Aluevaltuusto kiitteli VAKEn uudistusohjelmaa

Vantaan kaupungintalolla maanantaina 29.4. kokoontunut Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluevaltuusto aloitti kokouksensa hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkydön syntymäpäiväkukituksella.

Aluevaltuuston asialistalla oli vuoden toisessa kokouksessa useita isoja ja pitkään valmisteluja asioita. Aluksi kokouksessa käsiteltiin kuitenkin kolme luottamushenkilön eronpyyntöä. Aluevaltuusto myönsi eron luottamustehtävästä aluevaltuutettu Sari Multalalle. Hänen tilalleen aluevaltuusto päätti valita jäljellä olevaksi toimikaudeksi Kokoomuksen aluevaltuustoryhmän järjestyksessä ensimmäisen vielä valtuutetuksi kutsumattoman varavaltuutetun Oskari Iivarisen.

Aluevaltuusto myönsi eron myös edunvalvontajaoston varajäsenyydestä Anssi Auralle. Hänen tilalleen aluevaltuusto valitsi uudeksi edunvalvontajaoston varajäseneksi Sami Kanervan toimikauden loppuun.

Aluevaltuusto hyväksyi niin ikään luottamushenkilö Eeva Helénin eronpyynnön pelastuslautakunnan varajäsenyydestä, ja päätti valita hänen tilalleen varajäseneksi Heidi Hummastenniemen toimikauden loppuun.  

Uudistusohjelma

Aluevaltuusto hyväksyi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen uudistusohjelman vuosille 2023–2030.

VAKEn uudistusohjelma sisältää vuosittaisen kahden prosentin laskennallisen tuottavuustavoitteen suhteessa palvelutarpeen kasvuun. Vuoden 2024 tuottavuustavoite on 16 miljoonaa euroa; taloussuunnitelmavuosille 2024–2026 tuottavuustavoite on 72 miljoonaa euroa ja ohjelmaan sisältyy noin 300 miljoonan euron arvosta tuottavuustoimia, joita tavoitellaan vuosikymmenen loppuun mennessä. 

Puheenvuoroissaan aluevaltuutetut antoivat vuolaasti positiivista palautetta uudistusohjelmasta. Kokoomuksen aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Lauri Kaira kantoi huolta myös hyvinvointialueen rahoituksesta jatkossa. Samalla hän korosti alueuudistusohjelman tärkeyttä, koska sillä voidaan turvata hyvinvointialueen palvelut myös tulevaisuudessa.

Myös aluevaltuutettu Jari Sainio (sd.) korosti uudistusohjelman tärkeyttä, ja ilmaisi sosiaalidemokraattien ryhmän tuen hyvinvointialueen suunnitelmille hakea valtiolta lisärahoitusta.

Uudistusohjelma sai vuolaat kiitokset myös Vihreiden ja Perussuomalaisten valtuustoryhmältä. Vasemmistoliitto kantoi huolta omassa puheenvuorossaan uudistusohjelmaan sisältyvästä kahden prosentin tuottavuustavoitteesta, ja vaati, että tavoitteesta on voitava joustaa, jos se uhkaa hyvinvointialueen palveluiden laatua. Keskustan aluevaltuustoryhmä halusi korostaa henkilöstön merkitystä tuottavuustavoitteen toteuttamisessa.

Ruotsalaisen kansanpuolueen aluevaltuutettu Patrik Karlsson muistutti hyvinvointialueen kaksikielisyydestä, ja että palveluita on saatava monikielisesti myös jatkossa.  

Aluevaltuuston puheenjohtaja Sirkka-Liisa Kähärä (sd.) puolestaan korosti kokouksen jälkeen vahvaa yhteistä tahtotilaa kunnianhimoisten tulevaisuuden suunnitelmien valmistelussa.  

”On ollut hienoa nähdä, miten hyvinvointialueen poliitikoilla ja virkamiehillä on ollut vahva yhteinen tahtotila kehittää hyvinvointialuetta siten, että turvataan riittävät terveys-, sosiaali- ja pelastusalanpalvelut tiukasta taloustilanteesta huolimatta”.  

Palveluverkkosuunnitelma

Yhteinen tahtotila näkyi aluevaltuustossa, kun se hyväksyi Vantaan ja Keravan alueen palveluverkkosuunnitelman vuosille 2024–2034.

Palveluverkkosuunnitelmaa arvioidaan ja päivitetään valtuustokausittain hyvinvointistrategian yhteydessä ja sitä hyödynnetään talousarviovalmistelussa ja investointisuunnittelussa. VAKEn palveluverkkosuunnitelma kuvaa alueen sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastuslaitoksen palveluiden järjestämistä vuoteen 2034 asti.

Palveluverkolla vastataan alueen väestön kasvaviin palvelutarpeisiin. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on rakenteeltaan hyvin tiivis, eli palveluverkon supistamista ei ole samalla tavalla suunnitelmissa kuin useilla muilla hyvinvointialueilla.

Opiskeluhuoltosuunnitelma

Aluevaltuusto hyväksyi myös Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen opiskeluhuoltosuunnitelman.

Suunnitelma käsittää esiopetuksen, perusopetuksen sekä opiskeluterveydenhuollon piiriin kuuluvien toisen asteen opiskelijoiden opiskeluhuoltopalvelut, ja se perustuu opetuksen ja koulutuksen järjestäjien opiskeluhuoltosuunnitelmiin. 

Oppilas- ja opiskeluhuoltolain lain mukaan hyvinvointialueella tulee olla valtuustokausittain alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma hyvinvointialueen vastuulla olevien opiskeluhuoltopalvelujen järjestämiseksi. 

VAKEn hyvinvointistrategian toteutuminen

Aluevaltuusto sai selostuksen ensimmäisen raportoinnin vuosille 2023–2025 tehdyn hyvinvointialueen hyvinvointistrategian etenemisestä. Raportissa arvioitiin vuoden 2023 saatavissa olevan tiedon pohjalta sitä, tullaanko mittareille asetetut tavoitetasot saavuttamaan vuoden 2025 loppuun mennessä.

Mittareista suurimman osan (44 kpl) arvioidaan toteutuvan suunnitellusti. Kymmenen mittarin arvioidaan toteutuvan osittain, ja kokonaan toteutumatta tässä vaiheessa strategiakautta arvioidaan jäävän kolme mittaria. Kahden mittarin osalta toteutuminen ei ole vielä arvioitavissa. Lain mukaan strategia tulee tarkistaa vähintään kerran aluevaltuuston toimikaudessa.

Koko esityslista liitteineen on luettavissa hyvinvointialueen päätössivustolla Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (cloudnc.fi). Tarkastettu pöytäkirja kokouksesta on luettavissa päätössivustolla maanantaista 6.5.2024 klo 12 alkaen.