Valmentajan aktiivinen keskustelu terveysaiheista nuorten kanssa tukee poikien urheiluseurassa jatkamista

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehdyssä seurantatutkimuksessa tarkasteltiin, miten nuorten kokemukset valmentajan terveysaiheisesta keskustelusta heidän kanssaan ennustavat nuorten liikuntaseurassa jatkamista ja lopettamista. Terveysaiheisiin kuuluivat esimerkiksi vammojen ehkäiseminen ja elämäntavat. Lisäksi tarkasteltiin seurassa jatkaneiden, lopettaneiden ja seuratoimintaan osallistumattomien elämäntapoja varhaisaikuisena. 

Tutkimuksen mukaan valmentajan aktiivinen keskustelu terveysaiheista nuorten kanssa ennusti pojilla todennäköisemmin urheiluseurassa jatkamista kuin lopettamista varhaisaikuisuuteen mennessä (49 vs. 20 %). Tytöillä merkittävää eroa ei ollut (32 vs. 28 %). Noin kolmannes (28–39 %) jatkaneista ja lopettaneista pojista ja tytöistä koki valmentajan keskustelevan terveysaiheista harvoin. 

-Aiempien tutkimusten mukaan pojat suuntautuvat tyttöjä vahvemmin kilpailemiseen. He siis saattavat osallistua seuroihin, joissa valmentajat näkevät terveyden edistämisen tärkeäksi ja keskustelevat nuorten urheilijoiden kanssa esimerkiksi elämäntavoista, väitöskirjatutkija Katja Rinta-Antila pohtii.  

-Merkittäviä seurassa lopettamisen syitä nuorilla ovat opiskeluun panostaminen, vammat ja kavereiden lähteminen seurasta. Nämä syyt vaikuttavat mahdollisesti siihen, ettei valmentajan toiminta ylläpidä seuraosallistumista tytöillä, Rinta-Antila lisää. 

Tutkimus osoitti myös, että urheiluseurassa jatkaneilla oli todennäköisemmin terveelliset elämäntavat varhaisaikuisena verrattuna seuratoimintaan osallistumattomiin ja seuratoiminnassa lopettaneisiin. Tosin myös monien seurassa jatkaneiden liikunnan (78 %) tai unen (27 %) määrä tai hedelmien ja vihannesten käyttö (60 %) oli suosituksia alhaisempi. 

-Seurassa jatkaneiden muita terveellisempiä elämäntapoja saattavat selittää useassa ympäristössä – urheiluseurassa, kotona ja koulussa – saatu tuki ja ymmärrys terveistä elämäntavoista sekä motivaatio elää terveellisesti urheilussa menestymiseksi. Toisaalta epäterveellisiä elämäntapoja voi selittää esimerkiksi se, ettei yleensä nuorena ajatella terveyden menettämistä, Rinta-Antila toteaa. 

Valmentajien terveyden edistämistoimintaan tulisi panostaa silloin, kun se koetaan vähäiseksi. Tarvetta voi olla myös valmentajien terveyden edistämisosaamisen lisäämiselle. Lisäksi on tarkasteltava terveyden edistämisen laatua eli millainen toiminta tukee seuraosallistumisen jatkumista etenkin tytöillä ja terveellisiä elämäntapoja seuratoimintaan osallistuvilla nuorilla. 

Tutkimus on osa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan, UKK-instituutin ja Suomen liikuntalääketieteen keskusten yhteistä Terveyttä edistävä liikuntaseura (TELS) -tutkimusta. Yhteensä 619 nuorta vastasi terveyskäyttäytymiskyselyyn 15-vuotiaana (vuosina 2013–2014) ja uudelleen 19-vuotiaana (vuosina 2017–2018). Heistä 323 urheiluseuraan osallistunutta nuorta vastasi 15-vuotiaana kysymyksiin valmentajan terveyden edistämistoiminnasta. TELS-tutkimusta johtaa terveyden edistämisen professori Sami Kokko. Tutkimusta on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö.  

Alkuperäinen artikkeli 

Rinta-Antila K, Koski P, Aira T, Heinonen OJ, Korpelainen R, Parkkari J, Savonen K, Toivo K, Uusitalo A, Valtonen M, Vasankari T, Villberg J & Kokko S. 2024. Perceived coaches’ health promotion activity, maintenance of participation in sports, and lifestyle habits among emerging adults: A four-year follow-up study. Annals of Medicine. 

Lisätietoja   

Katja Rinta-Antila , väitöskirjatutkija  
Terveyden edistämisen tutkimuskeskus  
Liikuntatieteellinen tiedekunta , Jyväskylän yliopisto  

katja.t.rinta-antila@jyu.fi  
+358 40 626 1716