Palkkatasa-arvo toteutuu parhaiten palvelualojen naisomisteisissa yrityksissä

Tuoreessa Does gender of firm ownership matter? Female entrepreneurs and the gender pay gap* -tutkimuksessa selvitettiin, onko miesten ja naisten välinen palkkaero yrityksessä erilainen silloin, kun yrityksen omistajista enemmistö on naisia verrattuna siihen, kun omistajat ovat pääosin miehiä. Lisäksi tutkittiin, onko yrityksen omistajien sukupuolen ja yrityksen sukupuolten välisen palkkaeron yhteys erilainen esimerkiksi eri toimialoilla tai eri ikäisissä tai eri kokoisissa yrityksissä. Tutkimus auttaa ymmärtämään sukupuolten välisiin palkkaeroihin vaikuttavia tekijöitä. Ymmärrys on tärkeää, kun halutaan lisätä palkkatasa-arvoa yhteiskunnassa. 

Suomalaiset rekisteriaineistot tarjoavat poikkeuksellisia mahdollisuuksia tutkia edellä kerrottua palkkatasa-arvoa. Aineistojen eräs vahvuus on, että niiden avulla on mahdollista yhdistää tiedot yrityksestä, sen omistajista sekä työntekijöistä niin, että analyysissä käytettävä havaintojoukko on edelleen suuri ja edustava. Aineisto tarjoaa myös mahdollisuuden tutkia yksilöiden palkkaeroja siten, että analyysissä voidaan ottaa huomioon suuri määrä palkkaa selittäviä yritys- ja työntekijäkohtaisia tekijöitä. Myös se voidaan ottaa huomioon, että yritysten välillä on merkittäviä palkkaeroja, mikä voi heijastua miesten ja naisten välisiin palkkaeroihin. 

Hanke käynnistyi jo vuonna 2016 ja alussa sitä rahoitettiin Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen perusrahoituksella. Myöhemmin tätä hanketta on jatkettu Laboren tutkimusohjelmassa Innovointi, tuottavuus ja talouskasvu, jota rahoittaa Palkansaajasäätiö.  

Tutkimus osoittaa, että naisten tuntipalkka on keskimäärin 11–12 prosenttia pienempi, mutta naisomisteisissa yrityksissä ero on 2–3 prosenttiyksikköä pienempi. Herkkyysanalyysien perusteella keskeiset havaintomme ovat vankalla pohjalla. 

Palkkaeroissa on nähtävissä myös kiinnostavia toimialoittaisia eroja. Teollisuuden yrityksissä miesten ja naisten palkkaero on yhtä suuri riippumatta yrityksen omistajien sukupuolesta. Sen sijaan monilla yksityisten palvelujen aloilla tilanne on erilainen. Esimerkiksi naisomisteisissa tieto- ja viestintäteknologia-alan ja liike-elämän palvelujen yrityksissä miesten ja naisten välillä ei ole merkittävää palkkaeroa. Sen sijaan miesomisteisissa yrityksissä sukupuolten välinen palkkaero on edelleen 10 prosentin luokkaa myös näillä aloilla. Tutkimuksessa myös havaitaan, että suurissa yrityksissä omistajien sukupuolen merkitys palkkaeroa selittävänä tekijänä heikkeneeon heikompi. 

”Kaiken kaikkiaan tulokset antavat viitteitä siitä, että sekä yrityksen omistajuudella että toimialalla on vaikutusta sukupuolten väliseen palkkaeroon yrityksissä”, toteaa Laboren tutkija Veera Nippala. 

”Yksityisen palvelualan kasvu voi tarjota edellytyksiä palkkatasa-arvon paranemiselle Suomessa, mutta sen täydennykseksi saattaa olla tarvetta myös naisyrittäjyyden voimistumiselle”, jatkaa Mika Maliranta.  

Tutkimus on hyväksytty julkaistaksi arvostetussa Journal of Population Economics -lehdessä.

Tutkimusryhmä: 

Alexander S. Kritikos, professori, DIW Berliini
Mika Maliranta, johtaja ja professori, Labore ja Jyväskylän yliopisto
Satu Nurmi, tutkimuspäällikkö, Tilastokeskus
Veera Nippala, tutkija, Labore 

Linkki tutkimukseen.