Lapin laajoilta kairoilta kaivataan tietoa pesimälinnustosta

Lintuatlaksessa selvitetään vuosina 2022–2025 Suomen pesimälintulajien esiintymistä ja pesimävarmuutta, sekä niissä tapahtuneita muutoksia. Kartoitus tukee vuosittain tehtäviä vesilintuseurantoja ja antaa tutkimukselle, hallinnolle ja päättäjille tärkeää tietoa lintujen pesimälevinneisyydessä tapahtuneista muutoksista.

Lintuatlastietoa riistalinnuista voi helpoimmillaan kerryttää kirjaamalla pari-, poikue- ja pesähavaintoja ilmaiseen Oma riista -sovellukseen.

• Lintuatlashavaintoja voi kirjata aina jäiden lähdöstä elokuun loppuun saakka. Tänä aikana ollaan kalastamassa, marjastamassa, sienessä, metsätöissä, mökkeilemässä ja monessa muussa puuhassa. Aina kun luontoon lähtee, on mahdollisuus lintuja havainnoida, ja kirjata ohessa havaintonsa talteen, kertoo Lapin riistasuunnittelija Eerojuhani Laine.

Lapin laajassa maassa kartoittamistyötä riittää, sillä alueella asuu alle kaksi asukasta jokaista neliökilometriä kohden. Asukasmäärästä valtaosan ollessa asutuskeskuksissa saattaa keskusten väliin jäädä asumatonta kairaa kymmeniä kilometrejä. Näiltäkin alueilta pitäisi kuitenkin saada tietoa pesimälinnustosta.

• Lappilaiset ovat tunnettuja luonnonläheisyydestään ja siitä, että luonnossa liikutaan ympäri vuoden, siksi jo pelkästään näiden havaintojen saaminen lintuatlakseen olisi merkittävä lisätiedon lähde, kertoo Pellon riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Hanna-Mari Romakkaniemi.

Muistakin lajeista kuin riistalinnuista voi kirjata havaintoja Luomuksen mobiilivihko -sovelluksen kautta.

Puuttuvien ruutujen täydentämistä

Mikäli on erityisen kiinnostunut havaintojen kirjaamisesta, voi lähteä varta vasten etsimään lintuja. Laji.fi-sivustolta voi tarkistaa sellaiset ruudut, joista on vähemmän esimerkiksi vesilintuhavaintoja. Tämän jälkeen voi lähteä etsimään ruudusta puuttuvia lintulajeja. Lajintuntemusta sekä paikallistuntemusta tarvitaan, jotta osaa suunnata retkensä oikeanlaiselle vesistölle.

• Esimerkiksi vesilintujen osalta kannattaa maastokartalta ja ilmakuvista etsiä matalia ja reheviä järviä, rimmikoita, sekä käytöstä poistuneita turvetuotantoalueita, joille on noussut vesi, tällaisilta kohteilta löytyy runsaasti eri vesilintulajeja, Laine vinkkaa.

Kartoitusta tehdään vielä tänä ja ensi vuonna

Luonnontieteellisen keskusmuseon organisoima Suomen 4. lintuatlas on ollut käynnissä jo kahden vuoden ajan. Pesimälintulajien esiintymistä selvitetään 10 x 10 kilometrin atlasruuduissa, joihin koko Suomi on jaettu. Suomen riistakeskus on osallistunut lintuatlakseen vuodesta 2023 lähtien ja Oma riista -palveluun kirjatut havainnot linnuista viedään lintuatlakseen karkeistettuna tälle 10 x 10 kilometrin ruudukolle. Yksittäisen havainnon tarkka sijainti eikä havainnon kirjaaja tule tietoon.