Valkoposkihanhien muuttokausi on alkanut normaalia aikaisemmin
Valkoposkihanhien kevätmuutto on alkanut tänä vuonna normaalia aikaisemmin. Suomessa on 23.4. mennessä havaittu jopa kymmeniätuhansia valkoposkihanhia. Tulevien viikkojen sääolosuhteet vaikuttavat merkittävästi kevätmuuton sujuvuuteen ja mahdollisiin hanhivahinkoihin.
Valkoposkihanhien kevätmuutto on alkanut tänä vuonna normaalia aikaisemmin. Suomessa vallinnut vaihteleva kevätsää lennätti ensimmäiset valkoposkihanhet lämpimien kelien aikana Suomeen. Kevään ensimmäiset 80 valkoposkihanhea havaittiin Varsinais-Suomessa Kaarinassa 21.3. Suomen omaa pesimäkantaa on saapunut maaliskuun lopulta lähtien Suomen alueelle.
Etelä- ja Lounais-Suomen alueelle keskittynyt ensimmäinen saapumisaalto toi maaliskuun lopulla muutamia tuhansia valkoposkihanhia Suomeen. Valkoposkihanhien määrät nousivat huhtikuun ensimmäisten takatalvien jälkeen. Esimerkiksi 9.4. arvioitiin Pukkilassa olleen jopa 5 000 valkoposkihanhea. Hanhia saapui kuitenkin lisää ja Suomeen on jo saapunut Barentsinmeren alueen arktista valkoposkihanhikantaa. Esimerkiksi 20.4. Pukkilan Kanteleen ja Orimattilan Ruhan alueella havaittiin vähintään 20 000 valkoposkihanhea. Etelä-Karjalan alueen suurin havainto on ollut toistaiseksi Lappeenrannan Hanhijärvellä 21.4., jolloin havaittiin 2 000 hanhea. Pohjois-Karjalassa on toistaiseksi havaittu vain parikymmentä hanhea.
GPS-lähettimellä varustetut hanhet liikkeellä
Kevään 2024 hanhimuuttoa seurataan noin 30 aktiivisen GPS-lähettimellä varustetun valkoposkihanhen avulla. Pukkilan ja Orimattilan väliselle alueelle oli 16.4. mennessä saapunut yksi saksalainen GPS-lähettimellä varustettu hanhi. Virossa on 10.4. lähtien havaittu suomalaisia sekä saksalaisia GPS-lähettimellä varustettuja hanhia yhteensä kymmenen sekä Gotlannissa yksi. Kolmasosa GPS-lähettimellä varustetuista hanhista on siis jo Suomen kynnyksellä. Valtaosa hanhista on toistaiseksi vielä talvehtimisalueellaan Alankomaiden ja Tanskan välisellä alueella.
Muuton eteneminen
Aikaisella kevätmuutolla on mahdolliset vaaran merkit, sillä jos hanhet lentäisivät pian Pohjois-Karjalan ja Parikkalan alueelle, päätyisivät ne kasvittomille pelloille. Tällaisessa tilanteessa hanhet joutuisivat kevään 2022 tavoin syömään mitä pystyvät. Tämän seurauksena hanhet keräisivät voimia pesimäkautta varten hitaammin, eli viipyisivät pidempään alueella. Tämä todennäköisesti aiheuttaisi esimerkiksi viime kevättä suuremmat vahingot maanviljelyksille.
Ilmatieteen laitoksen tutkija Jarmo Koistisen ennustus tulevalle viikolle:
”Poikkeuksellisen kylmä, takatalvinen ilmamassa väistyy tämän viikon aikana vähitellen Suomesta, mutta kolean ilman laaja pussi sinnittelee vielä Keski-Euroopassa viikonloppuun asti. Niinpä ruoho ei juuri viherry Itämeren ympäristössä ja innosta Jäämeren valkoposkihanhia suurin joukoin etenemään vielä lumiseen Itä-Suomeen, vaikka keskiviikkona onkin tilapäisesti hyvä tuuli muutolle. Suomen pesimäkantaa saattaa silloin kuitenkin saapua lisää. Vasta viikonlopusta alkaen sää lämpenee laajemmin Keski-Euroopassa, ja sopiva myötätuuli alkaa hanhille ja etenkin monille muille, myöhässä oleville muuttolinnuille. Läpimuuttavista valkoposkihanhista saapunee vasta pieniä alkujoukkoja Etelä-Suomeen.”
Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja BirdLife Suomi seuraavat valkoposkihanhien muuttoa
Edellisvuosien tapaan BirdLife Suomi ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus seuraavat valkoposkihanhen muuton etenemistä pesimäalueilta Suomeen ja siitä eteenpäin talvehtimisalueille. Suurena apuna seurannassa ovat Tiira-lintutietopalvelun ja Ilmatieteen laitoksen muuttosääennusteiden lisäksi Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen GPS-lähetinhanhien paikannuspalvelut. Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkimusta rahoittaa ympäristöministeriö.
Lähteet ja linkkejä
- BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelu (tiira.fi)
- Christian-Albrechts-Universität zu Kiel (Philipp Schwemmer)
- Taustatietoa valkoposkihanhien pesimisestä (pohjoiskarjalanelykeskus.wordpress.com)
- Korvauksen hakeminen rauhoitettujen lajien aiheuttamisesta vahingoista ja vahinkojen ennalta ehkäisemisestä (ely-keskus.fi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja
Joni Kivimäki (tavoitettavissa 2.5.2024 alkaen)
lajivahinkokoordinaattori, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
p. 0295 026 252
Jari Kontiokorpi (muuton eteneminen)
suunnittelija, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
p. 0295 026 144
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Yhteystiedot
Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Kauppakatu 40 B, PL 69
80101 Joensuu
p. 0295 026 000
https://www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Kesän 2024 päällystystyöt alkavat (Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo)2.5.2024 07:41:30 EEST | Tiedote
Tänä kesänä Itä-Suomessa tehdään runsaasti päällystystöitä. Ensimmäinen kohde käynnistyy Varkaudessa jo vapun jälkeisellä viikolla. Ajantasainen lista päällystettävistä kohteista löytyy Väyläviraston sivuilta.
Valkoposkihanhien muutto ennätysaikaisessa30.4.2024 09:41:39 EEST | Tiedote
Lämpimät säät ja myötätuulet ovat vauhdittaneet valkoposkihanhien muuttoa. Noin puolet arktisilla alueilla pesivistä reilusta miljoonasta valkoposkihanhesta on nyt Suomessa tai Virossa.
Terrafamen uraanin talteenottolaitoksen tarkkailuohjelmaesitys on nähtävillä (Kainuu, Pohjois-Savo)26.4.2024 15:04:20 EEST | Tiedote
Kainuun ELY-keskuksessa on vireillä Terrafame Oy:n uraanin talteenottolaitoksen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelman hyväksyminen.
Saimaannieriää pelastetaan uusilla kalastusrajoituksilla (Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Etelä-Karjala, Kymenlaakso)26.4.2024 08:06:14 EEST | Tiedote
Rajoitukset ovat jo voimassa Luonterilla ja 1.5.2024 alkaen Ruokovedellä ja Yövedellä.
Kyläniemen ja Lamposaaren lauttapaikkojen muutos- ja parannushanke käynnistyy Ruokolahdessa ja Lappeenrannassa22.4.2024 08:30:00 EEST | Tiedote
Varsinais-Suomen ELY-keskus teettää maanteillä 14866 (Kutveleentie) ja 14826 (Utrasaarentie) sijaitsevien Kyläniemen ja Lamposaaren lauttapaikkojen lauttarantojen muutos- ja parannustöitä. Rakennustöitä tehdään Lamposaaren lauttapaikalla touko-elokuun välisenä aikana ja Kyläniemen lauttapaikalla heinä-joulukuun välisenä aikana. Hankkeessa peruskorjataan Lamposaaren lauttarantojen rakenteet. Kyläniemen lauttapaikalle rakennetaan uusi varalauttapaikka, uusitaan nykyiset huonokuntoiset lauttarannat ja toteutetaan lossiväylän parannus- ja kunnossapitoruoppaus sekä parannetaan lauttapaikkojen liikenneturvallisuutta. Rakennustöillä ei ole vaikutusta Kyläniemen ja Lamposaaren lossien aikataulun mukaiseen liikennöintiin. Töiden aikana Fintraffic Oy:n tieliikennekeskus tiedottaa mahdollisista liikenteen häiriöistä 24 h/vrk.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme