Yrittäjät: Inhouse-yhtiöt rapauttavat markkinoita ja käyvät kalliiksi veronmaksajille

Suomen Yrittäjät on pitkään ollut huolissaan siitä, että julkisesti omistetut inhouse-yhtiöt ovat lisääntyneet ja laajentaneet toimintaansa myös sellaisille sektoreille, joilla on yksityistä yritystoimintaa. Kilpailu- ja kuluttajaviraston keskiviikkona julkistama raportti todistaa huolen aiheelliseksi.

– Suomi poikkeaa radikaalisti muista pohjoismaista siinä, että julkinen sektori on perustanut omia yhtiöitä sellaisille toimialoille, joilla on paljon yksityisiä yrityksiä. Veronmaksajalta on tuskin kysytty, haluavatko he verorahoilla omat pesulat, lounasravintolat, kiinteistöhuoltoyhtiöt sekä ICT- ja taloushallintoyhtiöt, Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikan johtaja Harri Jaskari sanoo.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) selvitti inhouse-yhtiöiden roolia julkisissa hankinnoissa kyselyllä, johon vastasi 91 sidosyksikköä, 103 inhouse-yhtiöiden omistajaa (kunnat ja hyvinvointialueet) sekä noin 500 yritystä.

KKV:n selvitykseen vastanneista sidosyksiköistä 30 prosenttia ilmoitti, etteivät ne tee omasta tuotannostaan minkäänlaista kustannusvertailua yksityisiin markkinoihin. Jaskari pitää tätä erittäin huolestuttavana.

– Julkisella sektorilla on suuri säästöpotentiaali siinä, että oman palvelutuotannon kustannuksia aidosti verrataan yksityisiin vastaaviin palveluihin. Suomeen on syntynyt pelkästään inhouse-yhtiöitä sisälleen hyväksyvä ”markkina”, jossa julkinen hallinto tekee suorahankintoja omilta yhtiöiltään.

– Perusteluna julkisella sektorilla on ollut markkinapuute ja se, että yksityiset yritykset eivät kykenisi tarjoamaan vastaavia palveluita ja tavaroita. KKV:n kyselyn mukaan kuitenkin lähes 90 prosenttia vastanneista yrityksistä on valmis laajentamaan toimintaansa, jos markkinat avautuisivat.

Jaskarin mukaan maan hallituksen on nyt nopeasti toteutettava ohjelmansa kirjaukset, joiden mukaan sidosyksikköhankintoja voidaan tehdä vain silloin, kun ne ovat kokonaistaloudellisesti edullisempia.

– Myös sidosyksikön omistukselle asetettava vähimmäisomistusprosentti (10 prosenttia) hillitsisi villiä inhouse-buumia. Kilpailun avaaminen vahvistaisi kasvua ja säästäisi veronmaksajien rahoja.

Pelisääntöjä tarkennettava

KKV on todennut, että inhouse-yhtiöiden pelisääntöjä on tarpeen tarkentaa, sillä hankintayksiköt tekevät miljoonien eurojen suorahankintoja alle prosentin kymmenyksen omistuksilla.

Tuoreimpana tapauksena markkinaoikeus totesi maaliskuussa, että Sarastia ei ole Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sidosyksikkö 0,04 prosentin omistusosuudella. Lain mukaan sidosyksiköiltä tehtyjä hankintoja ei tarvitse kilpailuttaa, jos hankintayksikkö käyttää määräysvaltaa yhtiössä. Markkinaoikeuden mukaan hyvinvointialueella ei ollut tällaista määräysvaltaa.

– Suorahankinnat inhouse-yhtiöiltä rapauttavat paikallisia ja kansallisia markkinoita, mutta käyvät myös kalliiksi veronmaksajille. Sidosyksikköhankintoja perustellaan usein kokonaistaloudellisuudella, mutta millä keinolla kustannustehokkuudesta voidaan olla varmoja, jos omien palveluiden hintaa ei edes vertailla suhteessa markkinoilla tarjolla oleviin, Jaskari kysyy.