Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntaliiton viestit EU-vaaleihin: Työperäisen maahanmuuton edistäminen ja vihreässä siirtymässä onnistuminen ovat kohtalonkysymyksiä kuntien elinvoimaisuudelle

Jaa

EU-vaaleissa ei määritellä pelkästään Euroopan suuntaa seuraavaksi viideksi vuodeksi vaan myös kuntien tulevaisuuskysymyksiä - siksi EU-vaalit ovat myös kuntavaalit! Kuntaliiton tavoitteena on, että kunnilla on kaikki mahdollisuudet toteuttaa vihreää ja digitaalista siirtymää, houkutella investointeja sekä vahvistaa EU:n tukemana elinvoimaa alueellaan. Tavoittelemme myös työperäisen maahanmuuton ja kotouttamisen voimakasta edistämistä, sillä työvoimapula rajoittaa yritystoiminnan kasvua ja vaikeuttaa julkisten palveluiden tuotantoa. 

Selvitimme EU:n vaikutusta kuntiin tänä keväänä, ja jopa 45 prosenttia kuntien asioista juontaa juurensa EU:hun. Ympäristöasioiden osalta luku on vielä huomattavasti tätä suurempi. Kunnissa toimeenpannaan todella merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista. Meille on tärkeää olla vaikuttamassa päätöksiin ajoissa ja kunnille sopivilla ratkaisuehdotuksilla, nostaa esiin Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.

– Vihreän siirtymän toimenpiteet tehdään todeksi kunnissa. EU vaikuttaa vahvasti liikenteen sähköistymiseen sekä energia- vesi- ja jätehuollon järjestämiseen. Vetytalous - onnistutaanko siinä vai ei? Entä kuinka pystymme kunnissa tarjoamaan mahdollisimman hyvät ja houkuttelevat mahdollisuudet sekä yrityksille ja asukkaille?

– Osaavan työvoiman saatavuus on myös todella tärkeää: työperäistä maahanmuuttoa tulee voimakkaasti lisätä ja varmistaa kotoutumisen onnistuminen. Tämä kaikki on sellaista, joissa EU:lla on tavalla tai toisella mahdollistava vaikutus, ja se oikein oivallettuna vaikuttaa kuntien ja kaupunkien elinvoimaisuuteen, korostaa ­­­Karhunen.

– Seuraavina vuosina punnitaan eurooppalaisittain yhteisesti jaettujen arvojen merkitys. Meidän tulee taata oikeudenmukainen, ihmisoikeudet turvaava maailma myös tuleville sukupolville. Tätä työtä tehdään kunnissa, ihmistä lähellä.

– Kunnissa on mahdollista tehdä hyvinvointia kauaskantoisesti rakentavia ratkaisuja. Se, kuinka hyvin pystymme kunnissa tekemään tätä työtä, on paitsi kansallinen, myös EU-tason asia. EU-vaaleissa ja EU:ssa onkin tärkeää muistaa lähidemokratia: komission valtaa ei saa entisestään kasvattaa. Suomalaisten kuntien laaja tehtäväkenttä ja itsehallinnollinen rooli on eurooppalaisittain aivan erityinen ja hyvin toimiva, summaa Karhunen.

Kuntaliiton ja kuntien neljä tavoitetta tulevalle EU-vaalikaudelle - Kohti ihmislähtöistä EU:ta!

1. Suomen kunnissa toteutetaan vihreää ja digitaalista siirtymää. Varmistetaan, että kunnat onnistuvat!

  • Parhaimmillaan EU-ohjaus voi turvata puhtaan, viihtyisän ja luonnoltaan monimuotoisen elinympäristön kuntalaisille sekä vihreän ja digitaalisen siirtymän toimintamahdollisuudet yrityksille.
  • Suomessa ja muissa Pohjoismaissa kunnan palvelut ovat laajemmat ja tarkemmin säädellyt kuin muualla Euroopassa.
  • Kunnat tarvitsevat EU:lta työkaluja ja tukea vihreän ja digitaalisen siirtymän toteuttamisessa sekä aikaa jo olemassa olevan lainsäädännön toimeenpanoon.
  • EU:n tulee jatkaa kunnianhimoista työtä ilmastomuutoksen ja luontokadon estämiseksi.

