Uusi menetelmä työllistymiskyvyn tukemiseen työsuhteen päättyessä
Työterveyslaitos on julkaissut ohjeistuksen ja lomakkeita, joilla työnantaja ja työterveyshuolto voivat seuloa ne työntekijät, jotka tarvitsevat konkreettista tukea työllistyäkseen uudelleen. Tällä hetkellä muutosturvan ulkopuolelle jää työntekijöitä, jotka voisivat hyötyä työterveyshuollon tukitoimista ennen työsuhteen päättymistä.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 17.4.2024
Työterveyslaitos muistuttaa työkyvyn tukemisen tärkeydestä kaikissa työuran vaiheissa – myös silloin, kun työsuhde on päättymässä.
Työnantajan tulee järjestää työntekijöilleen lakisääteiset työterveyshuollon palvelut, joilla tuetaan työkykyä. Työttömyyden uhatessa keskiöön tulisi ottaa uudelleen työllistymisen tukeminen. Tähän ohjaa myös Valtioneuvoston asetus (Vna 708/2013), jonka mukaan terveystarkastuksia tulisi tehdä tarvittaessa myös työsuhteen päättyessä.
– Tätä mahdollisuutta hyödynnetään valitettavan huonosti. Työsuhteen päättyessä tehdään varsin vähän terveystarkastuksia työllistymiskyvyn selvittämiseksi Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen AvoHilmo-tilastojen mukaan, kertoo työterveyshuollon erikoislääkäri Tuulia Varanka-Ruuska Työterveyslaitoksesta.
Tilanne voi olla parempi yli 30 työntekijän organisaatioissa, joita koskee muutosturva. Niissä työterveyshuollon järjestämisvelvollisuus jatkuu kuusi kuukautta työntekovelvollisuuden päättymisestä, jos irtisanominen on tehty tuotannollis-taloudellisista syistä ja työsuhde on kestänyt yli viisi vuotta.
– Muutosturvan ulkopuolelle jää paljon työntekijöitä. Työllistymiskyvyn tuen tarve tulisi kartoittaa myös niiltä työntekijöiltä, joiden työsuhde on lyhempi tai määräaikainen, sanoo johtava asiantuntija Pirjo Juvonen-Posti Työterveyslaitoksesta.
Ammatillinen osaaminen pohdintaan, kun työttömyys uhkaa
Työterveyslaitos on julkaissut tiiviin ohjeistuksen ja lomakkeita, jotka helpottavat työttömyysuhan alla olevien henkilöiden tunnistamista ja tukemista.
– Ihannetilanteessa tieto työntekijän työsuhteen päättymisestä menee ajoissa työnantajalta työterveyshuoltoon, sanoo Tuulia Varanka-Ruuska.
Uudessa menetelmässä työterveyshuollosta lähetetään työntekijälle täytettäväksi ammatillisen osaamisen lomake. Henkilö voi käyttää lomaketta oman pohdintansa tukena ja toimittaa sen halutessaan työvoimapalveluihin. Jos sen pohjalta todetaan erityisiä työkyvyn tuen tarpeita, voidaan sopia vastaanotto- tai etäkäynti työterveyshuoltoon, jossa kartoitetaan ja kuvataan tarkemmin aiemmin toteutuneita työkyvyn tukitoimia ja nykytilannetta, sekä jatkotoimen tarvetta.
Tavoitteena on sujuvoittaa työntekijän polkua sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja työvoimapalveluihin. Työkyvyn ja uudelleen työllistymisen haasteisiin pitäisi päästä kiinni mahdollisimman varhain, jotta työttömyys ei näistä syistä pitkity.
– Erityisesti osatyökykyiset työntekijät hyötyvät tuesta omien vahvuuksien ja työllistymisen haasteiden tunnistamiseen. Moni haluaa vastauksia siihen, mihin minun työkykyni riittää ja mitä tehdä seuraavaksi, Pirjo Juvonen-Posti sanoo.
Työnantaja on avainasemassa
Työnantaja tekee päätöksen siitä, miten työkyvyn tukea tarjotaan työsuhteen päättyessä. Käytännössä uudesta yhteistyökäytännöstä voi sopia oman työterveyshuollon palveluntuottajan kanssa, ja se kirjataan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan.
