EVVK? Edunvalvontavaltakirja kannattaa tehdä, vaikka ei voisi vähempää kiinnostaa

Digi- ja väestötietoviraston Omissa käsissä -kampanja tekee edunvalvontavaltuutusta tunnetuksi toukokuussa tuttujen TV-kasvojen Jorman ja Soilen kera. Kampanja kannustaa jokaista täysi-ikäistä tekemään edunvalvontavaltakirjan, vaikka ei voisi vähempää kiinnostaa. EVVK – Fiksu tapa varautua on kampanjan teemana tänä keväänä. Lyhenne sopii myös edunvalvontavaltakirjaan.

– Tämä on Omissa käsissä -kampanjan kolmas ja viimeinen vuosi. Edunvalvontavaltuutus on saanut sen ansiosta näkyvyyttä jo laajasti aiempina vuosina. Nyt haluamme herätellä etenkin kolme-nelikymppisiä toimimaan eli tekemään edunvalvontavaltakirjan itselleen ja auttamaan esimerkiksi vanhempiaan sen tekemisessä, kertoo viestintä- ja markkinointijohtaja Liinu Lehto Digi- ja väestötietovirastosta.

Suomen väestön ikääntyminen lisää merkittävästi toisen puolesta asioinnin ja edunvalvonnan tarvetta tulevina vuosina. Odotettavissa on, että vuonna 2030 yli 100 000 suomalaisella on voimassa oleva määrätty edunvalvonta tai edunvalvontavaltuutus.

– Tavoitteenamme on, että mahdollisimman monen apua tarvitsevan asioiden hoito järjestetään edunvalvontavaltuutuksen avulla.  Vuodesta 2022 alkaen edunvalvontavaltuutuksia onkin otettu käyttöön enemmän kuin edunvalvontoja on määrätty, kertoo johtava asiantuntija Suvi Malinen Digi- ja väestötietovirastosta.

Vuonna 2023 vahvistettiin eli otettiin käyttöön yli 11 000 edunvalvontavaltuutusta, ja tänä vuonna määrän ennustetaan kasvavan. Kysyntää tasaamaan kehitetään jatkuvasti uusia digipalveluja, jotta asiointi toisen puolesta olisi helpompaa ja sujuvampaa.

Edunvalvontavaltuutuksen käyttöönotto helpottuu uuden verkkolomakkeen myötä

Digi- ja väestötietovirasto otti huhtikuussa käyttöön uuden tavan hakea edunvalvontavaltuutuksen vahvistamista. Edunvalvontavaltuutettu hakee edunvalvontavaltuutuksen vahvistamista silloin, kun valtuutus on tarpeen ottaa käyttöön eli kun valtuuttaja ei pysty enää hoitamaan niitä asioita, joita valtuutus koskee. Verkkolomakkeella asiansa saa nopeimmin eteenpäin, sillä sen kautta saapuvat hakemukset ja niiden liitteet kirjataan saapuneiksi automaattisesti.

– Tämä on meille suuri edistysaskel edunvalvontavaltuutusten käsittelyssä. Toivomme, että verkkolomakkeesta tulisi ensisijainen asiointikanava edunvalvontavaltuutusasioissa, Malinen kertoo.

Koska edunvalvontavaltakirja täytyy lain mukaan tehdä kirjallisesti, alkuperäinen paperinen valtakirja täytyy vielä toimittaa Digi- ja väestötietovirastoon joko postitse tai tuomalla se palvelupaikkaan tai sen postilaatikkoon. Alkuperäinen valtakirja palautetaan hakijalle, kun se on tallennettu järjestelmään.

Hakemuksen voi edelleen tehdä myös paperisena.

Läheisen puolesta voi asioida myös Suomi.fi-valtuuksilla

Kuka tahansa täysi-ikäinen voi antaa luottohenkilölleen Suomi.fi-valtuuksia. Niiden avulla voi asioida toisen henkilön puolesta esimerkiksi apteekeissa ja useissa asiointipalveluissa, kuten OmaVerossa ja OmaKannassa. Jokainen voi päättää itse, kenelle, mihin asioihin ja mille ajanjaksolle antaa valtuudet.

Suomi.fi-valtuudet voivat olla voimassa samaan aikaan edunvalvontavaltuutuksen kanssa.

Edunvalvontavaltuutetut voivat toukokuun aikana ryhtyä hoitamaan valtuuttajansa taloudellisia asioita esimerkiksi Verohallinnon ja Traficomin digipalveluissa. He eivät enää tarvitse asiointiin erillisiä Suomi.fi-valtuuksia, vaan asiointioikeus tarkastetaan jatkossa automaattisesti Suomi.fi-valtuuksien avulla. Digi- ja väestötietovirasto jatkaa edunvalvontavaltuutettujen ja yksityisten edunvalvojien digiasioinnin kehittämistä vuosina 2024–2025.  

Jorma ja Soile pohtivat edunvalvontavaltuutusta Omissa käsissä -kampanjassa

Digi- ja väestötietovirasto on jo parin vuoden ajan kampanjoinut edunvalvontavaltuutuksen tunnettuuden lisäämiseksi. Yhteiskunnallisessa Omissa käsissä -kampanjassa on mukana jo yli 90 kumppania ministeriöistä lakiasiaintoimistoihin ja paikallisyhdistyksiin ympäri Suomen. Monet niistä tarjoavat palveluja edunvalvontavaltakirjan laatimiseksi.

Tänä vuonna kampanjassa on mukana rovaniemeläinen eläkeläispariskunta Jorma ja Soile Piipponen, jotka ovat monelle nuoremmallekin tuttuja Sohvaperunat-tv-ohjelmasta. Digi- ja väestötietoviraston holhoustoimen asiantuntija Sanna Sotaniemi auttaa heitä edunvalvontavaltakirjan laatimisessa viraston YouTube-kanavalta löytyvässä videossa.

– Jorman tapaisia jääräpäitä voi olla välillä vaikea saada tekemään asioita. Tämän asian kyllä kannattaisi kiinnostaa kaikkia. Jorman traktorinkin kohtalon voi halutessaan määrätä. Onneksi saimme Sannalta apua: edunvalvontavaltuutus on nyt helpompi ymmärtää ja tehdä valmiiksi, Soile sanoo.

Mikä on edunvalvontavaltuutus?

Edunvalvontavaltuutus on valtakirja, joka tehdään etukäteen siltä varalta, että ei itse kykene hoitamaan asioitaan esimerkiksi sairauden tai onnettomuuden takia. Valtuutuksen tekijä eli valtuuttaja määrittää edunvalvontavaltakirjaan luottohenkilönsä eli valtuutetun ja asiat, joita tämä saa hoitaa. Asiat voivat liittyä esimerkiksi omaisuuteen tai terveyteen. Valtakirja säilytetään itsellä tallessa tai annetaan valtuutetulle säilytettäväksi. Valtuutettu hakee edunvalvontavaltuutuksen vahvistamista Digi- ja väestötietovirastolta vasta, kun valtuuttajan toimintakyky on heikentynyt. Sen jälkeen valtuutettu saa hoitaa valtuutukseen kuuluvia asioita. Edunvalvontavaltuutus on eri asia kuin se, että henkilöllä on Digi- ja väestötietoviraston tai käräjäoikeuden määräämä edunvalvoja. Valtuutus on sujuvampaa ja joustavampaa, kun taas edunvalvojan toiminta on valvotumpaa. Löydät tietoa edunvalvontavaltakirjan laatimiseen Suomi.fi-oppaasta. Saat apua myös oikeusaputoimistojen tai pankin asiantuntijoilta.