Ammattiliitto Pron edustajisto: kehysriihen päätökset eivät rakenna pitkäjänteistä kasvua

Pro vaatii valtiotyönantajalta vastuunkantoa ja tukitoimia 

Kehysriihessä Orpon hallitus päätti valtionhallinnon 150 miljoonan lisäleikkauksista, vaikka jo hallitusohjelmaan on kirjattu 243 miljoonan euron säästöt valtionhallinnon tuottavuusohjelmalla. Lisäksi päätettiin aikaistaa valtionhallinnon tuottavuusohjelman säästötoimia 50 miljoonalla eurolla jo ensi vuodeksi. Päätökset ovat mittakaavassaan rajuja, eikä kireä aikataulu jätä virastoille mahdollisuutta sopeuttaa toimintaansa. Pahimmillaan leikkaus johtaa tuhansien virkamiesten irtisanomisiin jo vuoden 2025 aikana.  

– Toimet ovat pahasti ristiriidassa hallituksen tavoitteen kanssa vahvistaa työllisyyttä. Näillä toimilla sysätään ihmisiä pahimmillaan työttömäksi ja luodaan kaaosta kriittisen tärkeään valtionhallintoon. Säästötoimenpiteissä on pyrittävä löytämään kaikin keinoin konsernitason ratkaisuja henkilöstön irtisanomisten sijaan, jyrähtää Pron puheenjohtaja Jorma Malinen.  

Valtion henkilöstön irtisanominen ei ole järkevää julkisen talouden hoitoa. Leikkaukset heikentävät myös työllistämistä edistäviä palveluita. Valtion virastojen tehtävät ovat pääosin lakisääteisiä. Leikkausten vaikutuksien vastuuta ei voi sysätä yksittäiselle virastolle tai virkamiehelle.

Jotta valtion palvelujen heikentymiseen vääjäämättä johtavia henkilöstön irtisanomisia pystytään vähentämään, Pro edellyttää valtiotyönantajalta konsernitason vastuunkantoa ja tukitoimia: eläkepoistuman hyödyntämistä ja rahoitusta voimassa olevan muutosturvapäätöksen tukitoimien toteuttamiseen. Valtiolta irtisanottavien työllistyminen yksityiselle sektorille ei ole itsestään selvää. Työllistymistä tukisi merkittävästi nyt lakkautettu aikuiskoulutustuki ja ikääntyneiden työllistymisen tukijärjestelmät. Pro korostaa, että tuottavuuden parantaminen vaatii osaavaa henkilöstöä. 

Koulutusleikkaukset siirtävät valtion velkaa opiskelijoiden velaksi 

Hallitus linjasi kehysriihessä myös hakevansa säästöjä leikkaamalla ammatillisesta koulutuksesta 100 miljoonaa euroa. Leikkaus kohdistuu jo toisen asteen ammatillista perustutkintoa tai korkeamman asteen tutkintoa suorittaviin. Pron edustajisto on huolissaan ammatilliseen koulutukseen kohdistetuista leikkauksista. On epäselvää, miten leikkaukset toteutetaan niin, että ne eivät vaikuta heikentävästi opetuksen laatuun.  

Pron mukaan koulutuksen laatu ja rahoitus on turvattava kaikilla koulutusasteilla kansallisen osaamistason turvaamiseksi ja sitä kautta tuottavuuden nostamiseksi. Myös päätös siirtää opiskelijat yleisen asumistuen piiristä takaisin opintotuen asumislisän piiriin heikentää suoraan opiskelijoiden toimeentuloa. Pitkäjänteistä kasvupolitiikkaa olisi koulutukseen panostaminen ja tulevaisuuden osaajista huolehtiminen.