THL:n arvio: Hallitusohjelman kokonaisvaikutuksissa nuorten aikuisten elämään on suuria ristiriitoja
29.4.2024 02:00:00 EEST | Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL | Tiedote
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma nostaa vahvasti esiin nuoret, mutta tavoitteet ja kirjaukset ovat osittain ristiriitaisia, selviää THL:n selvityksestä. Hallitusohjelmassa on THL:n asiantuntijoiden mukaan nuorten arjen kannalta positiivisia tavoitteita, mutta samalla puuttuva rahoitus tai leikkaukset tavoitteita tukevista tekijöistä voivat vesittää vaikutukset.
Hallitusohjelmassa halutaan panostaa nuoriin esimerkiksi nostamalla korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrää sekä panostamalla opinto-ohjaukseen ja moniammatilliseen tukeen lukioissa. Samalla kuitenkin leikataan nuorten arjesta, jolloin jää huoli, kuinka hyvin nuoret pystyvät opiskelemaan.
Viimeaikaisten arvioiden mukaan yksi viidestä parikymppisestä nuoresta on saanut julkisesta terveydenhuollosta apua mielenterveyden ongelmien vuoksi ja joka kolmas raportoi vaikeita masennus- tai ahdistusoireita. Asiantuntijat pitävät todennäköisenä, että masentunut tai ahdistunut nuori ei kykene lisävelvollisuuksiin.
”Mielen hyvinvointi heijastuu kykyyn opiskella, työllistyä, perustaa perhe ja olla osa yhteiskuntaa. On hienoa, että nuoret aikuiset nousevat hallitusohjelmassa näin keskeiseen rooliin. Silti esitysten kokonaisuutta tarkastellessa herää epäilys, kuinka asetetut tavoitteet pystytään saavuttamaan”, toteaa ylilääkäri Outi Linnaranta THL:stä.
THL:n selvityksessä ei huomioitu huhtikuun kehysriihen päätöksiä, jossa tehtiin lisäleikkauksia myös nuorten aikuisten arkeen.
”Huhtikuun kehysriihen päätökset, kuten opiskelijoiden asumistuen siirtäminen yleiseltä asumistuelta takaisin opiskelijoiden asumistukeen heikentävät opiskelijoiden tilannetta haastavassa talousympäristössä”, Linnaranta jatkaa.
Nuorten arkea koskevilla leikkauksilla voi olla paitsi välittömiä, myös kauaskantoisia vaikutuksia pitkälle aikuisuuteen.
”Nuoren liikkumavara elämässä kapenee leikkausten myötä. Ajatuksena on ollut, että hallitusohjelma toteutuessaan lisäisi työllistymistä ja parantaisi huoltosuhdetta. Vaikutus voi kuitenkin olla useiden nuorten kannalta päinvastainen. Voi jopa olla, että päätökset lisäävät entisestään nuorten aikuisten ahdistuneisuutta ja opinnot pidentyvät”, sanoo Linnaranta.
Aiemmat budjettipäätökset ovat asiantuntijoiden mukaan osittain ristiriidassa hallitusohjelman ylätason tavoitteiden kanssa.
”Esimerkiksi aikuiskoulutustuen leikkaus ja opintotukien indeksijäädytys ovat lisäkouluttautumisen kanssa ristiriidassa. Seurauksena voi olla esimerkiksi omilleen muuttamisen lykkääntyminen ja lisäkouluttautumisen vaikeutuminen tutkinnon jälkeen”, arvioi johtava asiantuntija Päivi Lindberg THL:stä.
”Hallituksen puoliväliriihtä 2025 silmällä pitäen hallitusohjelmassa on kannatettavia tavoitteita, kuten sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vahvistaminen. Sen toteutumista on tarkasteltava kokonaisuutena huomioiden esimerkiksi asumistuen leikkaukset”, Lindberg jatkaa.
Esimerkkejä hallitusohjelman (HO) kirjauksista
- HO: Tavoitteena on turvata opiskeluaikainen toimeentulo, vahvistaa opintotuen kannustinelementtejä sekä tukea opintojen läpäisyä tavoiteajassa.
- Budjetti: Opintotuen indeksijäädytys
- THL:n arvion mukaan toimet lisäävät opiskelijoiden velkaantumista, lisäävät huolta omasta pärjäämisestä koulutuksen aikana ja siten heikentävät nuorten mielen hyvinvointia.
- HO: Huomioidaan asunnottomuuden poistamisessa erityisesti nuoret asunnottomat. Edistetään nuorten tuettujen asumisyksiköiden perustamista.
- Budjetti: Avustukset asunnottomuuden poistamiseksi ja asunnottomuuden tilastoinnin kehittäminen 0 €; Asumisneuvontatoimintaan 0 €; Asumisneuvonnan kehittäminen ja laajentaminen 2ME 2023-2027 (summan puolitus).