– Kysymys on, miten saamme työnantajat sitoutumaan aktiivisen työvoimapolitiikan tavoitteisiin. Monien pienyritysten kohdalla palvelujen tarjoamista voi rajoittaa pyrkimys lyhytaikaiseen kustannusten säästöön. Kannustaisin haastamaan tätä ajattelua, sillä työvoima tarve voi muuttua nopeastikin, sanoo Pirjo Juvonen-Posti.
– Välttämättä ei ole kyse edes suuresta kulusta, sillä menetelmä on kevyt toteuttaa. Kyseessä on lomakkeen lähettäminen työntekijälle sekä tarvittaessa vastaanottokäynti ja tietojen välittäminen seuraavalle toimijalle työntekijän luvalla. Tämä on työsuhteen päättyessä pieni investointi, jolla voi olla yksilölle suuri merkitys, Pirjo Juvonen-Posti kuvailee.
Tutustu
- Lisätietoa aiheesta ja lomakkeet voi ladata Työterveyshuollon verkkosivuilta.
- Liitteenä Työttömyyden tuki työttömyyden uhatessa -infograafi, jossa kerrotaan työntekijän mahdollisuudet, työnantajan velvollisuudet ja työterveyshuollon tehtävät.
Lisätiedot
- Tuulia Varanka-Ruuska, työterveyshuollon erikoislääkäri, Työterveyslaitos, tuulia.varanka-ruuska@ttl.fi, +358 30 4746 090
- Pirjo Juvonen-Posti, johtava asiantuntija, Työterveyslaitos, pirjo.juvonen-posti@ttl.fi, +358 30 4742 041
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLiitteet
Linkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Undersökning: Sjukfrånvaro på grund av psykisk ohälsa ökade särskilt inom social- och hälsovårdsbranschen – ångest var den vanligaste orsaken12.9.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Arbetshälsoinstitutets registerundersökning visar att sjukfrånvaro på grund av psykisk ohälsa ökade tydligt inom alla undersökta verksamhetsområden åren 2015–2021. Ökningen var särskilt kraftig inom social- och hälsovårdsbranschen och bland kvinnor i tjänstemannaställning under 50 år. Samtidigt passerade ångest depression som den vanligaste orsaken till nya perioder av sjukfrånvaro.
Tutkimus: Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kasvoivat erityisesti sote-alalla – ahdistuneisuus nousi yleisimmäksi syyksi12.9.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Työterveyslaitoksen rekisteritutkimus osoittaa, että mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot lisääntyivät selvästi kaikilla tutkituilla toimialoilla vuosina 2015–2021. Nousu oli erityisen rajua sote-alalla ja alle 50-vuotiailla toimihenkilönaisilla. Samalla ahdistuneisuus ohitti masennuksen uusien sairauspoissaolojaksojen yleisimpänä syynä.
Study: Mental health-related sickness absences increased especially in the social welfare and health care sector – anxiety became the most common cause12.9.2025 06:00:00 EEST | Press release
A register study by the Finnish Institute of Occupational Health demonstrates that mental health-related sickness absences increased significantly in all studied industrial sectors in 2015–2021. The increase was particularly steep in the social welfare and health care sector and among female white-collar employees under the age of 50. At the same time, anxiety overtook depression as the most common cause of new periods of sickness absence.
Rapport: Algoritmiskt ledarskap allt vanligare i Norden – forskare varnar för dess effekter på arbetstagarnas välbefinnande8.9.2025 08:00:00 EEST | Pressmeddelande
Det snabbt växande algoritmiska ledarskapet kan ställa alltför höga krav på arbetstagarna och försämra välbefinnandet, visar en ny rapport. Översikten visar på ett konsekvent samband mellan algoritmiskt ledarskap och ökade psykosociala risker samt deras konsekvenser, såsom stress och utbrändhet.
Raportti: Algoritminen johtaminen yleistyy Pohjoismaissa – tutkijat varoittavat sen vaikutuksista työntekijöiden hyvinvointiin8.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Nopeasti yleistyvä algoritminen johtaminen voi asettaa työntekijöille liiallisia vaatimuksia ja heikentää hyvinvointia, osoittaa tuore raportti. Katsaus tuo esiin johdonmukaisen yhteyden algoritmisen johtamisen ja psykososiaalisten riskien sekä niiden seurausten, kuten stressin ja työuupumuksen, lisääntymisen välillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme