Jyväskylän yliopisto

Fyysinen väkivalta suomalaisissa kouluissa on harvinaisempaa kuin Euroopassa keskimäärin, mutta nettikiusaaminen yhtä yleistä

Jaa

WHO-Koululaistutkimuksen tulokset kertovat, että koulukiusaaminen on Suomessa yhtä yleistä kuin Euroopan maissa keskimäärin. Hälyttävän moni - joka kymmenes koululainen - joutui kiusatuksi 2–3 kertaa kuukaudessa vuonna 2022. Kiusaaminen netin välityksellä on yleistynyt ja koululaisten turvattomuuden tunne on lisääntynyt.

Mostphotos

WHO-Koululaistutkimuksen tulokset tarjoavat arvokasta tietoa, jota voidaan hyödyntää kiusaamisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi sekä nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi. 

Tutkimus osoitti, että Suomessa koulukiusaamista esiintyy yhtä paljon kuin Euroopan maissa keskimäärin. Hälyttävän moni - joka kymmenes koululainen - joutui Suomessa kiusatuksi 2–3 kertaa kuukaudessa vuonna 2022. Selkeää eroa kiusatuksi tulemisessa ei sukupuolten välillä kansainvälisesti ollut, mutta Suomessa 11-vuotiaat tytöt (13 %) tulevat samanikäisiä poikia (9 %) todennäköisemmin kiusatuiksi. 

Keskimäärin 6 % lapsista ja nuorista Suomessa ilmoitti kiusaavansa muita koulussa. Pojat syyllistyvät kiusaamiseen kansainvälistä keskitasoa vastaavasti, tytöt harvemmin. Ero poikien ja tyttöjen välillä oli erityisen suuri 15-vuotiailla: pojista 14 % ja tytöistä 3 % ilmoitti kiusaavansa muita. 

Koululaisten turvattomuuden tunne on lisääntynyt 

Nuorten ilmoittama fyysinen vertaisväkivalta on Suomessa harvinaisempaa kuin Euroopassa keskimäärin. Suomalaisista koululaisista muutama prosentti tytöistä ja harvempi kuin joka kymmenes pojista ilmoitti olleensa väkivaltaisessa tappelussa.  

Kuitenkin viime vuonna julkaistu WHO-Koululaistutkimuksen raportti osoitti, että koululaisten turvallisuuden tunne on Suomessa heikentynyt. 

“Tutkimuksen mukaan 8 prosenttia koululaisista ei kokenut oloaan turvalliseksi omassa koulussaan. Useampi kuin joka kymmenes yhdeksäsluokkalainen tyttö oli huolissaan turvallisuudestaan ”, Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen tutkijatohtori Ilona Markkanen toteaa. 

Nettikiusaaminen horjuttaa turvallisuuden tunnetta myös koulun ulkopuolella 

Nettikiusaaminen tuo nuorille haasteita, jotka tunkeutuvat henkilökohtaiseen elämään koulun ulkopuolelle ja horjuttavat yleistä turvallisuuden tunnetta. Nettikiusaamisen uhriksi joutui joka kuudes lapsi ja nuori. Nettikiusaamisen uhriksi joutumisessa ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja sukupuolten eikä sosioekonomisten ryhmien välillä. Nettikiusaamisen yleistymisen vuoksi tutkijat korostavat, että nuorten digitaalista lukutaitoa tulisi edistää voimakkaasti. 

Muiden kiusaaminen netin välityksellä oli yleisempää pojilla kuin tytöillä kaikkialla Euroopassa. Suomessa sukupuolten välinen ero oli 15-vuotialla huomattavan suuri: pojista 21 % ja tytöistä 9 % ilmoitti kiusanneensa muita netin välityksellä. 

WHO-Koululaistutkimusta Suomessa johtaa liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusryhmä   

WHO-Koululaistutkimus on Suomessa käytetty nimi kansainväliselle Health Behaviour in School-aged Children (HBSC) -tutkimukselle, jota tehdään yhteistyössä WHO:n Euroopan aluetoimiston kanssa. Tutkimus tuottaa kansainvälisesti vertailukelpoista aineistoa lasten ja nuorten koetusta terveydestä, terveystottumuksista sekä niihin vaikuttavista tekijöistä. 

WHO-Koululaistutkimusta toteuttaa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkijaryhmä, ja sitä johtavat apulaisprofessori Leena Paakkari ja yliopistonlehtori Nelli Lyyra

WHO julkaisi HBSCraportini 11-, 13- ja 15-vuotiaiden koululaisten kiusaamisesta ja vertaisväkivallasta (A focus on adolescent peer violence and bullying in Europe, Central Asia and Canada) 27.3.2024. 
 

Raportti: 

A focus on adolescent peer violence and bullying in Europe, Central Asia and Canada 

Cosma A, Molcho M, Pickett W. A focus on adolescent peer violence and bullying in Europe, central Asia and Canada. Health Behaviour in School-aged Children international report from the 2021/2022 survey. Volume 2. Copenhagen: WHO Regional Office for Europe; 2024. 

Lisätietoja: 

Tutkijatohtori Ilona Markkanen, Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto +358400614873 

Yliopistonlehtori Kristiina Ojala, liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto +358408053579 

Kansainvälinen HBSC mediatiedote 

https://www.who.int/europe/news/item/27-03-2024-one-in-six-school-aged-children-experiences-cyberbullying--finds-new-who-europe-study  

Yhteyshenkilöt

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Tutkimuskonsortio kehittää turvallisia, laajavaikutteisia viruslääkkeitä ja rokotteita15.5.2024 06:45:00 EEST | Tiedote

Professorit Varpu Marjomäki Jyväskylän yliopistosta, Sarah Butcher Helsingin yliopistosta ja akatemiatukija Minna Hankaniemi saivat merkittävän rahoituksen Jane ja Aatos Erkon säätiöltä COMBATVIRUS-hankkeelle, jossa kehitetään viruslääkkeitä ja rokotteiden tehosteaineiksi sopivia yhdisteitä. Nelivuotinen rahoitus on arvoltaan 1,68 miljoonaa euroa. Hanketta edelsi Marjomäen ja Butcherin proof-of-concept-rahoitus ”Antiviral” -hankkeelle Jane ja Aatos Erkon säätiöltä. Tämä 2-vuotinen rahoitus osoitti, että tämän tiimin yhteistyö voi tuottaa merkittäviä antiviraalisia molekyylejä ja selvittää niiden infektiomekanismeja.

Miten ihmistoiminta muovaa metsämaaperän mikrobiyhteisöjen monimuotoisuutta?14.5.2024 06:30:00 EEST | Tiedote

Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteen laitoksen tutkijat yhteistyössä Helsingin yliopiston metsätieteen tutkijoiden kanssa etsivät uudessa hankkeessa vastauksia siihen, miten ihmisen toiminta muovaa metsämaaperän mikrobiyhteisöjen monimuotoisuutta, metsissä elävien muiden lajien hyvinvointia sekä ihmisille aiheutuvaa tautiuhkaa. Lisäksi hankkeessa vahvistetaan ympäristö- ja taidekasvatuksen keinoin lasten ja nuorten monipuolista luontosuhdetta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye