Kehysriihi: Normien höllennys helpottaa henkilöstöpulaa kunnissa ja hyvinvointialueilla

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT on tyytyväinen siihen, että Petteri Orpon hallitus päätti kehysriihessään joustavoittaa kunta- ja hyvinvointialaa koskevia velvoitteita, henkilöstömitoituksia ja -kelpoisuuksia.

Vanhusten ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoituksen lasku 0,6:een helpottaa palvelujen järjestämistä hyvinvointialueilla. Myös perusterveydenhuollon hoitotakuun väljentäminen 3 kuukauteen auttaa lääkäripulasta kärsiviä alueita. Suun terveydenhuollossa hoitotakuu kevenee 6 kuukauteen.

On myönteistä, että myös sosiaalihuollon ammattihenkilölainsäädäntöä muutetaan siten, että sosiaalityöntekijöinä voivat toimia myös sellaiset henkilöt, jotka ovat opiskelleet sosiaalityötä sivuaineena tai suorittaneet opintonsa avoimessa yliopistossa.

Myös kuntien normeja on tarkoitus keventää, mutta niiden konkretisointi jää jatkovalmistelun varaan.

– On hyvä, että hallitus on tunnustanut tosiasiat. Koska henkilöstöä ei ole riittävästi ja rahoituspohja pettää, on käytännössä pakko puuttua velvoitteisiin ja mitoituksiin, toteaa KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen.

Aikuiskoulutustuelle tarvitaan korvaaja nopeasti

Useat kunta- ja hyvinvointialan tehtävät ovat lailla säänneltyjä, eli niiden hoitamiseen tarvitaan tietty tutkinto. Nykyiset koulutusmäärät eivät ole riittäneet vastaamaan tarpeeseen. Aikuiskoulutustuen lakkautus uhkaa vaikeuttaa tilannetta entisestään.

– Vain 10 miljoonan panostus aikuiskoulutustuen korvaavaksi järjestelmäksi ei riitä. Siksi tilalle on löydettävä nopeasti korvaava tukimuoto, joka ottaa laajemmin huomioon kunta- ja hyvinvointialan säänneltyjen ammattien erityispiirteet, sanoo Markku Jalonen.

Hyvinvointialueilla on vakavaa pulaa lääkärien ja hoitajien lisäksi muun muassa sosiaalityöntekijöitä, puheterapeuteista ja psykologeista. Kunnissa henkilöstöpula koskee esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajia ja erityisopettajia.

Työttömyysvakuutusmaksuja ei saa ottaa budjetin tilkkeeksi

KT ei hyväksy sitä, että hallitus käyttää työttömyysvakuutusmaksujen alennuksesta kertyviä varoja valtiontalouden katteeksi ja kiristää työnantajien sairausvakuutusmaksuja.

Työttömyysvakuutusmaksuja maksavat sekä työnantajat että palkansaajat, ja ne kerää Työllisyysrahasto. Rahasto on viime aikoina voinut alentaa työttömyysvakuutusmaksuja, mikä lisää palkansaajien ostovoimaa ja vähentää työnantajien sivukuluja.

– Työllisyysrahaston varat on tarkoitettu vakuutusperusteisesti ansiosidonnaisen työttömyysturvan ja aikuiskoulutustuen rahoittamiseen, eivätkä ne ole osa valtion budjettia, sanoo Markku Jalonen.

Myönteistä on se, että hallitus ei kehysriihessä puuttunut eläkejärjestelmään. Pääministeri on aiemmin esittänyt työmarkkinaosapuolille pyynnön valmistella eläkeuudistus, jonka tavoitteena on säästää miljardi euroa. Tälle työlle tarvitaan työrauha.