Työrauhalainsäädäntöä koskeva mietintö on täysin työnantajien halujen mukainen

– Mietinnön sisältö on pettymys. SAK oli toivonut tasapainottavia muutoksia esitykseen. Tässä muodossa lakiesitys tarkoittaa, että paikallista sopimista koskevaan lainsäädäntöön vaaditaan entistä vahvempaa palkansaajien tavoitteiden huomiointia, jotta neuvottelut työmarkkinamallista voivat alkaa, Eloranta toteaa.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on tehnyt työrauhalainsäädännön uudistusesitykseen pieniä muutoksia, mutta mistään suuresta vastaantulosta tai merkittävästä työntekijäpuolen huolten huomioimisesta ei ole kyse. Lakiesitys on valiokunnankin muotoilemassa muodossa poikkeuksellisen raju ja heikentää työntekijöiden mahdollisuutta vaikuttaa työehtoihinsa ja osoittaa mieltään työntekijävastaista politiikkaa kohtaan.

Nyt esitettävät rajoitukset voivat johtaa pidemmällä aikavälillä entistä kovempiin työtaisteluihin työehtosopimuskierroksen aikana. Tukityötaisteluoikeuden rajaaminen voi johtaa siihen, että joillakin aloilla tai yrityksissä palkansaajien kyky painostaa työnantaja sopimuksiin heikkenee, jolloin työehtosopimusten kattavuus alenee.

Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimusten ja niiden valvontakäytännön mukaan ammattiyhdistyksillä pitää olla mahdollisuus järjestää myös protestilakkoja ja ilmaista mielipiteensä työntekijöiden asemaan, oikeuksiin ja työehtoihin vaikuttavissa kysymyksissä. 

ILO onkin tällä viikolla lähestynyt työministeri Arto Satosta kirjeellä, jossa se kehottaa hallitusta vielä neuvottelemaan lakko-oikeuden rajoituksista keskeisten työmarkkinajärjestöjen kanssa. Satosen mukaan keskustelut on kuitenkin jo käyty eikä työelämä- ja tasa-arvovaliokuntakaan ota kirjeeseen lainkaan kantaa.

– Työmarkkinasuhteiden mallioppilas Suomi tipahti tarkkailuluokalle heti, kun ensimmäinen laki hallituksen työmarkkinauudistuksista on tulossa voimaan. Talouden tarkkailuluokalle joutumisesta hallituksella on kova pelko, mutta työntekijöiden oikeuksia poljetaan silmää räpäyttämättä välittämättä kansainvälisistä ihmisoikeusvelvoitteista, puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo.

Hallituksen esityksen mukaan lakimuutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan heinäkuun alussa. Valiokunta kuitenkin katsoo mietinnössään, ettei estettä lakien voimaantulon aikaistamiseen ole.

– Lain voimaantulon aikaistamiselle ei ole mitään perustetta. On myös erittäin poikkeuksellista, että mietinnössä esitetään lain koskevan myös sellaisia käynnissä olevia poliittisia työtaisteluita, jotka ovat alkaneet ennen lain voimaantuloa, Eloranta huomauttaa.