Kuntaliiton viestit EU-vaaleihin: Työperäisen maahanmuuton edistäminen ja vihreässä siirtymässä onnistuminen ovat kohtalonkysymyksiä kuntien elinvoimaisuudelle
18.4.2024 15:29:19 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
EU-vaaleissa ei määritellä pelkästään Euroopan suuntaa seuraavaksi viideksi vuodeksi vaan myös kuntien tulevaisuuskysymyksiä - siksi EU-vaalit ovat myös kuntavaalit! Kuntaliiton tavoitteena on, että kunnilla on kaikki mahdollisuudet toteuttaa vihreää ja digitaalista siirtymää, houkutella investointeja sekä vahvistaa EU:n tukemana elinvoimaa alueellaan. Tavoittelemme myös työperäisen maahanmuuton ja kotouttamisen voimakasta edistämistä, sillä työvoimapula rajoittaa yritystoiminnan kasvua ja vaikeuttaa julkisten palveluiden tuotantoa.

– Selvitimme EU:n vaikutusta kuntiin tänä keväänä, ja jopa 45 prosenttia kuntien asioista juontaa juurensa EU:hun. Ympäristöasioiden osalta luku on vielä huomattavasti tätä suurempi. Kunnissa toimeenpannaan todella merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista. Meille on tärkeää olla vaikuttamassa päätöksiin ajoissa ja kunnille sopivilla ratkaisuehdotuksilla, nostaa esiin Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.
– Vihreän siirtymän toimenpiteet tehdään todeksi kunnissa. EU vaikuttaa vahvasti liikenteen sähköistymiseen sekä energia- vesi- ja jätehuollon järjestämiseen. Vetytalous - onnistutaanko siinä vai ei? Entä kuinka pystymme kunnissa tarjoamaan mahdollisimman hyvät ja houkuttelevat mahdollisuudet sekä yrityksille ja asukkaille?
– Osaavan työvoiman saatavuus on myös todella tärkeää: työperäistä maahanmuuttoa tulee voimakkaasti lisätä ja varmistaa kotoutumisen onnistuminen. Tämä kaikki on sellaista, joissa EU:lla on tavalla tai toisella mahdollistava vaikutus, ja se oikein oivallettuna vaikuttaa kuntien ja kaupunkien elinvoimaisuuteen, korostaa Karhunen.
– Seuraavina vuosina punnitaan eurooppalaisittain yhteisesti jaettujen arvojen merkitys. Meidän tulee taata oikeudenmukainen, ihmisoikeudet turvaava maailma myös tuleville sukupolville. Tätä työtä tehdään kunnissa, ihmistä lähellä.
– Kunnissa on mahdollista tehdä hyvinvointia kauaskantoisesti rakentavia ratkaisuja. Se, kuinka hyvin pystymme kunnissa tekemään tätä työtä, on paitsi kansallinen, myös EU-tason asia. EU-vaaleissa ja EU:ssa onkin tärkeää muistaa lähidemokratia: komission valtaa ei saa entisestään kasvattaa. Suomalaisten kuntien laaja tehtäväkenttä ja itsehallinnollinen rooli on eurooppalaisittain aivan erityinen ja hyvin toimiva, summaa Karhunen.
Kuntaliiton ja kuntien neljä tavoitetta tulevalle EU-vaalikaudelle - Kohti ihmislähtöistä EU:ta!
1. Suomen kunnissa toteutetaan vihreää ja digitaalista siirtymää. Varmistetaan, että kunnat onnistuvat!
- Parhaimmillaan EU-ohjaus voi turvata puhtaan, viihtyisän ja luonnoltaan monimuotoisen elinympäristön kuntalaisille sekä vihreän ja digitaalisen siirtymän toimintamahdollisuudet yrityksille.
- Suomessa ja muissa Pohjoismaissa kunnan palvelut ovat laajemmat ja tarkemmin säädellyt kuin muualla Euroopassa.
- Kunnat tarvitsevat EU:lta työkaluja ja tukea vihreän ja digitaalisen siirtymän toteuttamisessa sekä aikaa jo olemassa olevan lainsäädännön toimeenpanoon.
- EU:n tulee jatkaa kunnianhimoista työtä ilmastomuutoksen ja luontokadon estämiseksi.
2. Työperäistä maahanmuuttoa on edistettävä voimakkaasti!
- Työperäisen maahanmuuton edistäminen on kuntien kannalta kohtalonkysymys, sillä työvoimapula rajoittaa yritystoiminnan kasvua ja vaikeuttaa julkisten palveluiden tuotantoa. Yritystoiminnan hidas kasvu heijastuu julkiseen talouteen verotulojen heikkona kehityksenä. Osaavan työvoiman puute voi muodostua esteeksi osalle vihreän siirtymän investointeja, joita suunnitellaan moniin kuntiin, kaupunkeihin ja alueille. Tarvitsemme siksi voimakasta työperäistä maahanmuuttoa.
- Kunnat ovat Suomessa päävastuussa maahanmuuttajien kotouttamisesta vuodesta 2025 eteenpäin.
- Työperäisen maahanmuuton edistäminen ja kotouttaminen ovat keskeisiä toimia EU:n maahanmuuttopolitiikan uudistamisessa.
3. EU-sääntelyssä ja rahoituksessa tulee huomioida Suomen muuttunut geopoliittinen asema ja saavutettavuus.
- EU:n koheesiopolitiikka pyrkii tasaamaan alueellisia eroja jäsenmaiden välillä sekä tukemaan alue- ja paikallistason elinvoimaisuutta.
- EU-rahoitus on olennainen osa koheesiopolitiikan sekä yhteisen maatalouspolitiikan toteuttamista koko Euroopassa. Keskeisimpiä välineitä ovat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto (ESR+) sekä EU:n maaseuturahoitus.
- EU:ssa on huomioitava geopoliittisen kehityksen vaikutukset suomalaisten kaupunkien, kuntien sekä erityisesti raja-alueiden elinvoimaisuuteen.
4. Kuntien ja kaupunkien elinvoimaa on vahvistettava: Huolehditaan, että Suomi saa investointeja!
- Kunnat ja kaupungit toimivat niin talouden, digitalisaation kuin vihreän siirtymän vetureina.
- Kasvua ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta edistetään konkreettisesti kunnissa ja alueilla. Tämä työ tuo yhteen laajan joukon eri tahoja kansalaiset mukaan lukien. EU:n julkisen talouden ohjaus tähtää tällä hetkellä liiallisten alijäämien poistamiseen ja julkisen velan tasapainottamiseen. Valtiontukisääntöjen löyhentäminen aiheuttaa vakavia haasteita pienten jäsenmaiden yritysten pääsyyn kansainvälisille markkinoille.
Lue lisää tavoitteistamme seuraavalle EU-vaalikaudelle: kuntaliitto.fi/euvaalit
Jos olet median edustaja ja haluaisit saada tarkempaa tietoa kuntien ja EU:n suhteesta EU-vaalien alla, ole yhteydessä viestinnän asiantuntija Maija Ruohoon puh. 050 340 3541.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maija Ruohoviestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 340 3541maija.ruoho@kuntaliitto.fiLiitteet
Linkit
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Den nya bygglagen misslyckades med att underlätta byggandet – sätter press på byggnadstillsynen i kommunerna1.6.2026 13:14:18 EEST | Pressmeddelande
Bygglagen som trädde i kraft den 1 januari 2025 har gjort arbetet inom kommunernas byggnadstillsyn mer krävande än tidigare, trots att målet med reformen var att göra byggandet smidigare. Kommunförbundet offentliggjorde 1.6.2026 en utredning (på finska) om nuläget inom byggnadstillsynen och om den nya lagstiftningens konsekvenser för kommunernas byggnadstillsyn. Utredningen bygger på en enkät som besvarades av 253 kommuner, dvs. 87 procent av kommunerna på det finländska fastlandet.
Uusi rakentamislaki epäonnistui helpottamaan rakentamista – kuntien rakennusvalvonnat pulassa1.6.2026 13:14:18 EEST | Tiedote
Rakentamislain voimaantulo 1.1.2025 on muuttanut kuntien rakennusvalvonnan työtä aiempaa vaativammaksi, vaikka uudistuksen tavoitteena oli sujuvoittaa rakentamista. Kuntaliitto julkisti 1.6.2026 selvityksen rakennusvalvonnan nykytilasta ja uuden lainsäädännön vaikutuksista kuntien rakennusvalvontatyöhön. Selvityksen pohjana on kysely, johon saatiin vastauksia 253 kunnasta eli 87 prosentista Manner-Suomen kunnista.
Utredning: Upp till var tionde yrkesstuderande behöver starkare stöd än det nuvarande – Kommunförbundet föreslår en modell för rehabiliterande undervisning1.6.2026 00:01:00 EEST | Pressmeddelande
Enligt en utredning av Kommunförbundet skulle upp till var tionde ung studerande inom yrkesutbildningen behöva mer omfattande stöd än vad som ges idag för att klara av läroplikten. En del unga hamnar i en situation där de inte klarar av att delta i utbildningen, men inte heller i rätt tid får de rehabiliteringstjänster eller det stöd från välfärdsområdena som de behöver. Kommunförbundet föreslår en modell för rehabiliterande undervisning som en del av yrkesutbildningen. Syftet är att stödja unga vars funktionsförmåga tillfälligt inte räcker till för examensinriktade studier.
Selvitys: Jopa 10 000 nuorta tarvitsee nykyistä vahvempaa tukea ammatillisen opintoihin – Kuntaliitto esittää kuntouttavan opetuksen mallia1.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Kuntaliiton selvityksen mukaan jopa joka kymmenes ammatillisen koulutuksen nuori opiskelija tarvitsisi nykyistä laajempaa tukea selvitäkseen oppivelvollisuudesta. Osa nuorista jää tilanteeseen, jossa he eivät kykene osallistumaan koulutukseen, mutta eivät myöskään saa tarvitsemiaan kuntouttavia palveluja tai hyvinvointialueiden tukea oikea-aikaisesti. Kuntaliitto esittää kuntouttavan opetuksen mallia osaksi ammatillista koulutusta. Tarkoituksena on tukea nuoria, joiden toimintakyky ei tilapäisesti riitä tutkintotavoitteisiin opintoihin.
Hankintalain eteneminen eduskunnassa uhkaa etenkin pienten kuntien palveluja27.5.2026 18:43:40 EEST | Tiedote
Kuntaliitto on hyvin pettynyt, että eduskunnan talousvaliokunta hyväksyi hankintalain uudistuksen lähes esitetyssä muodossa ennennäkemättömän laajasta vastustuksesta huolimatta. Lakiesitys tyrmättiin lausuntokierroksella laajasti etenkin puutteellisen vaikutusten arvioinnin takia. Myös eduskunnan valiokuntakierroksella on noussut esiin lukuisia huolia lain sisällöstä ja voimaantulosta, mutta talousvaliokunta on esittänyt lopulliseen lakiluonnokseen vain pieniä muutoksia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme