problemen i Kina försvårar bedömningen av det ekonomiska läget. BNP-tillväxten i Kina var i fjol 5,2 % enligt den officiella statistiken. BOFIT bedömer att landets faktiska ekonomiska tillväxt under de senaste åren varit något långsammare än vad som anges officiellt. Den ekonomiska utvecklingen i början av året har varit relativt stark, pådriven av industrin, men ingen större förändring har skett i den samlade bilden av ekonomin i förhållande till den föregående prognosen. Enligt BOFITs prognos växer den kinesiska ekonomin ca 4 % i år, medan den ekonomiska tillväxten under 2025–2026 förutspås stanna kring 3 %. Kvaliteten på statistiken har delvis försämrats ytterligare, vilket försvårar bedömningen av det ekonom

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye