Rakennusten purkamiselle on vaihtoehtoja – kun ne vain selvitetään
Purku-uhan alle joutuu jatkuvasti monenlaisia ja yhä nuorempia rakennuksia, kun niiden käyttötarve lakkaa ja korjausvelka kasvaa. Tapaustutkimukset Hämeessä tekivät näkyväksi, ettei kaavoituksen yhteydessä olemassa olevan rakennuskannan säilyttämistä välttämättä selvitetä lainkaan.
![Jopa 1990-luvun rakennuksia puretaan. Kuvan liikerakennus väistyi uuden vastaavan tieltä.](/data/images/public/69817876/70144438/84e775f6-aa8f-4446-8356-408937a1c03a-w_720.jpeg)
Purkamisen ja rakentamisen ekologiset vaikutukset jäävät tapauksissa vielä sokeaksi pisteeksi, vaikka samaan aikaan kunnat ovat voineet asettaa kunnianhimoisiakin ilmasto- ja kestävyystavoitteita. Kiertotaloudessa nykyinen rakennuskanta on kuitenkin nähtävä uusin silmin: käyttökelpoisena resurssina.
Kiertotalouden edistämiseksi huomiota kiinnitettävä resurssitehokkuuteen
Hämeen ELY-keskus on saanut päätökseen hankkeen, jossa tarkasteltiin kiertotalouden edistämiskeinoja kuntien kaavoituksessa ja rakentamisessa. Tapauksina oli kymmenen kaava- tai suunnitteluhanketta, jotka koskivat erilaista rakennuskantaa 1920–1970-luvuilta, kuten kouluja, kerrostaloja, toimistotalo ja seurakuntakeskus. Ympäristöministeriön rahoittamassa hankkeessa tuotiin tosielämän kohteiden kautta näkyviin erilaisia arvoja, joita rakennetussa ympäristössä on.
Kaavoitusvaiheen on tunnistettu vaikuttavan keskeisesti kiertotalouden edellytyksiin rakennetussa ympäristössä, mutta usein se käsitetään kapeasti kierrättämisenä. Rakentamisala on yksi suurimmista luonnonvarojen kuluttajista sekä jätteen ja ilmastopäästöjen aiheuttajista. Materiaalien kulutusta ei kuitenkaan tyypillisesti mitata ja seurata – toisin kuin esimerkiksi energiankulutusta. Rakentamisessa, korjaamisessa ja purkamisessa resurssitehokkuutta on tarve tarkastella paljon laajemmin. Olemassa olevan rakennuskannan käyttäminen, korjaaminen ja hyödyntäminen uusiin käyttötarkoituksiin on ensisijaista. Kunnalla on kaavoittajana, lupapäätösten tekijänä ja kiinteistöjen omistajana keskeinen rooli kiertotaloussiirtymässä, mutta samalla resurssit, osaaminen ja keinovalikoima voivat olla vähäisiä sekä taloudelliset paineet kovia.
Katse olemassa olevan rakennuskannan erilaisiin arvoihin
Suomi tavoittelee kiertotaloussiirtymää 2035 mennessä. Tiedeyhteisö pitää siirtymää välttämättömänä, sillä luonnonvarojen kulutukseen puuttuminen on keskeistä ilmastopäästöjen, jätteen ja luontokadon välttämiseksi. Ollakseen kestävää, myös kulttuuriset ja sosiaaliset näkökulmat on otettava huomioon.
Kiertotalous tähtää materiaalien ja resurssien käytössä pitämiseen niiden arvo säilyttäen. Rakennuksissa on kiinni taloudellista pääomaa ja kalliita luonnonvaroista jalostettuja materiaaleja. Hanke on nostanut tarkasteluun myös kestävyyden muut kuin ekologiset ja taloudelliset ulottuvuudet. Myös käyttöpotentiaali, kulttuuriset ja sosiaaliset arvotekijät voivat olla moninaisia.
Hankkeen tuottama artikkeli Vaihtoehtoja purkamiselle esittää keinoja, joiden avulla eri arvoja voidaan puntaroida kaavoitusprosesseissa.
- Vaihtoehtoja purkamiselle – Katse olemassa olevan rakennuskannan monipuolisiin arvoihin
- Rakennettu ympäristö kiertotalouden edistämisessä -hanke ja artikkelisarja tapaustutkimuksista
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Reetta Nousiainen, erityisasiantuntija, Hämeen ELY-keskus
puh. 0295 025 193, reetta.nousiainen@ely-keskus.fi
Annukka Lyra, erityisasiantuntija, ympäristöministeriö
puh. 0295 250 326, annukka.lyra@gov.fi
Kuvat
![Jopa 1990-luvun rakennuksia puretaan. Kuvan liikerakennus väistyi uuden vastaavan tieltä.](/data/images/public/69817876/70144438/84e775f6-aa8f-4446-8356-408937a1c03a-w_240.jpeg)
Liitteet
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
![Kuvituskuva.](/data/images/public/69817876/70144438/329ceb40-dc92-4d86-8db0-3cd9e0c64bc1-w_780.png)
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Hämeen ELY-keskus
Työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen määrä sukelsi Hämeessä23.7.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Hämeen ELY-keskusalueella oli kesäkuun lopussa 19 480 työtöntä työnhakijaa, mikä on 9 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömien määrä kasvoi toukokuusta 9 prosenttia. Työttömyysjaksoja alkoi kesäkuussa 3 829 kappaletta, mikä on 9 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Pohjavesialueen geologista rakennetta selvitetään Pätinkiharjulla Tammelassa18.7.2024 08:48:37 EEST | Tiedote
Tammelan Pätinkiharjun pohjavesialueella aloitetaan geologisen rakenteen ja pohjavesiolosuhteiden selvittäminen. Hankkeen maastotyöt alkavat maaperäkairauksilla viikolla 30, ja koko rakenneselvitystyö valmistuu joulukuussa 2024. Tutkimukset sijoittuvat Lautaportaaseen Lunkinjärven ja Iso Hosionlammin väliselle harjualueelle.
Pyörämatkailun kehittämistä ja kyläturvallisuuden parantamista – EU:n maaseuturahoitusta uusille hankkeille Kanta- ja Päijät-Hämeessä5.7.2024 11:53:31 EEST | Tiedote
Hämeen ELY-keskus käyttää EU:n maaseuturahoitusta esimerkiksi pyörämatkailun edistämiseen sekä kyläturvallisuuden parantamiseen. Uusille hakemuksille on yhä tilaa, ja erityisesti ympäristö- ja ilmastoinvestointeihin varattua erillismäärärahaa olisi jäljellä runsaasti.
Jätekuljetukset jälleen viranomaisten tehotarkkailussa Hämeessä5.7.2024 07:05:00 EEST | Tiedote
Kesän alussa järjestetyissä Hämeen ELY-keskuksen ja Hämeen poliisilaitoksen jätekuljetusten yhteisratsioissa lähes puolessa tarkastetuista kuljetuksista löytyi puutteita jätelain noudattamisessa. Ratsioissa saatujen tulosten perusteella vastaavia valvontaiskuja järjestetään myös tulevaisuudessa.
Järvivesi on lämmintä ja sitä on riittävästi4.7.2024 07:05:00 EEST | Tiedote
Järvivesien lämpötilat ovat Hämeessä kesäisissä lukemissa. Vesistöjen pinnat ovat nyt tavanomaisilla korkeuksilla. Vaikka vedenpinnan korkeudet ovat heinäkuiseen tapaan laskussa, kuivuus ei uhkaa vesistöjä eikä peltoja. Pohjavesitilanne näyttää hyvältä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme