Raskausdiabeteksen diagnostisia kriteerejä ei ole Suomessa syytä muuttaa

Raskausdiabeteksen diagnoosi tehdään sokerirasitustestillä, ja eri maiden käyttämät diagnoosikriteerit vaihtelevat. Suomessa käytössä olevat raskausdiabeteksen Käypä hoito -suosituksen mukaiset verensokerin raja-arvot ovat hieman korkeammat kuin useimmissa kansainvälisissä suosituksissa.

Oulun yliopiston tutkijat selvittivät eri raja-arvojen merkitystä raskausdiabeteksen diagnosoinnissa sekä tutkivat, lisääntyvätkö vastasyntyneen ongelmat, jos äidin verensokeri on raskausaikana lievästi kohonnut. Tutkimuksen perusteella suomalaiset raskausdiabeteksen diagnostiset raja-arvot ovat käyttökelpoiset, eikä niitä ole syytä muuttaa.

Raskausdiabeteksen diagnostisten raja-arvojen merkityksen tutkiminen on tärkeää paitsi sairauden aiheuttamien komplikaatioiden ennaltaehkäisemiseksi myös ylidiagnostiikasta johtuvien haittojen ja kustannusten välttämiseksi. Jo vähäisetkin raja-arvojen muutokset vaikuttavat oleellisesti taudin esiintyvyyteen.

”Suomessa käytettävien raja-arvojen laskeminen vastaamaan kansainvälisiä suosituksia johtaisi siihen, että joka viidennen sijaan raskausdiabetes diagnosoitaisiin lähes joka kolmannella raskaana olevista, ilman että pystytään vakuuttavasti osoittamaan tästä olevan hyötyä”, tutkijalääkäri Elina Keikkala kertoo.

Raskausdiabetekseen liittyvien ongelmien, kuten vauvan matalan verensokerin tai synnytyksenaikaisten vammojen, esiintymisessä ei havaittu eroa niiden vastasyntyneiden välillä, joiden äideillä oli kansainvälisten kriteerien mukaan lievästi koholla oleva sokerirasitustestin tulos verrattuna äiteihin, joilla oli normaali sokerirasitustestin tulos.  

Aiemmat aiheesta tehdyt tutkimukset ovat yhdistäneet äidin lievästi kohonneen verensokerin vastasyntyneen suurempaan syntymäpainoon ja kohonneeseen keisarileikkauksen riskiin. Useimmat aiemmista tutkimuksista ovat perustuneet havaintoon, että äidin veren sokeripitoisuudella on suoraviivainen yhteys lisääntyneisiin vastasyntyneen ongelmiin, minkä vuoksi yksiselitteisen raja-arvon määrittäminen on ollut haastavaa. 

Nyt tehty varsin kattava tutkimus kuitenkin osoitti, että vastasyntyneille ei koidu kliinisesti merkityksellisiä ongelmia äidin lievästi kohonneesta verensokerista, vaikka lasten syntymäpaino olikin hieman suurempi verrattuna normaalin sokerirasitustestin tuloksen saaneiden äitien lapsiin.

Tutkimus perustui lähes 5 000 äidin ja heidän vastasyntyneidensä tietoihin, jotka kerättiin kuudesta suomalaisesta synnytyssairaalasta vuonna 2009. Sokerirasitustestien tulokset yhdistettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämään syntyneiden lasten rekisteriin, josta saatiin äitien ja vastasyntyneiden terveydentilaan ja synnytykseen liittyvät tiedot.

Tutkimus on osa laajaa suomalaista FinnGeDi-tutkimusta, ja sen rahoittamiseen osallistuivat muun muassa Suomen Akatemia, Diabetestutkimussäätiö ja Suomen Lääketieteen Säätiö.  

Tutkimusjulkaisu: Kariniemi, K., Vääräsmäki, M., Männistö, T. et al. Neonatal outcomes according to different glucose threshold values in gestational diabetes: a register-based study. BMC Pregnancy Childbirth 24, 271 (2024). https://doi.org/10.1186/s12884-024-06473-4