Alaselkäkipuun liittyvää terveyspalvelujen käyttöä ja sairauspoissaoloja voidaan vähentää luokitteluun perustuvalla hoidolla

Oulun yliopiston väitöskirjatutkijan Anna Sofia Simulan ja kollegoiden vertaiskontrolloidussa ”Selkä kantaa” -tutkimuksessa arvioitiin luokitteluun perustuvan alaselkäkipupotilaan hoidon vaikuttavuutta toimintakykyyn, elämänlaatuun, työstä poissaoloon ja terveyspalvelujen käyttöön verrattuna tavanomaiseen hoitoon. Tutkimus toteutettiin kolmella perusterveydenhuollon alueella (Etelä-Savo, Etelä-Karjala ja Rovaniemi), ja siihen osallistui yhteensä 654 alaselkäkipupotilasta. 

Luokittelu tehtiin Britanniassa alkujaan kehitetyllä STarT-selkäkyselyllä, joka jakaa alaselkäkipupotilaat kolmelle eritasoiselle hoitopolulle huomioiden paremmin hoidon tarvetta. Terveydenhuollon yksiköihin suunniteltiin kunkin yksikön toimintaan soveltuvat hoitopolut eri riskiluokille. 

Kaikki potilaat saivat alaselkäkipuun kehitetyn potilasoppaan tukemaan oikeaan tietoon perustuvaa hoitoa. Potilasopas oli keskeinen elementti matalan riskin potilaiden hoidossa ja heille ei systemaattisesti suositeltu seurantakäyntejä tai jatkokuntoutusta terveydenhuollossa. Kohtalaisen riskin potilaat ohjattiin lisäksi fysioterapeutin seurantakäynnille. Korkean riskin potilaille mahdollistettiin viikon sisällä fysioterapeutin käynti, jossa huomioitiin toipumista mahdollisesti pitkittävät psykososiaaliset tekijät. Tutkimukseen osallistuvilta kerättiin tietoja lähtötilanteessa sekä kolmen ja 12 kuukauden kohdalla. 

Luokitteluun perustuvaa hoitoa saaneilla kipu, toimintakyky ja elämänlaatu olivat jo kolmen kuukauden seurannan kohdalla korjaantuneet tasolle, jonka tavanomaista hoitoa saanut vertailuryhmä saavutti 12 kuukauden seurantaan mennessä. 

Vuoden seuranta-aikana alaselän kuvantamistutkimuksia tehtiin tutkimusryhmässä 16 %:lle ja vertailuryhmässä 26 %:lle potilaista. Sairauspoissaolopäiviä oli vuoden aikana tutkimusryhmässä keskimäärin 10 päivää ja vertailuryhmässä 18 päivää.

”Todennäköisesti positiivisten kustannusvaikutusten vuoksi suosittelemme luokitteluun perustuvan alaselkäkipupotilaan hoitomallin käyttöönottoa suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä”, Simula toteaa. 

Alaselkäkipu on maailmanlaajuisesti eniten haittaa aiheuttava terveysongelma, josta koituu valtavat kustannukset terveydenhuoltojärjestelmälle ja yhteiskunnalle. Suomessa selkäsairauksien vuoksi maksettiin sairauspäivärahoja vuonna 2022 yli 90 miljoonaa euroa. Vuonna 2023 avoterveydenhuollossa oli yli puoli miljoonaa lääkärissäkäyntiä selkäsairauksien vuoksi.

Vaikuttavuustutkimuksen tulokset on julkaistu Journal of Rehabilitation Medicine -lehdessä: Simula, A. S., Malmivaara, A., Booth, N., & Karppinen, J. (2024). Effectiveness of a classification-based approach to low back pain in primary care – a benchmarking controlled trial: Trust your back. Journal of Rehabilitation Medicine, 56, jrm28321. https://doi.org/10.2340/jrm.v56.28321