Politiikkasuositus: Luonnon köyhtyminen kannattaa pysäyttää
Ihmisen aiheuttama luontokato tarkoittaa, että luonto köyhtyy ja yksipuolistuu. Mitä enemmän lajien yksilöitä ja lopulta kokonaisia lajeja katoaa, sitä suurempia muutoksia ekosysteemien toiminnassa tapahtuu. Suomen ympäristökeskuksen uusi Policy Brief -julkaisu kuvaa, kuinka luontokato uhkaa vakavimmillaan ruuantuotantoa ja muita ihmiselle tärkeitä ekosysteemipalveluita. Julkaisu esittelee myös keinoja luontokadon torjuntaan.

Luonto on perusolemukseltaan monimuotoinen. Monimuotoisuus ilmenee eri mittakaavoissa: geenien, yksilöiden, yksilöryhmien eli populaatioiden, lajien ja kokonaisten ekosysteemien tasoilla. Luontokato tarkoittaa tämän monipuolisuuden asteittaista tai äkillistä vähenemistä.
Eri tasoilla ilmenevän vaihtelevuuden ansiosta populaatiot ja lajit voivat sopeutua ympäristön muutoksiin. Monimuotoiset ekosysteemit puolestaan mahdollistavat toiminnallaan ihmisen hyvinvoinnin. Usein nämä ekosysteemipalveluiksi kutsutut hyödyt huomataan vasta, kun ne ovat uhattuina. Esimerkiksi Suomessa rypsisadot ovat pienentyneet pölyttäjäkadon seurauksena.
”Ekosysteemien toiminnan muutokset ovat luontokadon huolestuttavin seuraus. Koska kaikkia lajeja ja varsinkaan niiden merkityksiä eliöyhteisöissä ei tunneta, pelaamme uhkapeliä antaessamme luonnon köyhtyä”, toteaa Suomen ympäristökeskuksen (Syke) pääjohtaja Leif Schulman.
Syken toteuttaman tuoreen tutkimuksen perusteella valtaosa kansalaisista on huolissaan luontokadosta Suomessa. Lähes puolet vastaajista pitää nykyisiä luonnonsuojelutoimia riittämättöminä. Myös suomalaisyritykset ovat havainneet luontokadon vaikuttavan niiden toimintaympäristöön. Luontokato on siis merkittävä uhka Suomen taloudelle ja suomalaisten hyvinvoinnille.
Luontokadon torjuntaan on hyvät mahdollisuudet osana EU:ta
Luontokadon merkittävimmät syyt ovat luonnonvarojen kulutus ja maankäytön muutokset, jotka ajavat luonnon ahtaalle ja pirstovat lajien elinympäristöjä. Suomella on osana EU:ta oma vastuunsa boreaalisen ja arktisen luonnon suojelemisesta. ”Meillä on paljon luontoa jäljellä verrattuna moniin muihin EU-maihin, ja siksi erinomaiset mahdollisuudet turvata toimivien ekosysteemien kokonaisuuksia”, korostaa yksikönjohtaja Aino Juslén Sykestä.
”Tärkeimpiä luontokadon torjunnan keinoja ovat suojelualueiden lisääminen, ennallistaminen ja luonnonhoito sekä luontoarvot paremmin huomioiva maankäyttö ja siihen liittyvien ohjauskeinojen kehittäminen”, sanoo projektipäällikkö Saija Kuusela Sykestä, ja jatkaa: ”Myös ilmastonmuutoksen torjunnassa tulisi huomioida luontoarvot aiempaa huolellisemmin. Pidemmällä tähtäimellä meidän on kyettävä hillitsemään luonnonvarojen kulutusta siirtymällä kertakäyttökulutuksesta biokiertotalouteen.”
Julkisuudessa on viime aikoina keskusteltu vilkkaasti luonnon monimuotoisuuden suojelun ja ennallistamisen hintalapuista. ”Usein unohdetaan, mitä tulevaisuudessa joudumme maksamaan, jos emme toimi nyt”, pääjohtaja Schulman muistuttaa. ”Mitä nopeammin tartumme toimeen, sitä pienempinä kustannukset ja riskit pysyvät – luontokadon torjunta kannattaa varmasti.”
Parhaimmillaan kustannukset saadaan siirrettyä haitan aiheuttajille, ja luontoa säästävät toimintatavat tulevat suhteellisesti kannattavammiksi. Luontokadon torjumisen toimenpiteet, kuten ennallistaminen ja luonnonhoito, lisäävät usein myös työllisyyttä, varsinkin maaseudulla.
Syke Policy Brief:
Luonnon köyhtyminen kannattaa pysäyttää (helsinki.fi)
Lisätietoa
Projektipäällikkö Saija Kuusela, Suomen ympäristökeskus (Syke),
etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 0295 252 361
Yksikönjohtaja, Luontoratkaisut, Aino Juslén,
Suomen ympäristökeskus (Syke)
etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 0295 252 301
Pääjohtaja Leif Schulman, Suomen ympäristökeskus (Syke)
yhteydenotot johdon assistentin kautta: Laura Hautalampi
etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 0295 251 129
Politiikkasuosituksia esitellään Hybriditilaisuudessa ti 7.5. klo 15–16: Toimittajan tärpit EU-vaaleihin: Mitä kannattaa kysyä luontokadosta ja luonnonvarojen käytöstä?
Helsingin keskustakirjasto Oodi + Teams.
Liity Teams-tapahtumaan tästä linkistä.
Lisätiedot ja ilmoittautuminen läsnätilaisuuteen: viestintäasiantuntija Saara Sivonen, puh. 050 310 5022, etunimi.sukunimi@syke.fi
Kaikki Syken politiikkasuositukset: www.syke.fi/policybrefs
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Vuoden 2026 alusta voimaan astuvat F-kaasuja koskevat uudet rajoitukset ja velvoitteet29.12.2025 16:03:26 EET | Tiedote
Vuosi 2026 tuo rajoituksia fluorattujen kasvihuonekaasujen (F-kaasujen) käytölle ilmastointilaitteiden ja lämpöpumppujen huollossa, desfluraanin käyttöön inhalaatioanesteettina ja uusia F-kaasuihin liittyviä laitekohtaisia kieltoja.
Nuoret vaativat merkittäviä muutoksia ruuan kulutukseen ja tuotantoon16.12.2025 12:00:00 EET | Tiedote
Nuorten ruokaraati vaatii avointa ja tutkittua tietoa ruuasta – sen alkuperästä, tuotantotavoista ja vaikutuksista ilmastoon, luontoon ja hyvinvointiin. Ilman selkeitä faktoja vastuulliset kulutusvalinnat eivät ole mahdollisia. Nuoret luovuttavat kannanottonsa kansalliseen ruokastrategiaan 2040 maa- ja metsätalousministeriön tilaisuudessa 16.12.2025.
Kommunernas utsläpp fortsätter minska – trafikens andel av utsläppen ökar16.12.2025 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Enligt förhandsberäkningsuppgifterna för 2024 minskade Finlands växthusgasutsläpp enligt Hinku-beräkningsreglerna med cirka fem procent jämfört med föregående år. På lång sikt har utsläppen sedan år 2005 minskat med 40 procent och jämfört med år 1990 med 43 procent.
Kuntien päästöt laskevat edelleen – liikenteen osuus päästöistä kasvaa16.12.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Vuoden 2024 ennakkolaskentatietojen perusteella Hinku-laskentasääntöjen mukaiset Suomen kasvihuonekaasupäästöt laskivat noin viisi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Pitkällä aikavälillä vuodesta 2005 lähtien päästöt ovat vähentyneet 40 prosenttia ja vuoteen 1990 verrattuna 43 prosenttia.
Viikkokatsaus 15.–19.12.202511.12.2025 12:59:58 EET | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme