Koirien hyvinvointityöryhmän työ on käynnistynyt tehokkaasti

Työryhmään kuuluvat Tarja Koistinen (pj), Molli Nyman (varapj, Kennelliiton hallituksen jäsen), Tuire Kaimio, Hannu Kyllönen, Toni Lahtinen, Sari Laitinen, Leila Stenlund ja Sari Vähäniitty. Uutena jäsenenä työryhmässä aloitti huhtikuun alussa eläinlääkäri Kristiina Sarjokari. Työryhmässä on monipuolista kokemusta niin hyvinvoinnin tutkimuksen, eläinlääkinnän, eläinsuojelun, viranomaistyön, eläinten koulutuksen kuin myös aktiivisen koiraharrastuksenkin piiristä.

- Koirien hyvinvointityöryhmällä on tärkeä rooli Kennelliiton sisäisenä kirittäjänä ja sparraajana. Työryhmän tehtävänä on myös aktiivisesti tuoda hyvinvointinäkökulmia esille ja ottaa kantaa ajankohtaiseen keskusteluun koirien hyvinvoinnista, kuvaa Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Esa Kukkonen.
 

Tavoitteena koiran hyvinvoinnin nostaminen toiminnan keskiöön

Koiratoiminnalla on pitkät perinteet ja Kennelliitolla yli 130-vuotinen historia. Yhteiskunnallinen käsitys eläinten hyvinvoinnista on muuttunut voimakkaasti viime vuosikymmenten aikana ja tämä vaikuttaa myös koiratoimintaan. Uutta tutkimustietoa eläinten hyvinvoinnista on tarjolla paljon. On tärkeää, että uusinta tietoa voidaan hyödyntää koiraharrastuksessa. Työryhmän yhtenä tavoitteena on saada koirien hyvinvoinnista käytävä keskustelukulttuuri avoimemmaksi siitä, mitä hyvinvointi käytännössä tarkoittaa ja miten hyvinvointia voidaan konkreettisesti edistää koiraharrastuksessa. 

Työryhmän tehtävänä on määritellä, miten koirien hyvinvointi tulisi huomioida kaikessa Kennelliiton toiminnassa, esimerkiksi koetoiminnan säännöissä ja ohjeissa. Tarkoitus on myös laatia yleiset, kaikkea Kennelliiton koiratoimintaa koskevat hyvinvointiohjeet, jotka auttavat harrastajia ja toiminnan järjestäjiä varmistamaan, että toiminta ei vaaranna koirien hyvinvointia. 

Koska koiratoimintaan liittyy myös muita eläimiä, työryhmä tarkastelee eläinten hyvinvointia erilaisissa koemuodoissa käytettyjen ns. kohde-eläinten osalta.

- Koiraharrastus on kestävällä pohjalla ja saa yhteiskunnan hyväksynnän vain, jos eläinten hyvinvointi huomioidaan parhaalla mahdollisella tavalla harrastuksessa. Näen, että koirien hyvinvointityöryhmällä on tässä tärkeä rooli nostamalla hyvinvointi keskiöön ja käymällä aiheesta kriittistäkin keskustelua. Meillä on vielä paljon tekemistä, mutta aito halu vaikuttaa koirien hyvinvointiin, summaa koirien hyvinvointityöryhmän puheenjohtaja Tarja Koistinen työryhmän tulevaa työsarkaa.
 

Työryhmä toimii tukena ja apuna sisäisille sidosryhmille

Kennelliiton toimikunnat ja työryhmät, rotujärjestöt ja -kerhot sekä Kennelliiton muut jäsenyhdistykset voivat kaikki hyödyntää työryhmän osaamista. Työryhmä auttaa, neuvoo ja konsultoi koirien hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä. Työryhmä muun muassa katselmoi Kennelliiton säännöt ja ohjeet ja kommentoi niitä koirien hyvinvoinnin näkökulmasta. Näin varmistetaan, että eläinten hyvinvointi tulee huomioiduksi.

- Työryhmä on tarkastellut jo useita sääntöjä ja ohjeita, ja niiden osalta on tehty hyvää yhteistyötä ja käyty vuoropuhelua toimikuntien ja rotujärjestöjen kanssa. Sääntöjä ja ohjeita on Kennelliiton alaisessa toiminnassa paljon, joten tarkastelua tehdään sitä mukaa kuin niissä on muutostarpeita, tai uusia sääntöjä tai ohjeita tulee hyväksyttäväksi, kertoo Tarja Koistinen.
 

Kohde-eläiminä käytettävät elävät ketut puhututtavat

Hyvinvointityöryhmä on tutustunutKennelliiton järjestämän Tanskan matkan delegaation raporttiin ja muodostanut oman tulkintansa siitä, kuinka Tanskasta saadun tiedon ja kokemusten valossa elävän ketun käyttö kohde-eläimenä luolakoirien taipumuskokeessa suhtautuu uuteen eläinten hyvinvointilakiin. 

Hyvinvointityöryhmän näkemyksen mukaan, kun mekaaninen kettu voi korvata koe- ja koulutustoiminnassa elävän kohde-eläimen riittävällä tavalla niin jalostuksellisessa kuin metsästyksellisessäkin tarkoituksessa, ei tällöin elävän kohde-eläimen käyttö ole enää perusteltua. 

Koska Tanskan malli osoittaa, että elävän ketun käytölle on toimiva vaihtoehto, esittää työryhmä käsityksenään, että elävän kohde-eläimen käytön korvaamisesta mekaanisella ketulla luolakoirarotujen taipumuskoetoiminnassa (LUT) tulisi saada säädetyksi valtioneuvoston asetuksella. Hyvinvointityöryhmä näkee erittäin positiivisena sen, että LUT-koerotujen rotujärjestöjen ja Kennelliiton välillä käydään vuoropuhelua ja on sitouduttu hyvässä hengessä mekaanisen ketun testaus- ja kehitystyöhön vaihtoehtona elävän ketun käytölle kohde-eläimenä.

Kattavaa tietoa koirien hyvinvoinnista saataville tehokkaan viestinnän avulla

Hyvinvointityöryhmän on tarkoitus yhdessä Kennelliiton viestinnän kanssa kehittää viestintää koirien hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Eri viestintäkanavien monipuolinen hyödyntäminen hyvinvointiaiheiden viestinnässä varmistaa sen, että tieto tavoittaa mahdollisimman laajasti jäsenistöä. Hyvinvointityöryhmä tekee myös yhteistyötä Kennelliiton teemavuosityöryhmän kanssa. Kennelliiton vuoden 2024 teemana on terveys, joka istuu erinomaisesti hyvinvointityöryhmän tehtäväkenttään ja tavoitteisiin, sillä terveys ja hyvinvointi kulkevat käsi kädessä.