Entisten ympäristöministereiden tiukka viesti Suomen hallitukselle: älkää estäkö luontokadon pysäyttämistä

Suomi on vastauksen mukaan tyytymätön esimerkiksi siihen, että luonnon tilan parantamiseen tähtäävät toimet ja heikennyskielto koskisivat ”laaja-alaisia luontotyyppejä”, joita on tavanomaisessa metsätalouskäytössä.

– Luontodirektiivi, jossa luontotyypit määriteltiin, laadittiin jo vuonna 1992 eli jo ennen Suomen EU-jäsenyyttä. Suomella on ollut lähes 30 vuotta aikaa muuttaa esimerkiksi maankäytön ja metsien käsittelyn käytäntöjä luonnon kannalta kestäviksi. Näin ei vieläkään haluta tehdä, ja kaiken lisäksi nyt hallitus on päättänyt estää luontokadon pysäyttämisen koko EU:ssa, Maria Ohisalo kiteyttää.  

Luonnon heikon tilan parantamiseen tähtäävä asetus on elintärkeä ja on kohtalokasta, että Suomi edelleen estää sen hyväksymisen. Suomen hallitus osoittaa täydellistä piittaamattomuutta luontokadon pysäyttämisestä ja luonnon tilan parantamisesta ei vain Suomessa, vaan koko Euroopassa. Samalla se vaarantaa YK:n tavoitteet luontokadon pysäyttämisestä maailmassa 2030 mennessä.

Virheellisiä väitteitä asetuksen vaikutuksista Suomessa on esitetty julkisuudessa liittyen esimerkiksi kustannuksiin, ja lukuja on prosessin edetessä korjattu alaspäin. Selvityksessään ympäristöministeriö vetoaa edelleen kustannuksiin. Todellisuudessa on tärkeää huomata, mistä kustannukset myös syntyvät.

– Kustannukset luonnon tilan parantamisesta ovat sitä suuremmat, mitä enemmän luontoa on pilattu. Suomessa on myös poikkeuksellisen paljon vesistöjä, joiden tila huolettaa suomalaisia ja niiden hyvän tilan tavoitteluun olemme jo muutoinkin sitoutuneet. Suomi on tehnyt maailmanennätyksen soiden ojittamisessa, mikä on aiheuttanut vakavia seurauksia ainutlaatuiselle luonnollemme. Olemme pilanneet esimerkiksi vesistöjämme niin intensiivisen maa- ja metsätalouden kuin esimerkiksi kaivosteollisuudenkin toimesta. Vastuu omien vesistöjemme tilan parantamisesta on vain meillä itsellämme, mutta on vain järkevää samalla edellyttää hyvän tilan tavoittelua myös muilta. Monien lajien uhanalaistuminen voidaan kääntää vain rajat ylittävällä yhteistyöllä, kuten muuttolintujen osalta, Ville Niinistö huomauttaa. 

Euroopan parlamentin ja neuvoston käsittelyssä luonnon tilan parantamiseen tähtäävän asetuksen monia kohtia väljennettiin huomattavasti. Tästä huolimatta Suomen hallitus estää asetuksen hyväksymisen.

– On suomalaisten ja koko Euroopan etu, että asetus saadaan pikaisesti voimaan, sillä se velvoittaa jokaisen EU-maan toimiin oman luontonsa tilan parantamiseksi. Luontokato etenee hälyttävää vauhtia niin Suomessa kuin koko maanosassamme. Vetoamme Suomen hallitukseen - älkää estäkö luontokadon pysäyttämistä, Krista Mikkonen päättää.