Tampereen yliopistossa kehitetään syöpään uudenlaisia täsmälääkkeitä, jotka kohdistuvat RNA:n rakenteeseen
Tenure track -professori Minna-Liisa Änkö johtaa uutta hanketta, jossa tutkitaan solujen RNA:n laskostumiseen vaikuttavia tekijöitä paksusuolen syövässä. Tavoitteena on selvittää, voivatko syöpäsoluille tyypilliset RNA-rakenteet toimia perustana uusille kohdennetuille syöpähoidoille. Jane ja Aatos Erkon säätiö myönsi hankkeelle 932 000 euron rahoituksen.

Työtä RNA-lääkkeiden kehittämiseksi on tehty viime vuosina paljon. Jo markkinoilla olevista tunnetuimpia ovat koronarokotteet, jotka osoittivat, että RNA:n kautta voidaan ohjailla solujen toimintaa.
Monissa syövissä solun ja RNA:n säätelymekanismit voivat mennä epäkuntoon, mikä vaikuttaa syövän kehittymiseen. Tästä syystä RNA:ta on mahdollista käyttää lääkkeenä tai lääkkeiden kohteena myös syövän hoidossa.
Oppikirjojen kuvissa RNA kuvataan usein nauhana rivissä olevia nukleotideja. Solun sisällä RNA näyttää kuitenkin erilaiselta: se on laskostunut monimutkaisiksi rakenteiksi, jotka ohjaavat solun toimintaa.
Molekyylibiologian tenure track -professori Minna-Liisa Änkön johtama tutkimusryhmä on aiemmin osoittanut, että RNA:n ja proteiinien välinen vuorovaikutus muuttaa paksusuolen syövän soluissa RNA:n laskostumista. Siksi he selvittävät nyt, voiko RNA:n laskostumiseen syöpäsoluissa vaikuttaa.
– Selvitämme, miltä RNA-molekyylit todella näyttävät soluissa ja etsimme sellaisia RNA-rakenteita, joita löytyy vain syöpäsoluista. Lisäksi kehitämme pioneerimolekyylejä, joilla testaamme, voimmeko vaikuttaa näihin rakenteisiin. Näin voisimme tehdä syöpäsoluista terveempiä ja siten esimerkiksi tehdä syöpähoidoille vastustuskykyisistä kasvaimista jälleen alttiita lääkkeille tai ideaalitapauksessa hankkiutua syöpäsoluista eroon, Änkö kertoo.
Konseptia voi soveltaa myös muihin sairauksiin
Nykyiset hoidot tehoavat moniin syöpiin varsin hyvin. Ongelmallisia ovat syöpien alatyypit, joihin standarditerapia ei toimi, ja uusiutuvat syövät, jotka pystyvät vastustamaan lääkkeitä. Myös esimerkiksi paksusuolen syövän ennuste muuttuu lohduttomaksi, jos sitä ei havaita ja leikata ajoissa. Näissä tapauksissa hoito on lähinnä palliatiivista.
Änkö haluaakin tutkimusryhmänsä kanssa löytää ratkaisuja erityisesti niille potilaille, joille tällä hetkellä ei ole ratkaisuja.
– Diagnostiset menetelmät ovat nykyään hyviä, ja pystymme selvittämään kasvaimista, mikä on solutasolla mennyt vinoon. Tämän ja RNA-lääkkeiden helpon muokattavuuden ansiosta on mahdollista kehittää lähes yksilöllisesti räätälöityjä hoitoja. Syöpäsolujen RNA:han kohdennetut lääkkeet voisivat mahdollisesti myös aiheuttaa vähemmän sivuvaikutuksia terveille soluille.
Jos uudentyyppinen lähestymistapa syövän täsmälääkkeeksi osoittautuu toimivaksi, konsepti on laajasti sovellettavissa muidenkin sairauksien hoidossa. Koska RNA:n rakenne solujen sisällä tunnetaan yhä huonosti, hankkeessa tehtävä määritys näistä rakenteista edistää lisäksi merkittävästi kaikkien RNA-lääkkeiden kehitystyötä.
Jane ja Aatos Erkon säätiö rahoittaa Änkön johtamaa tutkimusta 932 000 eurolla. Nelivuotinen hanke alkaa syyskuussa 2024.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Minna-Liisa Änkö
minna-liisa.anko@tuni.fi
0504794852
Kuvat

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme