Kuntaliiton viestit EU-vaaleihin: Työperäisen maahanmuuton edistäminen ja vihreässä siirtymässä onnistuminen ovat kohtalonkysymyksiä kuntien elinvoimaisuudelle
EU-vaaleissa ei määritellä pelkästään Euroopan suuntaa seuraavaksi viideksi vuodeksi vaan myös kuntien tulevaisuuskysymyksiä - siksi EU-vaalit ovat myös kuntavaalit! Kuntaliiton tavoitteena on, että kunnilla on kaikki mahdollisuudet toteuttaa vihreää ja digitaalista siirtymää, houkutella investointeja sekä vahvistaa EU:n tukemana elinvoimaa alueellaan. Tavoittelemme myös työperäisen maahanmuuton ja kotouttamisen voimakasta edistämistä, sillä työvoimapula rajoittaa yritystoiminnan kasvua ja vaikeuttaa julkisten palveluiden tuotantoa.

– Selvitimme EU:n vaikutusta kuntiin tänä keväänä, ja jopa 45 prosenttia kuntien asioista juontaa juurensa EU:hun. Ympäristöasioiden osalta luku on vielä huomattavasti tätä suurempi. Kunnissa toimeenpannaan todella merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista. Meille on tärkeää olla vaikuttamassa päätöksiin ajoissa ja kunnille sopivilla ratkaisuehdotuksilla, nostaa esiin Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.
– Vihreän siirtymän toimenpiteet tehdään todeksi kunnissa. EU vaikuttaa vahvasti liikenteen sähköistymiseen sekä energia- vesi- ja jätehuollon järjestämiseen. Vetytalous - onnistutaanko siinä vai ei? Entä kuinka pystymme kunnissa tarjoamaan mahdollisimman hyvät ja houkuttelevat mahdollisuudet sekä yrityksille ja asukkaille?
– Osaavan työvoiman saatavuus on myös todella tärkeää: työperäistä maahanmuuttoa tulee voimakkaasti lisätä ja varmistaa kotoutumisen onnistuminen. Tämä kaikki on sellaista, joissa EU:lla on tavalla tai toisella mahdollistava vaikutus, ja se oikein oivallettuna vaikuttaa kuntien ja kaupunkien elinvoimaisuuteen, korostaa Karhunen.
– Seuraavina vuosina punnitaan eurooppalaisittain yhteisesti jaettujen arvojen merkitys. Meidän tulee taata oikeudenmukainen, ihmisoikeudet turvaava maailma myös tuleville sukupolville. Tätä työtä tehdään kunnissa, ihmistä lähellä.
– Kunnissa on mahdollista tehdä hyvinvointia kauaskantoisesti rakentavia ratkaisuja. Se, kuinka hyvin pystymme kunnissa tekemään tätä työtä, on paitsi kansallinen, myös EU-tason asia. EU-vaaleissa ja EU:ssa onkin tärkeää muistaa lähidemokratia: komission valtaa ei saa entisestään kasvattaa. Suomalaisten kuntien laaja tehtäväkenttä ja itsehallinnollinen rooli on eurooppalaisittain aivan erityinen ja hyvin toimiva, summaa Karhunen.
Kuntaliiton ja kuntien neljä tavoitetta tulevalle EU-vaalikaudelle - Kohti ihmislähtöistä EU:ta!
1. Suomen kunnissa toteutetaan vihreää ja digitaalista siirtymää. Varmistetaan, että kunnat onnistuvat!
- Parhaimmillaan EU-ohjaus voi turvata puhtaan, viihtyisän ja luonnoltaan monimuotoisen elinympäristön kuntalaisille sekä vihreän ja digitaalisen siirtymän toimintamahdollisuudet yrityksille.
- Suomessa ja muissa Pohjoismaissa kunnan palvelut ovat laajemmat ja tarkemmin säädellyt kuin muualla Euroopassa.
- Kunnat tarvitsevat EU:lta työkaluja ja tukea vihreän ja digitaalisen siirtymän toteuttamisessa sekä aikaa jo olemassa olevan lainsäädännön toimeenpanoon.
- EU:n tulee jatkaa kunnianhimoista työtä ilmastomuutoksen ja luontokadon estämiseksi.
2. Työperäistä maahanmuuttoa on edistettävä voimakkaasti!
- Työperäisen maahanmuuton edistäminen on kuntien kannalta kohtalonkysymys, sillä työvoimapula rajoittaa yritystoiminnan kasvua ja vaikeuttaa julkisten palveluiden tuotantoa. Yritystoiminnan hidas kasvu heijastuu julkiseen talouteen verotulojen heikkona kehityksenä. Osaavan työvoiman puute voi muodostua esteeksi osalle vihreän siirtymän investointeja, joita suunnitellaan moniin kuntiin, kaupunkeihin ja alueille. Tarvitsemme siksi voimakasta työperäistä maahanmuuttoa.
- Kunnat ovat Suomessa päävastuussa maahanmuuttajien kotouttamisesta vuodesta 2025 eteenpäin.
- Työperäisen maahanmuuton edistäminen ja kotouttaminen ovat keskeisiä toimia EU:n maahanmuuttopolitiikan uudistamisessa.
3. EU-sääntelyssä ja rahoituksessa tulee huomioida Suomen muuttunut geopoliittinen asema ja saavutettavuus.
- EU:n koheesiopolitiikka pyrkii tasaamaan alueellisia eroja jäsenmaiden välillä sekä tukemaan alue- ja paikallistason elinvoimaisuutta.
- EU-rahoitus on olennainen osa koheesiopolitiikan sekä yhteisen maatalouspolitiikan toteuttamista koko Euroopassa. Keskeisimpiä välineitä ovat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto (ESR+) sekä EU:n maaseuturahoitus.
- EU:ssa on huomioitava geopoliittisen kehityksen vaikutukset suomalaisten kaupunkien, kuntien sekä erityisesti raja-alueiden elinvoimaisuuteen.
4. Kuntien ja kaupunkien elinvoimaa on vahvistettava: Huolehditaan, että Suomi saa investointeja!
- Kunnat ja kaupungit toimivat niin talouden, digitalisaation kuin vihreän siirtymän vetureina.
- Kasvua ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta edistetään konkreettisesti kunnissa ja alueilla. Tämä työ tuo yhteen laajan joukon eri tahoja kansalaiset mukaan lukien. EU:n julkisen talouden ohjaus tähtää tällä hetkellä liiallisten alijäämien poistamiseen ja julkisen velan tasapainottamiseen. Valtiontukisääntöjen löyhentäminen aiheuttaa vakavia haasteita pienten jäsenmaiden yritysten pääsyyn kansainvälisille markkinoille.
Lue lisää tavoitteistamme seuraavalle EU-vaalikaudelle: kuntaliitto.fi/euvaalit
Jos olet median edustaja ja haluaisit saada tarkempaa tietoa kuntien ja EU:n suhteesta EU-vaalien alla, ole yhteydessä viestinnän asiantuntija Maija Ruohoon puh. 050 340 3541.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maija Ruohoviestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 340 3541maija.ruoho@kuntaliitto.fiLiitteet
Linkit
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kommunförbundet vädjar till minister Ikonen: Parlamentariskt arbete om kommunernas framtid bör inledas17.10.2025 11:07:56 EEST | Pressmeddelande
Kommunförbundet har skickat en vädjan till kommun- och regionminister Anna-Kaisa Ikonen om behovet av att inleda ett parlamentariskt arbete om kommunernas framtid.
Kuntaliitto vetoaa ministeri Ikoseen: parlamentaarinen työ kuntien tulevaisuudesta on käynnistettävä17.10.2025 10:19:14 EEST | Tiedote
Kuntaliitto on lähettänyt kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikoselle vetoomuksen parlamentaarisen työn käynnistämiseksi kuntien tulevaisuudesta.
Ammatillisen koulutuksen opiskelijat viihtyvät opinnoissaan jopa paremmin kuin lukiolaiset ja peruskoululaiset13.10.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Neljä viidestä ammatillisen koulutuksen opiskelijasta kertoo pitävänsä koulunkäynnistä, selviää vastikään julkaistusta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kouluterveyskyselystä. Osuus on kyselyssä mukana olevista koulutusmuodoista selvästi korkein, ohi perusopetuksen ja lukion. Tulokset kääntävät päälaelleen sitkeän käsityksen siitä, että ammatilliseen hakeutuisivat vähemmän motivoituneet nuoret. Samaa suuntaa osoittaa myös Kuntaliiton tuore selvitys, jonka mukaan ammatillisen koulutuksen opiskelijat kokevat vaikutusmahdollisuutensa ja kouluarjen työrauhan paremmiksi kuin muut toisen asteen opiskelijat.
Stark statlig styrning, oklar ansvarsfördelning och ekonomiska utmaningar skapar friktion mellan kommunerna och välfärdsområdena9.10.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Välfärdsområdesreformen är den största omstruktureringen någonsin i Finlands offentliga förvaltnings historia och dess effekter märks på många sätt i kommunerna. Reformen har skapat en ny förvaltningsstruktur med tre nivåer där statens starka styrning, en oklar ansvarsfördelning, ekonomiska utmaningar och det praktiska samarbetet skapar friktion mellan kommunerna och välfärdsområdena.
Valtion vahva ohjaus, epäselvät vastuut ja taloushaasteet kiristävät kuntien ja hyvinvointialueiden välejä9.10.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Hyvinvointialueuudistus on Suomen julkisen hallinnon historian suurin muutos, ja sen vaikutukset näkyvät kunnissa monin tavoin. Uudistus on luonut uudenlaisen kolmikerroksisen hallintorakenteen, jossa valtion vahva ohjaus, epäselvät vastuut, taloushaasteet ja käytännön yhteistyön haasteet kiristävät kuntien ja hyvinvointialueiden välejä. "Kunnilla ja hyvinvointialueilla on oltava niille määritellyn itsehallinnollisen roolin mukaisesti riittävästi liikkumavaraa omassa toiminnassaan ja yhteistyössään, jota tehdään yhteisten asukkaiden hyväksi. Isot uudistukset vievät aikaa, mutta asukkaiden palvelutarpeet eivät odota", Kuntaliiton Liisa Jurmu alleviivaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme