Pankkien tekemät rahanpesuilmoitukset kasvoivat hurjasti vuonna 2023 – parempi tiedonvaihto tehostaisi rahanpesun torjuntaa

Pankit tekivät rahanpesun selvittelykeskukselle 19 847 rahanpesuilmoitusta vuonna 2023. Kokonaismäärä on 49 prosenttia edellisvuotta suurempi. Finanssiala harmittelee, että ilmoituksista vain murto-osa tulee johtamaan esitutkintaan, syytteeseen tai tuomioon.

”Amerikkalaisen data-analytiikkayritys LexisNexiksen konsulttiyritys Forresterilta tilaaman selvityksen mukaan eurooppalaiset finanssialan yritykset käyttävät vuosittain yli 80 miljardia euroa talousrikollisuuden ja rahanpesun torjuntaan. Tulokset ovat kuitenkin jääneet vaatimattomiksi. Tällä hetkellä kansallisilla laeilla ja vanhankantaisilla menetelmillä yritetään torjua rikollisuutta, joka on voimakkaan kansainvälistä ja kehittyy nopeasti, minkä vuoksi tarvitaan kiireesti harmonisoitua eurooppalaista sääntelyä ja uusia välineitä”, huomauttaa Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Mika Linna.

Rahanpesuilmoitukset ovat sinänsä hyvä keino torjua rahanpesua, mutta ne jäävät kuolleiksi kirjaimiksi, ellei esitutkintaa aloiteta ja syytteitä nosteta. Perinteisten rahanpesuilmoitusten rinnalla tulisikin sallia nykyistä olennaisesti laajempi tietojenvaihto sekä pankkitoimialan sisällä että pankkien ja viranomaisten välillä.

”Nykyisessä tilanteessa yksittäinen pankki näkee kokonaistilanteesta vain kapean siivun. Tietoja vaihtamalla saataisiin muodostettua isompi kuva siitä, mistä lähteistä, mitä reittejä ja mille tahoille hämärää rahaa pakkautuu.”

Pankit ja muut rahoituslaitokset eivät ole mitätön toimija rahanpesun torjunnassa. Rahanpesun selvittelykeskuksen vuosikertomuksen mukaan yleistä maksujenvälitystä tarjoavat ilmoitusvelvolliset olivat ilmoitusten lukumääräisesti merkittävin sektori.

Ajantasaiset rekisterit hyödyttäisivät sekä asiakkaita että finanssialaa

Yksi viime aikojen hyvistä ehdotuksista rahanpesun torjunnan tehostamiseksi on merkittävissä julkisissa tehtävissä toimivien eli niin sanottujen PEP-henkilöiden (Politically Exposed Persons) kansallinen rekisteri, jonka perustamista FA esitti jo neljännen rahanpesudirektiivin yhteydessä.

”Rekisteri antaisi finanssiyrityksille luotettavan tavan tunnistaa asiakkainaan olevat kotimaiset PEP-henkilöt sekä heidän lähipiiriinsä kuuluvat henkilöt ja samalla tehostaisi heidän henkilötietojensa suojaa. Valtiovarainministeriö on laatinut rekisteristä arvomuistion ja FA tukee sen perustamista voimakkaasti. Siitä hyötyisivät niin asiakkaat kuin finanssialakin”, Linna toteaa.

”Merkittävä osa finanssiyritysten ja muiden ilmoitusvelvollisten työpanoksesta uppoaa myös mm. kauppa- ja yhdistysrekistereihin merkittyjen vastuuhenkilö- ja edunsaajatietojen ajantasaisuuden ja oikeellisuuden tarkistamiseen.”

Linna pitääkin tärkeänä, että julkisten rekistereiden tietojen laatua saataisiin parannettua, jotta rutiiniluontoisiin, mutta välttämättömiin selvittelyihin kuluvat resurssit voitaisiin kohdentaa hyödyllisemmin.

Lue lisää

Rahanpesun selvittelykeskuksen vuosikertomus 2023

Forrester Consulting, True Cost Of Financial Crime Compliance Study, 2023