Oulun yliopisto

Pohjoismaiden ahmojen tila on huonoin, Euraasian kattava tutkimus osoittaa

Jaa

Pohjoismaiden ahmojen geneettinen monimuotoisuus on alhaisin Euraasian mantereen ahmapopulaatioista. Uusi tutkimus kattaa ahman Euraasian levinneisyysalueen, jota ei ole aiemmin tutkittu näin laajasti. Näytteitä kerättiin Norjasta Itä-Venäjälle.

Aiemmin ei ole ollut mahdollista vertailla ahman tilannetta eri alueilla. Uusi tutkimus tuo ensimmäistä kertaa tietoa näin laajalta maantieteelliseltä alueelta. Kuva Tamara Hiltunen / Oulun yliopisto
Aiemmin ei ole ollut mahdollista vertailla ahman tilannetta eri alueilla. Uusi tutkimus tuo ensimmäistä kertaa tietoa näin laajalta maantieteelliseltä alueelta. Kuva Tamara Hiltunen / Oulun yliopisto Kuva Tamara Hiltunen / Oulun yliopisto

Tutkimus paljastaa merkittävää tietoa ahman (Gulo gulo) populaatiorakenteesta, geenivirrasta, geneettisestä monimuotoisuudesta ja populaatiokoon muutoksista koko Euraasian alueella. Tutkimuksessa havaittiin ahmojen jakaantuvan alapopulaatioihin, joista erilaistunein ryhmä löytyi Fennoskandiasta. Fennoskandian ahmakanta on kokenut geneettisen pullonkaulan populaatiokoon pienuuden ja vähäisen geenivirran vuoksi, mikä on heikentänyt geneettistä monimuotoisuutta.

Geneettinen monimuotoisuus on tärkeää, koska se auttaa lajeja sopeutumaan ympäristön muutoksiin, kuten ilmastonmuutokseen, joka on nopeaa pohjoisessa. Eristyksissä elävät populaatiot, joiden geneettinen monimuotoisuus on vähäistä, voivat kärsiä sukusiitosheikkoudesta ja lisääntyneestä mutaatiotaakasta.

"Nyt tiedämme miten Euraasian ahman geneettinen monimuotoisuus on jakautunut maantieteellisesti. Tiedämme, missä monimuotoisuus on suurinta ja missä vähäisintä, mitkä populaatiot ovat yhteydessä toisiinsa ja mitkä tarvitsevat yhdistämistä. Tulokset auttavat täsmentämään, mihin suojelutoimin tulisi panostaa Pohjoismaissa", toteaa Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Dominika Bujnakova.

"Euraasian ahmoista ei ole koskaan saatu näin laajaa geneettistä vertailutietoa. Valitettavasti aineisto osoittaa, että ahman tilanne Pohjoismaissa on huonoin verrattuna muihin Euraasian alueisiin", sanoo yliopistotutkija Laura Kvist. "Uusi tutkimus on merkittävä laajan maantieteellisen kattavuutensa vuoksi, sillä usein tutkimukset keskittyvät pienempiin alueisiin. Siksi ei ole ollut mahdollista vertailla ahman tilannetta eri alueilla. Tämä on ensimmäinen kerta, kun näin laaja-alaista tietoa on saatu, mikä korostaa maantieteellisesti laajojen tutkimusten tärkeyttä."

Tutkijoiden laajaan yhteistyöhön sisältyi monenlaista näytemateriaalia museoista vuosilta 1830–2021, kuten luita, hampaita, nahkoja ja lihaskudosta. Luonnosta kerättiin ulostenäytteitä esimerkiksi Itä-Venäjällä.

Pohjois-Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa elävä ahma on sopeutunut kylmään, ja sillä on tärkeä asema eliöyhteisössään peto- ja haaskaeläimenä. Suomessa ahma on erittäin uhanalainen laji. Suomessa on noin 450 ahmaa, ja Ruotsin ja Norjan puolella yhteensä noin tuhat. Ahma on yksi Suomen suurpedoista, mistä seuraa myös väistämättä ristiriitoja kotieläintalouden ja poronhoidon kanssa.

Aiemmin Suomen ahmakannoissa on löydetty selviä geneettisiä eroja pohjoisen tunturiahmojen ja Itä-Suomen metsäahmojen välillä. Uudet havainnot korostavat entisestään tarvetta parantaa yhteyksiä Pohjoismaiden ahmojen ja muiden Euraasian populaatioiden välillä geneettisen monimuotoisuuden ja lajin säilymisen varmistamiseksi. Esimerkiksi ekologiset käytävät voivat lieventää elinympäristöjen pirstoutumisen vaikutuksia mahdollistaessaan eläinten liikkumisen eri alueiden välillä. Myös ihmisen ja ahman välisiä konflikteja tulisi lieventää. Pohjoismaiden lisäksi tutkimus tarjoaa näyttöä ahmakantojen nykytilasta luonnonsuojelun parissa työskenteleville viranomaisille kaikkialla Euraasiassa.

Tutkimus osoittaa kansainvälisen tieteellisen yhteistyön tärkeyden luonnonvaraisen eläinten suojelussa, mistä on hyötyä myös muiden lajien tutkimuksissa. Kansainvälistä tutkimusta johti Oulun yliopisto ja yhteistyöhön osallistui tutkijoita yliopistoista ja tutkimuslaitoksista Tanskasta ja Venäjältä. Tutkimusta rahoittivat Suomen Luonnonsuojelun Säätiö, Oulun Luonnonystävät ry, Suomen Kulttuurirahasto, Vilho, Yrjö ja Kalle Väisälän rahasto, Oulun yliopiston tukisäätiö ja Emil Aaltosen Säätiö.

Tutkimus julkaistiin 17.4.2024: Bujnáková, D., Lansink, G. M. J., Abramov, A. V., Bulyonkova, T., Dokuchaev, N. E., Domanov, T., Dvornikov, M. G., Graphodatsky, A., Karabanina, E., Kliver, S., Korolev, A. N., Kozhechkin, V. V., Litvinov, Y. N., Mamaev, N., Monakhov, V. G., Nanova, O., Okhlopkov, I., Saveljev, A. P., Schinov, A., ... Kvist, L. (2024). Expanding from local to continental scale—A genetic assessment of the Eurasian wolverine. Diversity and Distributions, 00, e13846. https://doi.org/10.1111/ddi.13846 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Dominika Bujnakova, väitöskirjatutkija, 0504415479, dominika.bujnakova@oulu.fi

Laura Kvist, yliopistotutkija, 0503504818, laura.kvist@oulu.fi

Kaisu Koivumäki, viestintäasiantuntija, 050 4344261, kaisu.koivumaki@oulu.fi

Kuvat

Aiemmin ei ole ollut mahdollista vertailla ahman tilannetta eri alueilla. Uusi tutkimus tuo ensimmäistä kertaa tietoa näin laajalta maantieteelliseltä alueelta. Kuva Tamara Hiltunen / Oulun yliopisto
Aiemmin ei ole ollut mahdollista vertailla ahman tilannetta eri alueilla. Uusi tutkimus tuo ensimmäistä kertaa tietoa näin laajalta maantieteelliseltä alueelta. Kuva Tamara Hiltunen / Oulun yliopisto
Lataa
Ahma on sopeutunut kylmään, ja sillä on tärkeä asema peto- ja haaskaeläimenä. Suomessa ahma on erittäin uhanalainen laji. Kuva Jouni Aspi / Oulun yliopisto
Ahma on sopeutunut kylmään, ja sillä on tärkeä asema peto- ja haaskaeläimenä. Suomessa ahma on erittäin uhanalainen laji. Kuva Jouni Aspi / Oulun yliopisto
Lataa
Ahman kallo museossa. Geneettinen monimuotoisuus on tärkeää, koska se auttaa ahmaa sopeutumaan pohjoisen nopeaan ilmastonmuutokseen. Kuva Dominika Bujnakova / Oulun yliopisto
Ahman kallo museossa. Geneettinen monimuotoisuus on tärkeää, koska se auttaa ahmaa sopeutumaan pohjoisen nopeaan ilmastonmuutokseen. Kuva Dominika Bujnakova / Oulun yliopisto
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Kimalaiset rakentavat legopalikoilla tiedettä ja tunnistavat tiimityön arvon1.5.2024 03:01:00 EEST | Tiedote

Oulun yliopiston tuore tutkimus kertoo kimalaisten uskomattomasta kyvystä ymmärtää tiimityön tärkeys uusissa haasteissa. Tutkimus, joka julkaistiin arvostetussa Proceedings of the Royal Society B -tiedelehdessä, paljastaa että kimalaiset eivät ole pelkkiä ahkeria pölyttäjiä, vaan myös nokkelia tiimityöläisiä. Ne oppivat työskentelemään yhdessä ratkaistakseen vaativia tehtäviä ja näyttävät ymmärtävän parinsa roolin. Myös kimalaistutkimus-videot käytettävissä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye