HSY jalostaa biojätteestä lannoitetta maatalouden käyttöön

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY kehittää Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa biojätteen käsittelyä entistä tehokkaammaksi. Arvion mukaan vuoden 2025 loppuun mennessä valmistuva laitoskokonaisuus mahdollistaa entistä suuremman osan biojätteen suoran hyödyntämisen maataloudessa.

Uuden prosessin myötä uusiutuvan energian tuotanto kasvaa noin 65–70 prosenttia nykytasosta. Laitoksella muodostuvasta biokaasusta tuotetaan uusiutuvaa sähköä ja lämpöä, mikä vähentää tarvetta fossiilisille polttoaineille ja edistää Suomen energiavarmuutta. Ympäristöministeriö on myöntänyt hankkeelle investointiavustuksen, jonka tavoitteena on edistää yhdyskuntien ravinteiden hyödyntämistä.

– Tämä on merkittävä uudistus biojätteen käsittelylle pääkaupunkiseudulla. Vastaisuudessa jopa yli 90 prosenttia biojätteestä käsitellään biokaasulaitoksessa. Kompostoitavan biojätteen osuus vähenee merkittävästi. Samalla vähenee myös biojätteen käsittelyn ympäristövaikutukset, kuten muun muassa hajupäästöt, hehkuttaa HSY:n biokierrätyksen toimintovastaava Christoph Gareis.

Biojätettä tuodaan Ämmässuolle käsittelyyn yli 50 000 tonnia vuodessa. Tällä hetkellä biojätteestä noin puolet menee suoraan kompostointiin ja puolet biokaasulaitokseen. Siellä syntyvä mädäte ohjataan muun biojätteen sekaan kompostointilaitokseen. Noin kolmen viikon kuluttua komposti viedään sieltä vielä pariksi viikoksi jälkikompostoitumaan vanhaan kompostointilaitokseen. Sen jälkeen komposti menee ulos aumoihin jälkikypsytykseen. Lopulta biojätteestä saadaan multaa esimerkiksi viherrakentamiseen. 

Lannoitteelle haetaan luomustatus

Biojätteen mädätyslaitos eli biokaasulaitos on ollut toiminnassa Ämmässuolla yhdeksän vuotta. Tänä keväänä aloitetaan uuden laitoskokonaisuuden ja laitteiden rakentaminen. Siihen kuuluu, mädätteen hygienisointilaitteisto rakennuksineen sekä mädätteen säilytykseen tarkoitetut säiliöt. Uuden laitoskokonaisuuden rakentaminen alkaa tänä keväänä ja tavoitteena on, että laitos valmistuu vuoden 2025 loppuun mennessä.

Prosessivaiheet sisältävät nykyistä tehokkaamman biojätteen murskauksen, mikä mahdollistaa suuremman osan biojätteen ohjaamisen mädätykseen. Jo olemassa olevassa mädätyslaitoksessa biojäte mädätetään ja siitä saadaan biokaasua. Tämän jälkeen mädäte seulotaan, hygienisoidaan ja varastoidaan odottamaan kuljetusta hyötykäyttöön kierrätyslannoitteena.

– Prosessimuutoksen ansiosta yhä suurempi osa biojätteestä voidaan ohjata kompostoinnin sijasta mädätykseen. Tämä mahdollistaa biojätteessä olevien ravinteiden ja hiilen suoran kierrättämisen viljelijöiden pelloille luomukelpoisena kierrätyslannoitteena. Biokomposti on jo saanut luomustatuksen ja pyrimme saamaan vastaavan statuksen myös mädätteelle. Tämä tarkoittaa tiukempia laatukriteereitä sekä valvontaa. Sertifiointi osoittaa tuotteemme korkeaa laatua, Gareis kertoo.

Yhteenveto hankkeen tavoitteista ja positiivisista vaikutuksista:

• Suurempi osuus biojätteestä menee mädätykseen, kompostointiin menevän biojätteen määrä vähenee siten merkittävästi.
• Biojätteen käsittelyn ympäristökuormitus vähenee, kun biojätteen käsittelytoiminta tapahtuu yhtä enemmän suljetuissa tiloissa.
• Biokaasun tuotanto lisääntyy merkittävästi, kun suurempi osa biojätteestä johdetaan mädätysprosessiin kompostoinnin sijaan.
• Kasvattaa HSY:n uusiutuvan energian tuotantoa sekä vähentää biojätteen käsittelyn energian kokonaiskulutusta.
• Nykyistä suurempi osuus biojätteen sisältämästä ravinteesta ja hiilestä saadaan kiertoon viljelijöiden pelloille luomukelpoisena kierrätyslannoitteena.