Pääkaupunkiseudun EU-tavoitteet: Euroopan unioni tarvitsee vahvoja kaupunkeja

Helsinki, Espoo ja Vantaa katsovat, että vain kaupunkien avulla Euroopan unioni pääsee tavoitteisiinsa. Kaupungit ovat kaikista lähimpänä kansalaisia ja toimivat demokratian vetureina. Vuoteen 2050 mennessä 80 prosenttia Euroopan asukkaista asuu kaupunkialueilla. 

Pääkaupunkiseudun yhteiset EU-tavoitteet rakentuvat neljän teeman ympärille. Teemat ovat demokratia ja hyvinvointi, kaupunkipolitiikan asema EU:ssa, kilpailukyky ja vihreä siirtymä sekä energiamurros.

Kaupunkipolitiikka vahvemmin EU:n agendalle

Kaupunkipolitiikan aseman vahvistamiseksi EU:ssa kaupunkipolitiikka pitäisi nostaa korkeammalle EU:n agendalla ja osaksi EU:n politiikka-alueita. Pääkaupunkiseudun kaupungit katsovat, että EU-asioissa tarvitaan enemmän ja järjestelmällisempää vuoropuhelua EU:n ja kaupunkien sekä valtion ja kaupunkien välillä. 

Kaupunkipolitiikka tarvitsee parempaa koordinointia ja sisällyttämistä EU:n agendaan, ja pääkaupunkiseudun kaupungit esittävät, että EU-komissioon on nimettävä kaupunkipolitiikasta vastaava varapuheenjohtaja.

”Sekä EU:n ja kaupunkien että Suomen valtion ja kaupunkien tulee luoda rakenteet aktiiviselle keskinäiselle vuoropuhelulle, jotta kaupunkien tarpeet huomioidaan EU-päätöksenteossa ja sen valmistelun eri vaiheissa sekä tasoilla. Kaupungeissa toimeenpannaan merkittävä osa EU-politiikkaa ja -lainsäädäntöä ja toisaalta vain kaupunkien avulla EU pääsee tavoitteisiinsa”, pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajat toteavat.

Demokratiaan ja hyvinvointiin kuuluu mm. eriarvoisuuden vähentäminen

Demokratian ja hyvinvoinnin teemassa pääkaupunkiseutu nostaa esiin, että kaupunkeja on edesautettava eriarvoisuuden vähentämisessä, syrjäytymisen estämisessä ja hyvien väestösuhteiden edistämisessä. 

Myös kehittyneemmille eurooppalaisille alueille on varmistettava EU:n tuki asumisen ja liikenteen parantamiseen segregaation ja kaupunkiköyhyyden ehkäisemiseksi.

”Pääkaupunkiseudun kaupungeissa alueellinen eriytyminen korostuu vahvemmin kuin muissa Suomen kaupungeissa. Tämä haaste on monisäikeinen ja sen torjunta vaatii useita eri toimia. Helsinki pyrkii eri keinoin torjumaan segregaatiota, mutta valtion sekä EU:n tukea tarvitaan”, sanoo Helsingin pormestari Juhana Vartiainen.

Kilpailukyvyn ja vihreän siirtymän edellytykset luodaan kaupungeissa

Pääkaupunkiseudun kaupungit painottavat, että kilpailukyvyn edellytykset ja vihreän siirtymän ratkaisut luodaan kaupungeissa, joten kaupunkien kehitystä on vahvistettava näissä asioissa.

Kaupungit, geopolitiikka ja huoltovarmuus on huomioitava liikenneratkaisuissa. Lisäksi yritysten ja kuntien sääntelytaakkaa on vähennettävä.

”Pääkaupunkiseutu on Suomen ja Euroopan mittakaavassa tärkeä kasvun veturi, jossa rakennetaan myös EU:n strategisen autonomian kannalta kriittisiä teknologioita. Hyvä esimerkki keskeisestä hankkeesta EU:n globaalille kilpailukyvylle on valtavan kasvupotentiaalin omaava, Espoon Otaniemessä rakentuva Kvanttinova”, toteaa Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä.

Kaupungeille tukea energiamurroksessa

Energiamurroksessa pääkaupunkiseudun EU-tavoitteena on, että kaupunkeja tuetaan systeemisessä muutoksessa, jolla luodaan edellytyksiä esimerkiksi kestävälle kehitykselle. 

Kaupungit myös tarvitsevat tukea rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi sekä järkeviä linjauksia ja riittävää tukea päästöjen vähentämiseksi.

”Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat ympäristöasioiden edelläkävijäkaupunkeja, joiden tavoitteena on olla hiilineutraaleja vuonna 2030. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitsemme tiivistä yhteistyötä ja tukea EU:lta. Pohjoiseurooppalaisilla kaupungeilla on keskeinen rooli innovatiivisten teknologioiden käyttöönotossa rakennusten energiankäytön tehostamisessa, sekä liikkumisen ja energiamurroksen ratkaisujen skaalaajina”, sanoo Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Tero Anttila.