Elinkeinoelämän järjestöt: Vahvistetaan Suomen EU-vaikuttavuutta

EU-vaikuttamisessaan Suomen on toimittava aktiivisesti ja oikea-aikaisesti sekä tuotettava koko Euroopan kannalta toimivia ratkaisuja. On välttämätöntä myös tunnistaa yritysten keskeinen rooli EU-tavoitteiden saavuttamisessa, sillä niillä on usein avaimet toimeenpanon edellyttämiin ratkaisuihin. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Keskuskauppakamari, Perheyritysten liitto ja Suomen Yrittäjät ovat julkistaneet yhteiset prioriteettinsa seuraavalle viisivuotiskaudelle.

Elinkeinoelämän järjestöt ovat valmiina tekemään oman osansa, jotta Suomen vaikuttavuus EU-päätöksenteossa vahvistuu ja jotta EU kykenee tehokkaasti vastaamaan aikamme suuriin haasteisiin kuten ilmastonmuutokseen ja uusiin turvallisuusuhkiin. Samoin on huolehdittava siitä, että Suomelle merkittävät kansalliset erityispiirteet tulevat huomioiduiksi EU-päätöksenteossa.

Tehokas EU-vaikuttaminen edellyttää strategisten prioriteettien jatkuvaa määrittämistä, vaikuttamista ja seurantaa. Elinkeinoelämän järjestöt yhdistävät voimiaan seuraavalla komissiokaudella neljän prioriteetin hyväksi.

1) Parannetaan Euroopan strategista kilpailukykyä

EU:n seuraavalla lainsäädäntökaudella on jatkettava kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, jossa vuosien 2030 ja 2040 ilmastotavoitteet ovat tärkeitä välietappeja kohti ilmastoneutraalia Eurooppaa 2050. Suomen ja suomalaisten yritysten etu on, ettei EU:n ilmastotavoitteista tingitä. 

Ilmasto-, ympäristö- ja energiapolitiikan keinovalikoima on rakennettava siten, että se vahvistaa EU:n kilpailukykyä ja talouskasvua sekä antaa tilaa toimeenpanolle. EU:n ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa vain menestyvillä yrityksillä, jotka kehittävät, tarjoavat ja käyttävät vihreitä tuotteita ja ratkaisuja ja investoivat Euroopassa.

Vihreä kasvu tulee nähdä Euroopan kasvun ajurina. EU:lle tarvitaan kokonaisvaltainen strategia, jolla tavoitellaan johtavaa asemaa ratkaisutoimittajana globaalissa vihreässä siirtymässä niin puhtaiden teknologioiden, palvelumallien kuin älykkäiden ratkaisujen alueilla. Avainasemassa ovat kustannustehokkuus, markkinalähtöisyys ja teknologianeutraalisuus.

EU:n on myös vahvistettava omaa kykyään kehittää ja tuottaa kriittisiä digitaalisen ja puhtaan siirtymän teknologioita, komponentteja ja raaka-aineita sekä monipuolistaa niiden hankintaketjuja.

Eurooppaan on luotava houkutteleva investointiympäristö investointien pitämiseksi ja saamiseksi koko EU-alueelle. Sujuva ja nopea luvitus samoin kuin osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen, puhdas, toimitusvarma ja kohtuuhintainen energia, rahoituksen saatavuus sekä ennakoitava toimintaympäristö ovat keskiössä investointiasteen nostamiseksi.

 

2) Kasvua sisämarkkinoilta

Sisämarkkinoiden toimivuus ja syventäminen ovat avainasemassa, jotta EU:n globaali kilpailukyky vahvistuu. Sisämarkkinoita on kehitettävä markkinatalous edellä. Niiden syventämiseksi tarvitaan EU:ssa vahvaa poliittista johtajuutta ja Suomen on oltava tässä työssä etulinjassa.

Seuraavalla komissiokaudella on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, ettei jäsenvaltioiden välinen valtiontukikilpailu murenna sisämarkkinoiden toimintaa. Euroopan strategista kilpailukykyä on vahvistettava yritysten tuottamien ratkaisujen kautta valtiovetoisuuden sijaan.

EU:n rahoitusvälineiden käytössä on painotettava laatua ja kilpailullisuutta. Unionin vahvistuvan teollisuuspolitiikan on perustuttava kansainvälisesti kilpailukykyisen toimintaympäristön rakentamiseen.

Uusi geopoliittinen tilanne on huomioitava myös sisämarkkinoiden näkökulmasta ja edistäen Suomen kansainvälistä saavutettavuutta. Suomen vientiä ja tuontia edesauttaa kilpailukykyinen logistiikka, joka tukee myös yhteiskunnan toiminta- ja huoltovarmuutta.