2. Työperäistä maahanmuuttoa on edistettävä voimakkaasti!

  • Työperäisen maahanmuuton edistäminen on kuntien kannalta kohtalonkysymys, sillä työvoimapula rajoittaa yritystoiminnan kasvua ja vaikeuttaa julkisten palveluiden tuotantoa. Yritystoiminnan hidas kasvu heijastuu julkiseen talouteen verotulojen heikkona kehityksenä. Osaavan työvoiman puute voi muodostua esteeksi osalle vihreän siirtymän investointeja, joita suunnitellaan moniin kuntiin, kaupunkeihin ja alueille. Tarvitsemme siksi voimakasta työperäistä maahanmuuttoa.
  • Kunnat ovat Suomessa päävastuussa maahanmuuttajien kotouttamisesta vuodesta 2025 eteenpäin.
  • Työperäisen maahanmuuton edistäminen ja kotouttaminen ovat keskeisiä toimia EU:n maahanmuuttopolitiikan uudistamisessa.

3. EU-sääntelyssä ja rahoituksessa tulee huomioida Suomen muuttunut geopoliittinen asema ja saavutettavuus.

  • EU:n koheesiopolitiikka pyrkii tasaamaan alueellisia eroja jäsenmaiden välillä sekä tukemaan alue- ja paikallistason elinvoimaisuutta.
  • EU-rahoitus on olennainen osa koheesiopolitiikan sekä yhteisen maatalouspolitiikan toteuttamista koko Euroopassa. Keskeisimpiä välineitä ovat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto (ESR+) sekä EU:n maaseuturahoitus.
  • EU:ssa on huomioitava geopoliittisen kehityksen vaikutukset suomalaisten kaupunkien, kuntien sekä erityisesti raja-alueiden elinvoimaisuuteen.

4. Kuntien ja kaupunkien elinvoimaa on vahvistettava: Huolehditaan, että Suomi saa investointeja!

  • Kunnat ja kaupungit toimivat niin talouden, digitalisaation kuin vihreän siirtymän vetureina.
  • Kasvua ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta edistetään konkreettisesti kunnissa ja alueilla. Tämä työ tuo yhteen laajan joukon eri tahoja kansalaiset mukaan lukien. EU:n julkisen talouden ohjaus tähtää tällä hetkellä liiallisten alijäämien poistamiseen ja julkisen velan tasapainottamiseen. Valtiontukisääntöjen löyhentäminen aiheuttaa vakavia haasteita pienten jäsenmaiden yritysten pääsyyn kansainvälisille markkinoille.


Lue lisää tavoitteistamme seuraavalle EU-vaalikaudelle:
kuntaliitto.fi/euvaalit


Jos olet median edustaja ja haluaisit saada tarkempaa tietoa kuntien ja EU:n suhteesta EU-vaalien alla, ole yhteydessä viestinnän asiantuntija Maija Ruohoon puh. 050 340 3541.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Linkit

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

40 procent av kandidaterna i EU-valet är fullmäktigeledamöter16.5.2024 09:09:32 EEST | Tiedote

Av kandidaterna i Europaparlamentsvalet är närmare hälften, dvs. 40 procent, ledamöter i kommunfullmäktige, enligt en utredning som Kommunförbundet gjort. I valet 2019 var motsvarande andel en tredjedel, vilket innebär att fler fullmäktigeledamöter nu kandiderar till Europaparlamentet än tidigare. Sammanlagt 232 personer ställer upp i EU-valet och av dem är 92 för tillfället ledamöter i kommunfullmäktige.

EU-vaalien ehdokkaista 40 prosenttia on kunnanvaltuutettuja16.5.2024 09:03:29 EEST | Tiedote

Europarlamenttivaalien ehdokkaista lähes puolet eli 40 prosenttia istuu kuntien valtuustoissa, ilmenee Kuntaliiton selvityksestä. Vuoden 2019 vaaleissa vastaava osuus oli kolmannes eli kunnanvaltuutettuja on nyt pyrkimässä aiempaa enemmän parlamenttiin. Yhteensä europarlamenttiin hakee 232 ehdokasta, joista 92 on tällä hetkellä kunnanvaltuutettuja. Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom arvioi, että vaativien luottamustehtävien kasautuminen ja hoitaminen monella eri päätöksenteon portaalla voi olla haastavaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye