Mikroyritysten investointien rahoituksessa ennätysvuosi, vaikka yleisesti investoinnit odottavat talouden käännettä

Finnvera myönsi rahoitusta mikroyrityksille vuonna 2023 yhteensä 355 miljoonaa euroa, mikä oli lähes kymmenesosan edellisvuotta vähemmän. Kokonaisuudessaan mikroyrityksistä rahoitusta sai noin 3 500 yritystä. Mikroyrityksellä tarkoitetaan alle 10 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Finnveran mikroyrityksille myöntämä rahoitus oli keskimäärin noin 95 000 euroa.

Alle kymmenen henkilöä työllistävien mikroyritysten osuus Suomen koko yrityskannasta oli vuonna 2022 noin 96 prosenttia. Suurin osa Finnveran asiakkaista on pieniä, yhden tai muutaman hengen yrityksiä, jotka haluavat kehittää yritystoimintaansa ja tarvitsevat sitä varten myös ulkopuolista rahoitusta. 

– Noin 90 prosenttia rahoituspäätöksistämme menee mikroyrittäjille, joten siellä meidän merkityksemme on suuri. Me voimme esimerkiksi taata yrityksen tarvitseman pankkilainan, jota hän tarvitsee toiminnan kasvattamiseen tai ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen, kertoo Finnveran pienrahoituksesta vastaava aluepäällikkö Elisa Sipponen. 

Pääsääntöisesti Finnvera rahoittaa yritysten kasvutarpeita yhteistyössä muiden rahoittajien kanssa myöntämällä takauksen lainalle. Vuonna 2023 Finnvera rahoitti yhdessä muiden rahoittajien kanssa mikroyritysten kokonaishankkeita 915 miljoonalla eurolla, josta investointien osuus oli yhteensä 508 miljoonaa euroa. Käyttöpääomatarpeiden ja viennin rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta laski. 

Mikroyritysten investoinnit tulevaisuuden kasvun moottoreina 

Finnveran Rahoitus ja kasvu -katsauksen 1/2024 mukaan investoinnit odottavat EKP:n ensimmäistä koronlaskua. Korkojen ja kustannusten nousu on kasvattanut yritysten kustannustietoisuutta. Investointien suunnittelussa huomioidaan aiempaa tarkemmin rahoituksen kustannukset, ja rahoitusta haetaan yhä harvemmin varmuuden vuoksi puskuriksi. Vastoin vallitsevaa tunnelmaa, vuosi 2023 oli mikroyritysten investoinneissa ennätysvuosi.

– Pienestä koostaan huolimatta mikroyritykset ovat merkittäviä investoijia, jotka tuovat markkinoille uutta talouden dynamiikkaa. Investoinnit ovat tulevaisuuden kasvun moottoreita. Tarvitsemme lisää yrityksiä kaikkiin kokoluokkiin, sillä jokainen suurikin yritys on joskus ollut pieni. Investointien kasvu epävarmuudesta huolimatta on erittäin positiivinen signaali kilpailukyvyn kannalta. On myös mahdollista, että pankit ovat varovaisia, ja edellyttävät Finnveran mukanaoloa investoinneissa aiempaa enemmän, pohtii Sipponen. 

Helmikuussa 2024 julkaistun Pk-yritysbarometrin mukaan rahoituksen saatavuus on alle 9 henkilöä työllistävillä mikroyrityksillä kaikista heikoin. Rahoituksen esteinä ovat muun muassa rahan korkea hinta, kireät vakuusvaatimukset sekä korkea oman pääoman vaatimus. Rahoituksen saatavuus tai sen ehdot ovat vaikeuttaneet barometrin mukaan erityisesti voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten hankkeiden toteutumista. 

Suurin vuonna 2023 myönnetyn Finnveran rahoituksen lasku tapahtui kauppa ja kuluttajapalveluiden toimialalla, johon inflaation nousun mukanaan tuoma kuluttajien ostovoiman heikkeneminen osui nopeasti. 

Maakunnissa tarkasteltuna mikroyritysten rahoitus laski eniten Keski-Pohjanmaalla ja Kainuussa, kun suurin kasvu löytyi Pohjois-Karjalasta ja Keski-Suomesta.

Vuosi 2022 oli ennätysvuosi mikroyritysten viennin rahoittamisen osalta, kun tarkastellaan Finnveran rahoituksen kohdentumista vuosina 2019–2023. Vuosi 2023 sen sijaan näyttäytyy saman periodin heikoimmalta vuodelta. 

– Mikroyritysten puskurit ja riskinottokyky ovat tyypillisesti pienemmät, kuin suurilla yrityksillä. Tästä syystä olisikin ensiarvoisen tärkeää tuntea ja hallita vientikauppoihin liittyviä riskejä, Sipponen jatkaa.

Aloittavien yritysten rahoitus laskussa – poikkeuksina Lappi ja Varsinais-Suomi

Aloittavien yritysten rahoitus on Finnveran rahoituspäätöskappaleissa laskussa lähes koko Suomessa. Poikkeuksena maakunnista on Lappi ja Varsinais-Suomi. Lapin matkailun hyvä vire heijastuu myös yrittäjyysaktiivisuuteen. Suurin romahdus päätösten määrissä mitaten on Etelä-Savossa, jossa rahoitettiin noin 40 prosenttia vähemmän aloittavia yrityksiä, kuin edellisvuonna. 

– Yrittäjyyden muoto on muuttunut viime vuosina. Sekä aloittavien yritysten että yksinyrittäjien rahoituksen tarve on sitä myötä ollut pidempään laskussa. Kynnys työntekijän palkkaamiselle on korkea, ja yrittäjyydellä tavoitellaan yhä useammin itsensä työllistämistä. Verkostomainen yrittäjyys ja alustatalous on lisännyt itsensä työllistäjiä, ja myös osa-aikainen yrittäjyys työsuhteen ohella on kasvattanut kiinnostustaan, kertoo Sipponen. 
 

Lue mikroyrittäjän tarina

Suomalaiset mikroyritykset tarvitsevat kannustusta ja rohkaisua kansainvälistymiseen. Lemmikkitarvikkeisiin erikoistunut Finnero on hyvä esimerkki siitä, miten kova myyntityö avaa ovia Suomen rajojen ulkopuolelle. Finnvera on ollut yrityksen kasvumatkalla mukana alusta asti.

Sinnikäs myyntityö alkaa tuottaa tulosta: Koirien ballerinapöksyt Finneron viennin johtotähtenä