-
- Budjetti: Asumistuen leikkaus vuosittain: 2024 -180 M€; 2025 -363 M€; 2026 -363 M€; 2027 -363 M€; 2028 -363 M€
- THL:n arvion mukaan nuorilla on parempi mahdollisuus hakea ja saada tukea asunnottomuuteen liittyviin sosiaalisiin ongelmiin. Samalla kuitenkin leikataan voimakkaasti asumistuesta. 15–29-vuotiaat ovat suurin ikäryhmä asumistuen saajissa.
- HO: Tunnistetaan vapaan sivistystyön merkitys osaamisen lisäämisessä ja harrastamisessa. Hallitus kasvattaa omavastuuosuutta aikuisten harrastusmuotoisessa toiminnassa vapaassa sivistystyössä.
- Budjetti: Alennetaan valtion rahoitusta ja tätä vastaavasti korotetaan vapaan sivistystyön opiskelijamaksuja: Kansalaisopistot -12,5 M€; Opintokeskukset -7 M€; Kesäyliopistot -2 M€; Kansanopistot -2 M€; Liikunnan koulutuskeskukset -1,5 M€
-
- THL:n arvion mukaan toimet ovat ristiriitaisia. Vapaa sivistystyö tunnistetaan hallitusohjelmassa merkityksellisenä koulutuksen sekä liikunnan tarjoajana, jota halutaan vahvistaa. Samalla alennetaan valtion rahoitusta ja korotetaan maksuja. Muutos voi haitata erityisesti vähätuloisia sekä pienillä ja syrjäisillä paikkakunnilla asuvia.
Lisätietoja:
Kuinka arvioida hallitusohjelman mielenterveysvaikutuksia - fokus nuorissa aikuisissa
Päivi Lindberg (nuoret hallitusohjelmassa)
johtava asiantuntija
puh. 029 524 7648
Outi Linnaranta (vaikutukset mielen hyvinvointiin)
ylilääkäri
puh. 029 524 7517
Avainsanat
Tietoa julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL: Diagnoositietojen painoarvoa hyvinvointialueiden rahoitusmallissa voitaisiin vähentää29.10.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Sairastavuustiedon eli käytännössä pääosin diagnoositietojen painoarvon vähentämistä hyvinvointialueiden rahoitusmallissa on syytä selvittää, katsoo THL. Laitoksen tuoreen selvityksen mukaan niin sanotut demografiset mallit kuvaavat väestön palvelutarvetta suhteellisen hyvin terveydenhuollossa.
Ukrainan oppi Suomelle: henkinen kriisinkestävyys rakentuu koko yhteiskunnan kyvystä tukea ihmisten selviytymistä – ja sitä vahvistetaan jo normaalioloissa23.10.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
THL:n tutkimus osoittaa, että väestön henkinen kriisinkestävyys on tiiviisti yhteydessä koko yhteiskunnan toimintakykyyn. Ukrainassa siviiliväestön selviytymistä ja jaksamista ovat tukeneet arjen jatkuvuuden ja palvelujen ylläpitäminen, vahva kansalaisyhteiskunta, paikallisen päätöksenteon joustavuus, digitalisaation hyödyntäminen sekä innovatiivisten ratkaisujen kehittäminen muuttuvissa olosuhteissa. Suomelle keskeinen viesti on, että henkistä kriisinkestävyyttä ja sen edellytyksiä tulee vahvistaa jo normaalioloissa.
THL viikolla 44/202622.10.2026 15:22:27 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 22.10. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://thl.fi/ajankohtaista/tapahtumat THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet pe 23.10. Mitä voimme oppia Ukrainalta henkisen kriisinkestävyyden vahvistamisesta? – CIVRES-hankkeen tulosten julkistaminen. Millaiset toimintatavat ovat vahvistaneet yhteiskunnan ja väestön resilienssiä poikkeusoloissa? Entä mitä oppeja Ukrainan kokemuksista voidaan soveltaa Suomessa varautumisen, kriisinkestävyyden ja yhteiskunnallisen resilienssin vahvistamiseksi? Lisätietoja ja embargopyynnöt: viestintäpäällikkö Oliver Kiviharju, etunimi.sukunimi(at)thl.fi to 29.10. Hyvinvoin
Kutsu: Vahvempi kuin pelko – miten yhteisöt toipuvat väkivallan jälkeen?19.10.2026 07:55:00 EEST | Kutsu
Miten yhteiskunta, yhteisöt ja ammattilaiset toipuvat väkivaltaisesta teosta? Mitä voimme oppia Utøyasta, Viertolasta ja Ukrainasta? Entä mitä terrorismi maksaa yhteiskunnalle?
Muistutuskutsu: Ukrainasta oppeja Suomen kriisinkestävyyteen – THL julkaisee CIVRES-tutkimuksen tulokset 23.10.19.10.2026 07:55:00 EEST | Kutsu
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) CIVRES-hankkeessa tutkittiin Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksia Ukrainan väestön hyvinvointiin ja henkiseen kriisinkestävyyteen. Keskeisten tulosten lisäksi julkaisutilaisuudessa käsitellään sitä, mitä oppeja Ukrainan kokemuksista voidaan soveltaa Suomessa varautumisen, kriisinkestävyyden ja yhteiskunnallisen resilienssin vahvistamiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme