Uusi menetelmä työllistymiskyvyn tukemiseen työsuhteen päättyessä
Työterveyslaitos on julkaissut ohjeistuksen ja lomakkeita, joilla työnantaja ja työterveyshuolto voivat seuloa ne työntekijät, jotka tarvitsevat konkreettista tukea työllistyäkseen uudelleen. Tällä hetkellä muutosturvan ulkopuolelle jää työntekijöitä, jotka voisivat hyötyä työterveyshuollon tukitoimista ennen työsuhteen päättymistä.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 17.4.2024
Työterveyslaitos muistuttaa työkyvyn tukemisen tärkeydestä kaikissa työuran vaiheissa – myös silloin, kun työsuhde on päättymässä.
Työnantajan tulee järjestää työntekijöilleen lakisääteiset työterveyshuollon palvelut, joilla tuetaan työkykyä. Työttömyyden uhatessa keskiöön tulisi ottaa uudelleen työllistymisen tukeminen. Tähän ohjaa myös Valtioneuvoston asetus (Vna 708/2013), jonka mukaan terveystarkastuksia tulisi tehdä tarvittaessa myös työsuhteen päättyessä.
– Tätä mahdollisuutta hyödynnetään valitettavan huonosti. Työsuhteen päättyessä tehdään varsin vähän terveystarkastuksia työllistymiskyvyn selvittämiseksi Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen AvoHilmo-tilastojen mukaan, kertoo työterveyshuollon erikoislääkäri Tuulia Varanka-Ruuska Työterveyslaitoksesta.
Tilanne voi olla parempi yli 30 työntekijän organisaatioissa, joita koskee muutosturva. Niissä työterveyshuollon järjestämisvelvollisuus jatkuu kuusi kuukautta työntekovelvollisuuden päättymisestä, jos irtisanominen on tehty tuotannollis-taloudellisista syistä ja työsuhde on kestänyt yli viisi vuotta.
– Muutosturvan ulkopuolelle jää paljon työntekijöitä. Työllistymiskyvyn tuen tarve tulisi kartoittaa myös niiltä työntekijöiltä, joiden työsuhde on lyhempi tai määräaikainen, sanoo johtava asiantuntija Pirjo Juvonen-Posti Työterveyslaitoksesta.
Ammatillinen osaaminen pohdintaan, kun työttömyys uhkaa
Työterveyslaitos on julkaissut tiiviin ohjeistuksen ja lomakkeita, jotka helpottavat työttömyysuhan alla olevien henkilöiden tunnistamista ja tukemista.
– Ihannetilanteessa tieto työntekijän työsuhteen päättymisestä menee ajoissa työnantajalta työterveyshuoltoon, sanoo Tuulia Varanka-Ruuska.
Uudessa menetelmässä työterveyshuollosta lähetetään työntekijälle täytettäväksi ammatillisen osaamisen lomake. Henkilö voi käyttää lomaketta oman pohdintansa tukena ja toimittaa sen halutessaan työvoimapalveluihin. Jos sen pohjalta todetaan erityisiä työkyvyn tuen tarpeita, voidaan sopia vastaanotto- tai etäkäynti työterveyshuoltoon, jossa kartoitetaan ja kuvataan tarkemmin aiemmin toteutuneita työkyvyn tukitoimia ja nykytilannetta, sekä jatkotoimen tarvetta.
Tavoitteena on sujuvoittaa työntekijän polkua sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja työvoimapalveluihin. Työkyvyn ja uudelleen työllistymisen haasteisiin pitäisi päästä kiinni mahdollisimman varhain, jotta työttömyys ei näistä syistä pitkity.
– Erityisesti osatyökykyiset työntekijät hyötyvät tuesta omien vahvuuksien ja työllistymisen haasteiden tunnistamiseen. Moni haluaa vastauksia siihen, mihin minun työkykyni riittää ja mitä tehdä seuraavaksi, Pirjo Juvonen-Posti sanoo.
Työnantaja on avainasemassa
Työnantaja tekee päätöksen siitä, miten työkyvyn tukea tarjotaan työsuhteen päättyessä. Käytännössä uudesta yhteistyökäytännöstä voi sopia oman työterveyshuollon palveluntuottajan kanssa, ja se kirjataan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan.
– Kysymys on, miten saamme työnantajat sitoutumaan aktiivisen työvoimapolitiikan tavoitteisiin. Monien pienyritysten kohdalla palvelujen tarjoamista voi rajoittaa pyrkimys lyhytaikaiseen kustannusten säästöön. Kannustaisin haastamaan tätä ajattelua, sillä työvoima tarve voi muuttua nopeastikin, sanoo Pirjo Juvonen-Posti.
– Välttämättä ei ole kyse edes suuresta kulusta, sillä menetelmä on kevyt toteuttaa. Kyseessä on lomakkeen lähettäminen työntekijälle sekä tarvittaessa vastaanottokäynti ja tietojen välittäminen seuraavalle toimijalle työntekijän luvalla. Tämä on työsuhteen päättyessä pieni investointi, jolla voi olla yksilölle suuri merkitys, Pirjo Juvonen-Posti kuvailee.
Tutustu
- Lisätietoa aiheesta ja lomakkeet voi ladata Työterveyshuollon verkkosivuilta.
- Liitteenä Työttömyyden tuki työttömyyden uhatessa -infograafi, jossa kerrotaan työntekijän mahdollisuudet, työnantajan velvollisuudet ja työterveyshuollon tehtävät.
Lisätiedot
- Tuulia Varanka-Ruuska, työterveyshuollon erikoislääkäri, Työterveyslaitos, tuulia.varanka-ruuska@ttl.fi, +358 30 4746 090
- Pirjo Juvonen-Posti, johtava asiantuntija, Työterveyslaitos, pirjo.juvonen-posti@ttl.fi, +358 30 4742 041
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLiitteet
Linkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Den största risken med hybridarbete är de som har försvunnit till distansarbete22.5.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Distansarbete och arbete på arbetsplatsen har sammanlänkats till en smidig helhet i en stor del av de finländska experternas arbetsliv. I hybridarbete är det emellertid viktigt att identifiera och stödja arbetstagare som har stannat i distansarbete och inte aktivt deltar i arbetsplatsens verksamhet. Med tanke på arbetshälsan och produktiviteten spelar ledarskapet, personalens delaktighet och arbetsförhållandena både hemma och på arbetsplatsen en avgörande roll.
Hybridityön suurin riski on etätyöhön kadonneet22.5.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Etätyö ja toimitiloissa työskentely ovat nivoutuneet sujuvaksi kokonaisuudeksi isossa osassa suomalaisten asiantuntijoiden työelämää. Hybridityössä on kuitenkin tärkeää tunnistaa ja tukea työntekijöitä, jotka ovat jättäytyneet etätyöhön eivätkä aktiivisesti osallistu työyhteisön toimintaan. Työhyvinvoinnin ja tuottavuuden näkökulmasta avainasemassa ovat johtaminen, henkilöstön osallistaminen ja työskentelyolosuhteet sekä kotona että toimitiloissa.
The greatest risk of hybrid work is people lost in remote work22.5.2025 06:00:00 EEST | Press release
Remote work and working on premises have become seamlessly integrated in the work life of most Finnish experts. However, in hybrid work, it is important to identify and support employees who opt to work entirely remotely and do not actively participate in the work community. Leadership, promoting employee engagement and paying attention to working conditions at home and in the office are of key importance from the perspective of well-being at work and productivity.
Närvårdare och sjukskötare arbetar huvudsakligen redan inom social- och hälsovårdsbranschen – extra reserver kan finnas bland branschbytare och pensionärer21.5.2025 10:30:00 EEST | Pressmeddelande
Sysselsättningsgraden bland närvårdare och sjukskötare är hög och över 90 procent av de utexaminerade börjar arbeta inom social- och hälsovårdsbranschen. Arbetslösa vårdare kan inte rädda den framtida bristen på arbetskraft inom social- och hälsovårdsbranschen. Den största outnyttjade arbetskraftsresursen finns bland dem som sökt sig till andra branscher. En liten räddning är också pensionärer, vars sysselsättning har blivit allt vanligare. Enligt en ny utredning är det viktigaste med tanke på bristen på arbetskraft emellertid att behålla de arbetstagare som redan finns i branschen. Högklassig introduktion, stöd för arbetsförmågan, möjligheter till anpassning av arbetet och branschens uppskattning uppmuntrar till att stanna kvar i branschen – och även att återvända till den.
Lähi- ja sairaanhoitajat pääosin jo töissä sote-alalla – lisäreserviä voi löytyä alanvaihtajista ja eläkeläisistä21.5.2025 10:30:00 EEST | Tiedote
Lähi- ja sairaanhoitajien työllisyysaste on korkea ja yli 90 prosenttia valmistuneista sijoittuu sote-alan töihin. Työttömistä hoitajista ei löydy pelastusta sote-alan tulevaan työvoimapulaan. Suurin käyttämätön työvoimaresurssi löytyy muille toimialoille hakeutuneista. Pientä pelastusta löytyy myös eläkkeellä olevista, joiden työssäkäynti on yleistynyt. Tuoreen selvityksen mukaan keskeisintä työvoimapulan kannalta on kuitenkin pitää kiinni alalla jo olevista työntekijöistä. Alalla pysymiseen – ja myös sinne palaamiseen – kannustaa laadukas perehdytys, työkyvyn tuki, työn muokkausmahdollisuudet ja alan arvostus.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme