Ruokakulttuuripalkinnon saanut Liepuskan Herkkupaja rypyttää jokaisen karjalanpiirakan edelleen käsin

Alfred Kordelinin säätiön Jaakko Kolmosen ruokakulttuuripalkinnot myönnetään vuosittain henkilölle tai yhteisölle, joka on merkittävällä tavalla toiminut suomalaisen ruoan, ruoantuotannon ja ruokakulttuurin puolesta. Tänä vuonna toinen palkituista on Liepuskan Herkkupaja Oy Nilsiästä.

Liepuskan Herkkupajan palkitsemiskriteereissä korostuivat suomalaisten leivontaperinteiden vaaliminen sekä tunnettuuden eteen tehty korkealaatuinen työ.

– Tunnustus on meille perheyrityksenä arvokas ja rohkaisee jatkamaan valitulla tiellä, vaikkei se aina helpoin mahdollinen olekaan. Palkinto oikeastaan velvoittaa myös kertomaan aiempaa aktiivisemmin tekemisistämme. Toimintamme keskiössä on aina ollut herkullinen maku ja korkea laatu, toteaa toimitusjohtaja Eeva-Maria Turunen.

– Pienenä ja ketteränä yrityksenä olemme pystyneet ja halunneet toimia tiiviissä yhteistyössä keittiömestareiden kanssa. Tällä toimintamallilla on tehty vuosien varrella merkittäviä avauksia suomalaiseen ruokakulttuuriin.

Turunen törmää usein harhaluuloon, ettei pieni paikallinen tekijä voisi saada tuotteitaan isojen ketjujen valikoimiin. Kun prosessit ja tuotekehitysketju ovat kunnossa, pystyy myös alle 20 hengen savolaisleipomo toimittamaan tuotteitaan maanlaajuisesti.

Toinen sukupolvi käynnisti yrityksen kasvun

Liepuska oli alun perin nykyisen toimitusjohtaja Eeva-Maria Turusen äidin mestarileipuri Riitta Vartiaisen yhden naisen yritys, jonka tuotteet olivat kuuluisia Tahkon matkailijoiden ja paikallisten kuluttajien keskuudessa. Liepuskan Herkkupajan tuotteet ovat edelleen isossa roolissa Tahkolla ja Kuopiossa useissa kumppaniravintoloissa.

Toisen sukupolven yrittäjät ovat kuitenkin pystyneet laajentamaan liiketoimintaa merkittävästi sekä maantieteellisesti että liikevaihdossa mitattuna. Liepuskan Herkkupaja Oy:n vuoden 2023 liikevaihto oli noin 3,5 miljoonaa euroa.

– Palasimme vuonna 2011 mieheni Timon kanssa Helsingistä isojen yritysten palkkalistoilta yrittäjiksi kotiseuduille ja aloitimme määrätietoisen kehitystyön. Työllistämme Nilsiässä lähes 20 henkilöä ja nimenomaan käsityöläisammattiin, josta aitona artesaanileipomona emme halua tinkiä, vaikka monia asioita olemmekin modernisoineet, Eeva-Maria Turunen kertoo.

Esimerkiksi minikorvapuustit ja minimarjakukot sekä ruiskuoriset kantarellitartaletit ovat esimerkkejä ennakkoluulottomasta modernisoinnista, joissa voidaan hyödyntää perinnetietona kulkenutta salaista reseptiikkaa, mutta myös paikallisia, puhtaita raaka-aineita.

Käsin tekeminen, laadukkaat raaka-aineet ja rohkeat reseptiikkamuunnelmat suomalaisista klassikkoherkuista ovat tehneet Liepuskan Herkkupajasta monen merkittävän tahon ”hovihankkijan”. Kumppanuudet keittiömestareiden kanssa ovat olleet tiiviitä ja pitkäikäisiä.

– Liepuskan Herkkupaja on usein pysynyt luottopelaajana, vaikka keittiömestari olisi vaihtanut työpaikkaa. Se on meille tunnustus siitä, että olemme tehneet asioita oikein. Samoin kuin se, että tieto meistä leviää usein puskaradiona.