On pidettävä huolta siitä, että seuraavan komission kaudella Suomi pystyy saamaan vetoapua unionin rahoituksesta saavutettavuuden vahvistamiseksi ja EU:n itärajan turvaamiseksi.

3) Huomiota sääntelyn kilpailukykyvaikutuksiin

Seuraavalla komissiokaudella on kiinnitettävä erityistä huomiota sääntelyn määrään, laatuun ja vaikutuksiin. Jokaisen lakialoitteen kohdalla on arvioitava vaikutukset niin yritysten kuin koko Euroopan kilpailukykyyn ja hallintotaakkaan. Tarpeettomat raportointivelvoitteet on poistettava.

On myös huomioitava sääntelyn vaikutus siihen, millaisena kumppanina EU näyttäytyy ulospäin. EU:n sääntelyä on lisäksi arvioitava suhteessa keskeisiin kilpailijoihin. Ennakoitavan ja paremman sääntelyn avulla tuetaan globaalisti kilpailukykyistä ja vahvaa EU:ta. Vaikutustenarvioinnin laatuun ja objektiivisuuteen tulee panostaa, jotta voidaan varmistaa sääntelyn toimivuus.

Yksittäisten säädösten ohella on arvioitava laajempien politiikkaohjelmien sekä myös rinnakkaisten sääntelyhankkeiden yhteisvaikutuksia. Kattavaa kilpailukykyarviointia on toteutettava yksittäisten lakiesitysten lisäksi myös laajemmista lainsäädäntökokonaisuuksista ja politiikkatavoitteiden kokonaisuuksista (vrt. digitalisaatio ja vihreä siirtymä) sekä komission vuosittaisista työohjelmista. 

Säädösesitysten yhteydessä tulee arvioida erityisesti pk-yrityksiin kohdistuvia suoria ja välillisiä vaikutuksia sekä sääntelyn kumulatiivista taakkaa. Pk-yritysten on voitava keskittyä työpaikkojen luomiseen sekä vihreän siirtymän investointeihin.

Nykyisen lainsäädännön täysimääräiseen toimeenpanoon on kiinnitettävä erityistä huomiota kaikki jäsenmaat kattaen. Näin edistetään myös sisämarkkinoiden toimivuutta.

4) Globaalisti vahva unioni

EU:n on pidettävä huolta siitä, että vahva tuki Ukrainalle jatkuu. Ukraina taistelee oman itsenäisyytensä lisäksi myös vapaan länsimaisen oikeus- ja yhteiskuntajärjestelmän puolesta. EU:n on valmistauduttava tukemaan Ukrainan jälleenrakennusta, jossa eurooppalaisten yritysten rooli on keskeinen.

Unionin kokonaisturvallisuutta on kehitettävä edelleen vahvistamalla puolustusteollisuutta ja parantamalla unionin sisäistä turvallisuutta. Suomella on paljon annettavaa EU-tasolla varautumisen ja huoltovarmuuden kehittämisessä.

Unionin laajentuminen tulee olemaan keskiössä tulevalla komissiokaudella. Laajentuva unioni tarjoaa myös uusia kasvumahdollisuuksia yrityksille sisämarkkinoiden kautta. On kuitenkin pidettävä kiinni siitä, että yhteisiä pelinsääntöjä noudatetaan ja että jäsenyyskriteereistä pidetään kiinni. Toimiva oikeusvaltio on perusta myös yritysten toiminnalle.

Globaalisti vahva unioni tarvitsee lisää vauhtia kauppapolitiikassa. Kriittisistä riippuvuuksista on päästävä eroon, mutta eristäytyminen ei ole vaihtoehto. Kauppa- ja investointisopimuksilla on merkittävä rooli suurvaltakilpailussa. EU:n on ennakkoluulottomasti luotava keinoja varmistaa yritystemme edut kauppasuhteissa sekä suurvaltojen kanssa että muilla keskeisillä markkinoilla.

Toimitusjohtaja Jyri Häkämies, Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi, Keskuskauppakamari
Toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen, Perheyritysten liitto
Toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, Suomen Yrittäjät

Lisätiedot:
Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Päivi Wood, johtava asiantuntija, puh. 050 478 3990
Keskuskauppakamari: Teppo Säkkinen, johtava asiantuntija, puh. 050 516 2868
Perheyritysten liitto: Tiina Tikander, viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö, puh. 050 589 0185
Suomen Yrittäjät: Mira-Maria Danisman, EU-toimiston päällikkö, puh. +32 497 394 802