Huoltovarmuuskeskus painottaa strategiassaan varautumista kolmeen uhkaskenaarioon

Vuoteen 2027 asti ulottuvalle strategiakaudelle on määritetty viisi painopistealuetta, jotka pureutuvat yhteiskunnan toimintakyvyn ja väestön perustarpeiden ytimeen. Painopistealueet ovat energiahuolto, elintarvike- ja vesihuolto, kuljetukset ja toimitusketjut, digitaalinen turvallisuus ja tiedon huoltovarmuus sekä tuotantotaloudelliset järjestelyt vakavan kriisin varalle.

− Riskit ja uhat huoltovarmuudelle, eli elintärkeiden toimintojen jatkuvuuden turvaamiselle, ovat nyt konkreettisempia kuin aiemmin. Ne ovat myös vakavampia ja monialaisempia kuin ennen. Tästä syystä strategiatyössä jouduttiin pohtimaan, millaista kriisinsietokykyä ja varautumista erittäin epävarma maailmantilanne ja kasvanut Venäjän uhka vaativat, HVK:n toimitusjohtaja Janne Känkänen sanoo.

Strategisilla painopistealueilla HVK haluaa saavuttaa erityistä tulosta ja vaikuttavuutta lähivuosina. Näillä alueilla juuri HVK:lla on mahdollisuus olla varautumisen ja valmiuden kehittäjä. Painopistealueilla myös yhdistyvät merkittävällä tavalla uhan vaikutus yhteiskuntaan ja toteutumisen todennäköisyys tällä strategiakaudella tai keskipitkällä aikavälillä. Kyseisten painopistealueiden välillä on myös merkittävä keskinäisriippuvuus.

Huoltovarmuustoiminta kattaa laajasti yhteiskunnan kriittiset toiminnot, eikä painopisteiden määrittely sulje pois normaalia varautumista kautta linjan. Painopisteiden määrittely auttaa ohjaamaan HVK:n rajallisia resursseja Huoltovarmuusorganisaation (HVO) sisällä ja muussa verkostotoiminnassa.

Kokonaismaanpuolustus nojaa siviiliyhteiskunnan toimintakykyyn

Keskeiset uhkaskenaariot, joihin HVK:n strategialla nyt varaudutaan ovat sotilaallisen konfliktin mahdollisuus, laaja-alainen vaikuttaminen ja globaalin talouden vakavat häiriötilanteet. Samalla kun varaudutaan näihin mahdollisiin tilanteisiin, rakennetaan pidäkettä niiden syntymiselle.

HVK:lle huoltovarmuuslainsäädännössä annettuja tehtäviä ovat väestön toimeentulon turvaaminen, talouselämän välttämättömien toimintojen ja järjestelmien turvaaminen, maanpuolustuksen kannalta välttämättömien toimintojen ja järjestelmien turvaaminen. Näitä tehtäviä on strategiatyössä tarkasteltu uutta uhkaympäristöä vasten.

Vallitsevassa turvallisuustilanteessa on tärkeää huomata, että siviiliyhteiskunnan kyky toimia sotilaallisen konfliktin oloissa määrittää vahvasti osaltaan myös kokonaismaanpuolustuksen tason.

− Huoltovarmuuden suorituskykyä on mielekästä tarkastella erityisesti suhteessa tarvittavaan kokonaismaanpuolustuksen tasoon – huoltovarmuus onkin perusteltua mieltää nykytilanteessa vahvasti osaksi kokonaismaanpuolustusta, toimitusjohtaja Känkänen painottaa.

Yhteiskunnan kyvykkyys varautua vakaviin kriisitilanteisiin, mukaan lukien sotilaallisen konfliktin mahdollisuus, edellyttää HVK:n ja sen ohjaaman verkoston toiminnan vahvistamista ja riittävän kunnianhimoisia strategisia tavoitteita. 

Elinkeinoelämän rooli huoltovarmuuden käytännön toteuttajana on korvaamaton, sillä suuri osa kriittisestä infrastruktuurista on yksityisessä omistuksessa. Samoin väestölle välttämättömät palvelut ovat pitkälti yritysten tuottamia. HVK:n strategia mahdollistaa tässä verkostossa tehtävän, perinteisen yhteistyön kehittämisen entisestään. Ilman toimivaa verkostoyhteistyötä strategian toteutus jääkin puolitiehen.

Strategian täysimääräinen toteuttaminen edellyttää huoltovarmuustoiminnan resurssien turvaamista

Strategia kuvastaa sitä, mitä jo lausuntokierroksella ollut valtioneuvoston päätösluonnos huoltovarmuuden tavoitteista käytännössä edellyttää. Strategiassa kuvattuja toimia tarvitaan, jotta valtioneuvostotason hallitusohjelmassakin asetetut tavoitteet saadaan täytettyä.

HVK tekee väliarvion rahoitusjärjestelmän riittävyydestä suhteessa strategian tavoitteisiin siten, että toimenpiteitä voidaan sovittaa yhteen rahoitustilanteen kanssa vuoden 2025 budjetissa.

Huoltovarmuuden rahoituksen saamista pysyvästi kestävälle pohjalle tarkastellaan vuonna 2027 voimaan tulevan huoltovarmuuslain uudistuksen yhteydessä. Nykyinen fossiilisten polttoaineiden käyttöön pohjautuva huoltovarmuusmaksu ei kata edes nykyistä toimintaa, puhumattakaan varautumisesta kasvaviin uhkiin ja riskeihin.

Huoltovarmuuskeskus on kansainvälisesti ainutlaatuinen organisaatio, jonka työ yhdessä yritysten ja muiden viranomaisten kanssa kiinnostaa myös maailmalla. Useat maat pyrkivät nyt rakentamaan omaa huoltovarmuuttaan Suomen mallin mukaan. Samalla yhteistyötä Ruotsin kanssa syvennetään ja luodaan uusia käytännön kumppanuuden tapoja.