Tutkimusuupumus valtasi suomalaiset – Tilastokeskus huolissaan tiedon vinoutumisesta
Kansalaisilta kerättävä tieto ja näkemykset ovat yhteiskunnallista päätöksentekoa ohjaavien tilastojen keskeinen raaka-aine. Viime vuosina kansalaisten vastausaktiivisuus tutkimuksiin on laskenut jyrkästi. Ilmiö on kansainvälinen ja vastaamattomuuteen useita syitä. Tilastokeskus nostaa huolestuttavan kehityksen esiin Sinivalkoinen kirje -kampanjalla.
”Virallisen tilastotiedon keskeinen tietolähde olemme me kansalaiset, mitä ei useinkaan tulla ajatelleeksi. Esimerkiksi työllisyyttä ja kotitalouksien kulutusta kuvaavat tilastot syntyvät lähes yksinomaan tavallisilta kansalaisilta kerätyn tiedon avulla. Muun muassa näiden tilastojen pohjalta päättäjät tekevät meidän jokaisen arkeen vaikuttavia päätöksiä”, yliaktuaari Henna Attila Tilastokeskuksesta taustoittaa.
Tilastokeskus kerää vuosittain tietoa yhteensä lähes 400 000 kansalaiselta, kotitaloudelta tai organisaatiolta. Jotta tiedot ovat luotettavia, vastauksia tarvitaan kattavasti ja tasaisesti eri väestöryhmistä. Vastausaktiivisuus on jatkuvasti laskenut ja tarvittavan tutkimusaineiston kerääminen vaatii yhä enemmän työtä.
”Olemme huolissamme tästä vahvistuvasta trendistä. Jos suuntaa ei saada käännettyä, kuva heikosti vastaavien tilanteesta voi jäädä puutteelliseksi. Sen myötä meitä kaikkia koskevan yhteiskunnallisen päätöksenteon tietopohja uhkaa rapistua”, Henna Attila sanoo.
Vastaamattomuuteen useita syitä
”Erilaisten kyselyiden, galluppien ja tutkimusten määrä on räjähtänyt ja tämän myötä Suomessa on nähtävissä selkeä tutkimusuupumus. Ihmisten on myös vaikea tunnistaa koko yhteiskuntaa luotaavien tutkimusten yhteyttä omaan elämään ja sitä, mihin kerätty tieto vaikuttaa”, Henna Attila sanoo.
Tilastokeskuksessa tutkimuksiin osallistumista on pyritty helpottamaan monin tavoin. Käytännössä kaikkiin kyselyihin on mahdollista vastata verkossa. Lisäksi tietoa kerätään puhelinhaastatteluilla tai postitse lähetettävällä lomakkeella.
”Suurin haaste on, että kansalaisia ei tavoiteta. Emme esimerkiksi vastaa enää puhelimeen, etenkään jos emme tunnista numeroa. Olemme myös huomanneet, että erityisesti ruuhkavuosia elävien kohdalla yhteydenotot hukkuvat viestitulvaan”, Henna Attila sanoo ja kertoo tilastoviranomaisten painivan samojen haasteiden kanssa myös muissa Euroopan maissa.
Tutkimusuupumuksessa alueellisia eroja
Tutkimusuupumuksen aste vaihtelee eri puolilla Suomea. Tilastokeskuksen vertailutieto osoittaa, että vastausinto noudattelee alueellisesti samankaltaista kaavaa kuin äänestysaktiivisuus.
“Taloudellisista vaikeuksista tai muuttotappiosta kärsivillä alueilla asuvien motivaatio osallistua yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen on yleensä jonkin verran muita heikompaa. Poikkeuksiakin löytyy: esimerkiksi Lapissa ja Kymenlaaksossa Tilastokeskuksen tutkimuksiin osallistutaan varsin innokkaasti. Sen sijaan yllättäen haastavinta on saada riittävästi vastauksia Pohjois-Pohjanmaalta ja Kanta-Hämeestä”, Henna Attila kertoo.
Sinivalkoinen kirje herättelee vastaamaan
Tilastokeskus on tuottanut tietoa suomalaisen yhteiskunnan tarpeisiin vuodesta 1865 lähtien ja Suomi on tilastotiedon edelläkävijöitä maailmassa.
”Nostamme nyt kansalaisten merkityksen yhteisen tiedon tuottajina esiin Sinivalkoinen kirje -kampanjalla. Luotettava tieto ei tänäkään päivänä synny tyhjästä, vaan jokainen vastaus on tärkeä”, Henna Attila kertoo.
Kampanja kiinnittyy työvoimatutkimukseen, joka on Tilastokeskuksen laajin ja seuratuin tutkimus. Sinivalkoinen kirje kolahtaa tutkimukseen tavoiteltavien postiluukuista ja välittää tärkeän viestin myös somessa.
”Työvoimatutkimuksen vastausaste on laskenut 10 vuoden aikana yli 20 % ja on tärkeää pyrkiä kaikin keinoin kääntämään tämä kehityskulku”, Henna Attila sanoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Henna AttilaYliaktuaariTilastokeskus, tiedonkeruupalvelut
Puh:029 551 3378henna.attila@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Asuntojen hinnat laskivat koko maassa tammi-maaliskuussa – asuntokauppa edelleen vaisua3.5.2024 08:01:53 EEST | Tiedote
Erityisesti perheasuntojen hinnat laskivat ensimmäisellä vuosineljänneksellä vuodentakaisesta. Pienien osakeasuntojen hintojen lasku oli sen sijaan maltillisempaa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen osakeasuntojen hinnat -tilastosta.
Maahanmuutto kasvoi entisestään alkuvuonna25.4.2024 08:00:55 EEST | Tiedote
Suomen väestönkasvua piti tammi–maaliskuussa yllä maahanmuutto, joka kasvoi edelleen viime vuodesta. Ulkomailta muutti Suomeen 14 485 henkeä ja Suomesta ulkomaille 3 063 henkeä. Maahanmuuttoja oli 724 enemmän ja maastamuuttoja 36 enemmän kuin edellisvuoden tammi–maaliskuussa, selviää väestön ennakkotilaston tiedoista.
Finländarna drabbade av undersökningströtthet – Statistikcentralen oroar sig för att informationen blir förvrängd22.4.2024 09:21:20 EEST | Tiedote
Information och åsikter som samlas in från medborgarna är en central råvara för statistik som styr beslutsfattandet i samhället. Under de senaste åren har medborgarnas svarsaktivitet i undersökningarna sjunkit brant. Fenomenet är internationellt och det finns flera orsaker till att man inte svarar. Statistikcentralen lyfter fram den oroväckande utvecklingen genom kampanjen Det blåvita brevet.
Presidentinvaaleissa aktiivisimpia äänestäjiä olivat suurituloiset ja korkeasti koulutetut19.4.2024 08:00:57 EEST | Tiedote
Suurituloiset äänestivät presidentinvaaleissa selvästi vilkkaammin kuin pienituloiset. Samaten korkeasti koulutetut olivat aktiivisempia kuin perus- tai toisen asteen koulutuksen suorittaneet, selviää Tilastokeskuksen presidentinvaalit-tilaston tiedoista.
Suomi häviää muille Pohjoismaille ikääntyneiden työllisyydessä, mutta etenkin naisilla on nähty huima nousu16.4.2024 09:49:28 EEST | Tiedote
50–59-vuotiaiden naisten työllisyysaste oli Suomessa Ruotsin rinnalla Pohjoismaiden kärkeä vuonna 2022. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen erikoistutkijan Hanna Sutelan tuoreesta Tieto&trendit-verkkolehden blogista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme