OECD julkaisi tutkimustulokset lasten ja nuorten sosioemotionaalisista taidoista: Helsinki mukana

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) tuoreen tutkimuksen aineisto kerättiin vuonna 2023. Helsingissä kyselyyn vastasi itsearviointina noin 2300 kymmenvuotiasta ja 2500 viisitoistavuotiasta oppijaa. Lisäksi opettajat, rehtorit ja huoltajat toimittivat tutkijoille tietoja oppilaiden koti- ja kouluympäristöstä.

OECD käyttää tutkimuksessa viitekehystä, johon kuuluu viisitoista sosiaalista ja emotionaalista taitoa viidestä osa-alueesta: tehtävien suorittaminen, tunteiden säätely, yhteistoiminta, avoimuus sekä toiminta ja vuorovaikutus muiden kanssa.

Helsinki oli mukana myös OECD:n ensimmäisessä sosioemotionaalisia taitoja mitanneessa tutkimuksessa vuonna 2019. Tuloksia on siten mahdollista verrata neljän vuoden takaisiin. Helsinkiläisten lasten ja nuorten kokemus omista sosioemotionaalisista taidoistaan ovat kummassakin ikäryhmässä laskeneet vuodesta 2019. Suurimmat heikennykset tapahtuivat lasten ja nuorten uteliaisuudessa ja luovuudessa sekä vastuuntunnossa, suvaitsevaisuudessa ja luottamuksessa. Oppijoiden stressinsietokyky, jämäkkyys, empatia ja sinnikkyys ovat pysyneet samalla tasolla.

– OECD on tärkeä tutkimuskumppani Helsingin kaupungille. Edellisen tutkimuskierroksen löydösten perusteella olemme nostaneet sosiaaliset ja tunnetaidot ydintietojen ja -taitojen rinnalle osana toimialan uutta Helsinki oppii – tulevaisuuden taidot -strategiaa. Tämä tutkimus on keskeisessä osassa, kun seuraamme Helsingin tulosten kehittymistä strategiakauden aikana ja suuntaamme yhteistä tekemistä ja kehittämistä koulutyössä, sanoo kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Satu Järvenkallas.

Pojilla parempi stressinsietokyky

Sosioemotionaalisissa taidoissa oli selviä eroja sukupuolten välillä. 15-vuotiaat helsinkiläispojat kokivat sekä 2023 että 2019 omaavansa vahvemmat tunteiden säätelyn taidot kuten stressinsietokyvyn, tunteiden hallinnan ja optimismin kuin mitä tytöt kokivat. Myös energisyydessä, jämäkkyydessä ja luottamuksessa poikien koetut taidot olivat tyttöjen taitoja korkeammalla.

Sukupuolierot 15-vuotiaiden stressinsietokyvyssä, tunteiden hallinnassa ja energisyydessä kasvoivat tuoreella tutkimuskierroksella. Tytöillä kokemus omien tunteiden hallintakyvystä ja energisyydestä olivat laskeneet, kun poikien kokemus näistä taidoista oli pysynyt ennallaan. Stressinsietokyvyssä tyttöjen kokemus taidoistaan oli pysynyt keskimäärin ennallaan, kun taas poikien kokemus oli vahvistunut.

Vuoden 2023 tutkimuksessa 15-vuotiaat tytöt olivat poikia heikompia luovuudessa, itsehillinnässä ja sinnikkyydessä, vaikka näin ei ollut vuonna 2019.

Osa samoista sukupuolieroista ilmeni myös 10-vuotiailla helsinkiläisillä, mutta erot olivat pienempiä eikä niissä ollut merkittäviä muutoksia. 10-vuotiaat pojat olivat tyttöjä vahvempia tunteiden säätelyn taidoissa, energisyydessä ja jämäkkyydessä.

Tytöt ovat suvaitsevaisempia

Empatiassa ja suvaitsevaisuudessa 15-vuotiaiden tyttöjen koetut taidot olivat poikia vahvemmat sekä 2023 että 2019, eivätkä erot kasvaneet. 10-vuotiaat tytöt saivat kummallakin tutkimuskierroksella poikia paremmat tulokset empatiassa, suvaitsevaisuudessa, luovuudessa ja vastuuntunnossa.

Sukupuolierot sosioemotionaalisissa taidoissa olivat Helsingissä suuremmat kuin muissa tutkimuskaupungeissa. Stressinsietokyvyssä, omien tunteiden hallinnassa, energisyydessä, optimismissa, jämäkkyydessä, luovuudessa, empatiassa ja suvaitsevaisuudessa Helsingin tulosten sukupuolten välinen ero oli kansainvälistä keskiarvoa suurempi. Erityisesti stressinsietokyvyssä sukupuolierot olivat huomattavasti muiden maiden keskiarvoja suuremmat kummassakin ikäryhmässä.

– Olimme jo edellisellä tutkimuskierroksella yllättyneitä siitä, miten vahvasti sukupuolittain koetut sosioemotionaaliset taidot seuraavat perinteisiä sukupuolirooleja. Kehitämme jatkuvasti työtapoja ja työvälineitä, jotta osaisimme paremmin tukea lasten ja nuorten taitojen kehitystä koko heidän opinkaarensa ajan. Tätä teemme yhdessä kotien ja muiden tahojen kanssa. Keskeisessä roolissa ovat myös oppijoiden turvallisuuden, osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunne sekä toimijuus, toteaa kehittämispalvelujohtaja Marjo Kyllönen.

Perheen sosioekonominen asema vaikuttaa

Tutkimuksessa havaittiin myös lasten ja nuorten perhetaustan vaikutus heidän sosioemotionaalisiin taitoihinsa. Paremmassa sosioekonomisessa asemassa olevat oppilaat raportoivat molemmissa ikäryhmissä keskimäärin vahvempia sosioemotionaalisia taitoja lähes kaikissa yksittäisissä taidoissa kuin heikommassa asemassa olevat oppilaat.

Perheen sosioekonominen asema ei tutkimuksen mukaan vaikuttanut helsinkiläisten 10-vuotiaiden jämäkkyyteen eikä 15-vuotiaiden stressinsietokykyyn ja itsehillintään.

Sosioekonomisen aseman merkittävin vaikutus 15-vuotiaiden kokemukseen omista taidoistaan oli uteliaisuudessa, jämäkkyydessä, luovuudessa, tavoitteellisuudessa ja sosiaalisuudessa. Erot uteliaisuudessa, jämäkkyydessä ja tavoitteellisuudessa olivat myös kansainvälistä keskiarvoa suuremmat.

Jämäkkyyden taidossa koettu ero oli 15-vuotiailla kasvanut vuoteen 2019 verrattuna. Heikommassa sosioekonomisessa asemassa olevat nuoret raportoivat nyt entistä vähemmän tätä taitoa, kun paremmassa asemassa olevien taidot olivat pysyneet ennallaan.

Tuoreessa tutkimuksessa heikommassa sosioekonomisessa asemassa olevat 15-vuotiaat kokivat keskimäärin vähemmän optimismia, energisyyttä ja sosiaalisuutta verrattuna paremmassa asemassa oleviin ikätovereihinsa. Näitä eroja ei vuonna 2019 ollut havaittavissa.

– Helsingissä on viime vuosina ollut selkeästi nähtävissä alueiden välisen eriytymiskehityksen lisääntyminen. Tämä tutkimus vahvistaa tätä kuvaa. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ratkaisee syrjäytymistä ja segregaatiota jokapäiväisessä työssä. Vastaamme segregaation juurisyihin varmistamalla yhdenvertaisia mahdollisuuksia kaikille oppijoille ja toimimalla yhteen perheiden ja naapurustojen kanssa, Järvenkallas kertoo.

Taidoilla on yhteys opintomenestykseen

Helsinki ei poikennut koulusta myöhästymisten osalta kansanvälisestä keskiarvosta. 48 prosenttia 15-vuotiaista vastasi myöhästyneensä koulusta ainakin kerran viimeisten kahden viikon aikana. 25 prosenttia oli lintsannut oppitunnilta ja 19 prosenttia koko koulupäivän viimeisten kahden viikon aikana. Kansainväliset keskiarvot olivat näissä 29 ja 31 prosenttia, eli helsinkiläisoppilaat myöhästelevät ja lintsaavat koulusta muita vähemmän.

Sosioemotionaalisilla taidoilla oli selvä yhteys opintomenestykseen. Tehtävien suorittamisen ja avoimuuden taidoissa, empatiassa ja omien tunteiden hallinnassa korkealle sijoittuneet 15-vuotiaat saivat keskimäärin parempia arvosanoja matematiikassa, äidinkielessä ja kirjallisuudessa sekä kuvataiteessa. He myös ilmoittivat vähemmän myöhästymis- ja lintsauskäyttäytymistä.

Luottamus, optimismi ja jämäkkyys olivat yhteydessä parempiin äidinkielen ja kirjallisuuden sekä matematiikan arvosanoihin. Optimismi, luottamus, energisyys ja stressinsietokyky olivat yhteydessä alhaisempiin myöhästymisiin ja koulusta lintsaamiseen.

Helsingissä monien sosioemotionaalisten taitojen yhteys arvosanoihin oli kansainvälistä keskiarvoa vahvempi.

Uraodotukset matalammalla kuin muissa maissa

Sosioemotionaaliset taidot vaikuttavat myös nuorten ura- ja tulevaisuusodotuksiin. Helsinkiläisistä 15-vuotiaista 63 prosenttia ajattelee suorittavansa korkea-asteen koulutuksen, kun kansainvälisesti näin ajattelee 84 prosenttia nuorista. 33 prosenttia helsinkiläisnuorista uskoo työskentelevänsä tulevaisuudessa johto- tai asiantuntijatehtävissä, kun tutkimukseen osallistuneista muiden maiden nuorista näin ajattelee 57 prosenttia.

Helsingissä sosioemotionaalisten taitojen yhteydet uraodotuksiin ovat kansainvälistä keskiarvoa vahvemmat. Ne 15-vuotiaat, joilla on paremmat taidot tehtävien suorittamisen sekä avoimuuden osa-alueilla ja jämäkkyydessä, raportoivat korkeampia uraodotuksia. Korkeisiin uraodotuksiin oli yhteydessä myös optimismi, luottamus ja sosiaalisuus.

– Uuden Helsinki oppii – tulevaisuuden taidot -strategiamme keskeinen lähtökohta on tulevaisuususkon varmistaminen helsinkiläisille. OECD:n tutkimuksen perusteella tiedämme, että tulevaisuususkon tärkeimmät tekijät ovat sinnikkyys, uteliaisuus ja optimismi. Näiden taitojen kehittäminen on siis meille erityisen tärkeätä, Kyllönen sanoo.

Sosioemotionaalisilla taidoilla yhteys hyvinvointiin

Lasten ja nuorten hyvät sosioemotionaaliset taidot olivat yhteydessä hyviin terveystottumuksiin, elämäntyytyväisyyteen, nykyiseen psyykkiseen hyvinvointiin, tyytyväisyyteen ihmissuhteissa ja kehonkuvaan. Lähes kaikki sosioemotionaaliset taidot olivat myös yhteydessä alhaisempaan koe- ja kouluahdistukseen.

Yhteydet hyvinvoinnin mittareihin olivat Helsingissä kansainvälistä keskiarvoa vahvempia luottamuksessa, vastuuntunnossa, optimismissa ja energisyydessä.

Osallistujat valittiin satunnaisesti

Kyselytutkimukseen vastasi 10- ja 15-vuotiaita Helsingin lisäksi Bulgariasta, Kolumbiasta, Chilestä, Intiasta, Yhdistyneistä Arabiemiraateista, Italiasta, Japanista, Kiinasta, Indonesiasta, Meksikosta, Perusta, Brasiliasta, Espanjasta ja Ukrainasta.

Tutkimus toteutettiin Helsingissä 106 peruskoulussa, lukiossa ja Stadin AO:n kampuksessa. Aineistonkeruu tapahtui syyskuussa 2023. Osallistujat valittiin tutkimukseen osallistuvista oppilaitoksista satunnaisesti ikäryhmittäin.

OECD julkaisee kansainvälisen tutkimuksen tulokset perjantaina 26.4. klo 11.30 lähtien Bulgarian Sofiassa järjestettävässä tilaisuudessa. Helsingin tulosraportti julkaistaan perjantaina myös kaupungin verkkosivuilla.

Lisätiedot:

Marjo Kyllönen, kehittämispalvelujohtaja
puh. 09 310 86208, marjo.kyllonen@hel.fi