EK ja Perheyritysten liitto: Pk-sektorin yrittäjät ja omistajat peräänkuuluttavat EU:lta vahvempaa kasvun selkänojaa

Jaa

Pk-sektorin kasvu tulee nostaa EU-politiikan prioriteettien joukkoon seuraavalla viisivuotiskaudella. EU-sääntelyssä on aikaansaatava mitattavia tuloksia siten, että pk-sektoriin kohdistuvia raportointivaatimuksia vähennetään neljänneksellä. Rahoituksen saatavuus on varmistettava sekä saatava sisämarkkinoiden täysi kasvupotentiaali pk-sektorin käyttöön, kannustavat EK:n ja Perheyritysten liiton yrittäjät. 

Pk-yritysten kilpailukykyinen ja kasvua edistävä toimintaympäristö on kriittinen rakennusaine EU:n tulevalle menestykselle, korostaa EK:n Yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtaja Anne Kangas (Hoitokoti Päiväkumpu Oy):

”Pk-yritykset tarjoavat eurooppalaisille yli 100 miljoonaa työpaikkaa ja tuottavat yli puolet EU:n bruttokansantuotteesta. Ne ovat avainroolissa niin uusien innovaatioiden tuottajina kuin ilmastonmuutoksen ratkaisijoina. EU:n tulee tästä syystä aloittaa tulevalla kaudella kilpailukykyremontti, jolla luodaan uudet edellytykset pk-yritysten kasvulle.”

Suomen ja perheyritysten etu on olla osa yhtenäistä ja uudistuvaa Euroopan unionia, painottaa Perheyritysten liiton perheyritysvaltuuskunnan puheenjohtaja Tomi Lantto (Antell Oy):

”EU-vaalit avaavat mahdollisuuden vaikuttaa Euroopan yhteiseen menestykseen. Suomen tulee ottaa yhtenäisempi ja vaikuttavampi rooli EU:ssa. Haluamme perheyrityksissä edistää Euroopan unionia, joka on omistaja- ja yritysmyönteinen ja joka tukee kestävää kasvua ja kilpailukykyä.”

EK:n Yrittäjävaltuuskunnan ja Perheyritysten liiton yrittäjät peräänkuuluttavat EU:lta vahvempaa selkänojaa pk-sektorin kasvulle:  

1) Kasvua edistävää sääntelyä ja raportointitaakan kohtuullistamista

2) Valjastetaan sisämarkkinat pk-yritysten kasvun moottoriksi

3) Varmistetaan pk-yritysten rahoitus; erityishuomio digiin, vihreään siirtymään ja omistajanvaihdoksiin

4) Osaavaa työvoimaa, tekoälyä ja tuottavuutta

5) Suomesta kokoaan suurempi pk-yritysten ääni EU:ssa


EU:lta selkänoja pk-sektorin kasvulle:


1) Kasvua edistävää sääntelyä ja raportointitaakan kohtuullistamista 

Jopa 80 prosenttia EU-maiden kansalliseen lainsäädäntöön vaikuttavista päätöksistä tehdään Brysselissä. Siksi EU-lainsäädännön valmistelussa tarvitaan erityishuomiota pk-yrityskenttään kohdistuviin suoriin, epäsuoriin ja välillisiin vaikutuksiin.

Seuraavalla viisivuotiskaudella on sitouduttava tavoitteeseen, jonka mukaan pk-yrityksiin kohdistuvia raportointivaatimuksia vähennetään neljänneksellä. Pk-sektoriin fokusoivat yritysvaikutusarvioinnit tulee nostaa keskiöön ja jättää toteuttamatta hankkeet, jotka heikentävät pk-yritysten toimintaedellytyksiä.

2) Valjastetaan sisämarkkinat pk-yritysten kasvun moottoriksi

Euroopan unioni on 450 miljoonan kuluttajan markkina, joka tarjoaa monelle pk-yritykselle ponnahduslaudan kansainvälistymiseen ja kasvuun. Kansalliset sääntelyerot on harmonisoitava, jotta sisämarkkinoiden koko potentiaali saadaan käyttöön. On aika luoda yksi aito EU-sisämarkkina, nykyisten 27:n sisämarkkinan sijaan.

Kiihtyvän valtiontukikilpailun sijaan EU:n tulee löytää muita keinoja pärjätä globaalissa kilpailussa. Näitä ovat mm. osaavaan työvoimaan panostaminen, pk-yrityksille suunnatut TKI-panostukset, investointiluvituksen sujuvoittaminen sekä järkevä kauppapolitiikka ja kilpailukykyinen logistiikka.

3) Varmistetaan pk-yritysten rahoitus; erityishuomio digiin, vihreään siirtymään ja omistajanvaihdoksiin 

EU:n keskeisiä rahoitusohjelmia tulee suunnata nykyistä vahvemmin pk-yritysten kasvuun ja kilpailukykyyn (kuten InvestEU ja Horisontti). Tämä pitää sisällään niin digitalisaatioon ja vihreään siirtymään liittyvät investoinnit kuin myös omistajanvaihdosten edistämisen. Suomalaisten julkisten rahoittajien tulee hyödyntää laajemmin EU:ssa tarjolla olevia takauksia. Näiden avulla voidaan säästää valtion pääomia sekä kohdistaa  rahoitusta tehokkaammin kasvuyrityksiin ja korjata markkinapuutteita.

4) Osaavaa työvoimaa, tekoälyä ja tuottavuutta 

Perusta osaavan työvoiman saatavuudelle luodaan, kun pohjoismaisen työmarkkinamallin toimivuus turvataan. EU:n ulkopuolisten rekrytointien kasvattamiseksi tulee lanseerata EU Talent Pool, joka auttaa myös pk-sektorin yrityksiä löytämään osaavaa työvoimaa.

Vain alle 10 prosenttia eurooppalaisista yrityksistä hyödyntää tekoälyä. Tekoälyn mahdollisuuksiin on tartuttava yhtenä EU-rintamana, jotta pystymme kuromaan tuottavuuden ja kilpailukyvyn takamatkaa.

5) Suomesta kokoaan suurempi pk-yritysten ääni

Näitä tavoitteita edistäessään Suomen tulee toimia EU-vaikuttamisessa ennakoivasti ja ratkaisuhakuisesti sekä huomioida pk-yritysten tarpeet osana vaikuttamistyötä. Kotimaassa tulee olla hereillä ja yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa arvioida EU:n tarjoamia rahoitusmahdollisuuksia, tehdä kasvua tukevia aloitteita sekä toteuttaa kansallisia vaikutusarviointeja EU-sääntelyn vaikutuksista. Elinkeinoelämän keskusliiton ja Perheyritysten liiton omistaja- ja perheyrittäjät ovat mielellään mukana tarjoamassa vahvan oman panoksensa tähän kehitystyöhön.

Lisätiedot:
Elinkeinoelämän keskusliitto EK: pk-johtaja Petri Vuorio, puh. 050 323 2979
Perheyritysten liitto: toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen, puh. 0400 511786

Yhteyshenkilöt

Satu ToivonenTiedottaja

Yrittäjyys, elinkeinopolitiikka
Energia, ilmasto, liikenne, ympäristö
EU-asiat, Brysselin toimisto
Kauppapolitiikka, kansainvälistyminen

Puh:040 821 2097satu.toivonen@ek.fi

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK

EK:n Suhdannebarometri: Yritysten suhdannearviot pysyneet synkkinä29.4.2024 08:00:04 EEST | Tiedote

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n huhtikuun Suhdannebarometrin perusteella suomalaisyritysten arviot suhdannetilanteesta ovat pysyneet kriisiaikojen tasolla. Yritysten suhdanneodotukset ovat kohonneet hieman viime tammikuun tiedustelusta, mutta ovat yhä selvästi mollivoittoiset. Talouden laskusuhdanne koettelee erityisesti rakentamista sekä teollisuutta. Palvelualat ovat puolestaan kannatelleet yhä Suomen taloutta ja etenkin työllisyyttä viime kuukausien aikana.

Elinkeinoelämän järjestöt: Vahvistetaan Suomen EU-vaikuttavuutta22.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote

EU-vaikuttamisessaan Suomen on toimittava aktiivisesti ja oikea-aikaisesti sekä tuotettava koko Euroopan kannalta toimivia ratkaisuja. On välttämätöntä myös tunnistaa yritysten keskeinen rooli EU-tavoitteiden saavuttamisessa, sillä niillä on usein avaimet toimeenpanon edellyttämiin ratkaisuihin. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Keskuskauppakamari, Perheyritysten liitto ja Suomen Yrittäjät ovat julkistaneet yhteiset prioriteettinsa seuraavalle viisivuotiskaudelle. Elinkeinoelämän järjestöt ovat valmiina tekemään oman osansa, jotta Suomen vaikuttavuus EU-päätöksenteossa vahvistuu ja jotta EU kykenee tehokkaasti vastaamaan aikamme suuriin haasteisiin kuten ilmastonmuutokseen ja uusiin turvallisuusuhkiin. Samoin on huolehdittava siitä, että Suomelle merkittävät kansalliset erityispiirteet tulevat huomioiduiksi EU-päätöksenteossa. Tehokas EU-vaikuttaminen edellyttää strategisten prioriteettien jatkuvaa määrittämistä, vaikuttamista ja seurantaa. Elinkeinoelämän järjestöt yhdistävät voimiaan

EK: Velkaantumisen taittaminen välttämätöntä – kasvupanostukset positiivisia16.4.2024 16:33:34 EEST | Tiedote

Hallitus on päättänyt kehysriihessä yhteensä noin kolmen miljardin euron sopeutuksesta, josta 1,6 miljardia toteutetaan menoleikkausten ja loput veronkorotusten kautta. EK pitää sopeutuksen kokoluokkaa oikeana ja velkaantumisen taittamista välttämättömänä. Sopeutuksen rinnalla hallitus teki myös merkittäviä kasvuun kannustavia päätöksiä mm. T&K-panostusten, investointikannusteen ja Tesi-konsernin pääomittamisen myötä.

Elinkeinoelämän viestit EU-vaaleihin: Euroopan on herättävä kilpailukykyhaasteeseen8.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote

Eurooppa on vedenjakajalla. Vihreän talouden kilpailukyky, sisämarkkinoiden pelastaminen sekä turvallisuuden vahvistaminen tulee EK:n vaalitavoitteiden mukaan nostaa EU:n prioriteeteiksi seuraavalla viisivuotiskaudella. Ukrainan tuen jatkuminen on sekä Euroopan että Suomen ehdoton etu. Tulevalla vaalikaudella ratkaistaan EU:n talouden suunta - otammeko kilpailukykyhaasteen tosissamme vai näivetymmekö. Kilpailukyvyn varassa ratkeaa myös Euroopan kyky vastata ympäristön, turvallisuuden ja kansalaisten hyvinvoinnin tarpeisiin, korostaa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies: ”Meillä Suomessa on jo vuosia sitten lyönyt läpi ajatus siitä, että kunnianhimoiset ilmastotavoitteet voivat toimia kestävän kasvun ajureina ja synnyttää innovaatioita, työtä ja hyvinvointia. On siis myös ympäristön etu, että kestävästi toimivat yritykset pärjäävät ja niiden kilpailukyky vahvistuu. Nyt on syytä vaikuttaa sen puolesta, että sama ajattelutapa saataisiin EU-politiikan johtoajatukseksi”. Valtiontukisääntöjä o

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye