Laaja taide- ja kulttuurihistoriallinen näyttely Tikanojan taidekodissa valottaa mielikuvia mystisestä idästä - Tiedotustilaisuus pe 17.5. klo 10

MEDIAKUTSU

Tervetuloa näyttelyn Idän henkisyys tiedotustilaisuuteen perjantaina 17.5.2024 klo 10 Tikanojan taidekodissa, os. Hovioikeudenpuistikko 4, 65100 Vaasa.

Tilaisuudessa ovat paikalla näyttelyn kuraattori, taiteen- ja uskonnontutkija Nina Kokkinen, taiteilija J.O. Mallander, näyttelypäällikkö Maaria Salo ja amanuenssi Noora Lehtovuori Vaasan museoista.

Haastattelumahdollisuudet ja lisätietoa: Amanuenssi Noora Lehtovuori: noora.lehtovuori@vaasa.fi, puh. +358405877363

Haastatteluista voi sopia myös tiedotustilaisuuden jälkeen. Median edustajat voivat halutessaan varata erillisen ajan näyttelyyn tutustumista varten.

Tiedotuskuvat: https://kuvapankki.vaasa.fi/s/o/WcG2eiTHdtP5EBOD

TIEDOTE

Laaja taide- ja kulttuurihistoriallinen näyttely Tikanojan taidekodissa valottaa mielikuvia mystisestä idästä

Tikanojan taidekodissa kesäksi avautuva näyttely valottaa mielikuvia idän henkisyydestä Suomen taiteessa 1800-luvulta nykypäivään kulttuurihistoriallisen esineistön ja lähes sadan teoksen voimin. Näyttelyssä esitellään lukuisia vaasalaissyntyisen Ilona Hariman teoksia, joista osa on esillä ensimmäistä kertaa julkisuudessa.

Mielikuvia mystisestä idästä ja idän henkisyydestä on tuotettu ja toisinnettu länsimaisessa kulttuurissa vuosisatojen ajan. Esimerkiksi jooga, meditaatio, itämainen tanssi tai idän uskonnot ovat toimineet innoittajina monille taiteilijoille. Tikanojan taidekodissa nähtävä näyttely esittelee teemaa Suomen taiteessa 1800-luvulta lähtien kulttuurihistoriallisen esineistön ja lähes sadan teoksen avulla.

Näyttely pohjautuu Donner-instituutin tutkijatohtorina toimivan Nina Kokkisen tutkimushankkeeseen. Hän on selvittänyt taiteilijoiden kiinnostusta idän henkisyyteen, johon kytkeytyy paitsi buddhalaisuuteen, hindulaisuuteen ja Aasian kulttuuriin yleisesti liittyviä käsityksiä myös voimakas esoteerisen henkisyyden juonne.

–Monet idän henkisyyteen liittyvät keskustelut kiinnittyivät Suomessakin teosofiaan, josta taiteilijat innostuivat jo 1800-luvun lopulla, kertoo Kokkinen, jonka tutkimustyön pohjalta on tuotettu aiemminkin useita näyttelyhankkeita.

Aito halu ymmärtää

Tikanojan taidekodissa nähdään idän henkisyyden kannalta merkittävän taiteilijan, Ilona Hariman, teoksia, joista osa kuuluu Tikanojan taidekokoelmaan. Harima oli teosofi, yhteisvapaamuurari ja hän kuului myös Suomen ensimmäisen buddhalaisen yhdistyksen perustajajäseniin. Harima maalasi itämaisia miniatyyrejä 1930-luvulta lähtien ja hyödynsi niissä muun muassa Tiibetin buddhalaista kuvastoa.

Näyttely esittelee myös Akseli Gallen-Kallelan taidetta sekä hänen matkoilta keräämiään esineitä. Kolonialismin varjoissa Eurooppaan tuotiin runsaasti eksoottista esineistöä, joka päätyi usein osaksi museoiden kokoelmia ja ateljeiden sisustuksia. Näyttelyssä nostetaan esiin idän henkisyyteen liittyvien mielikuvien ongelmallisuutta, mutta myös taiteilijoiden aitoa halua ymmärtää ja oppia toisista kulttuureista.

Viime aikoina idän henkisyys on sekoittunut osaksi populaarikulttuuria ja uushenkisyyden kirjavaa maastoa. Se elää ihmisten mielissä estetiikan kaipuuna, eskapismina ja haluna tarkastella elämää henkisestä näkökulmasta. Näyttelyssä on mukana myös nykytaiteilijoiden kuten Outi Heiskasen, J. O Mallanderin ja Silja Rantasen teoksia, jotka ammentavat idän perinteistä ja filosofioista – ja tarjoavat näkökulmia henkiseen kasvuun sekä mielen kahleista vapautumiseen.  

Teoskartoituksella harvinaisia löytöjä

Näyttelyä varten on tehty valtakunnallinen teoskartoitus erityisesti Vaasaan kytköksissä olevien taiteilijanaisten teoksista. Ilona Hariman lisäksi on kartoitettu Eva Bremerin, Meri Genetzin ja Lyyli Visannin teoksia. Julkisista ja yksityisistä kokoelmista esiin nousseita teoksia ja niistä saatuja tietoja hyödynnetään myös tutkimuksessa.

–Olemme löytäneet harvinaisia teoksia, joita ei ole aiemmin näyttelyissä nähty ja saaneet hieman paremman käsityksen näiden neljän naistaiteilijan tuotannosta, kertoo amanuenssi Noora Lehtovuori Vaasan museoista.

Muun muassa Eva Bremerin tekemä muotokuva persialaistaustaisesta tanssitaiteilija Enayet Hanoumista löytyi tutkimushankkeen myötä. Kokkinen tunnisti teoksen naisen samaksi tanssijaksi, josta Tikanojan kokoelmaan kuuluva Eemu Myntti on maalannut useita muotokuvia. Näyttelyssä on myös museon kokoelmiin kuuluva Bremerin teos Aamuvoimistelu, joka havainnollistaa hienosti itämaisen tanssin ja joogan läheistä yhteyttä 1900-luvun alkupuolella. Kokkinen jatkaa yhä tutkimustaan, jossa hän käsittelee erityisesti Bremeriä ja avaa syvemmin Enayet Hanoumin kiehtovaa tarinaa.

Näyttelyn taiteilijat ovat: Eva Bremer, Carolus Enckell, Akseli Gallen-Kallela, Meri Genetz, Ilona Harima, Outi Heiskanen, Ester Helenius, Rudolf Koivu, Inari Krohn, J. O. Mallander, Eemu Myntti, Ahti Lavonen, Anitra Lucander, Leena Luostarinen, Silja Rantanen, Juho Rissanen, Venny Soldan-Brofeldt, Per Stenius, Carl-Erik Ström, Lyyli Visanti, Hannu Väisänen ja Jan Kenneth Weckman. Lisäksi näyttelyssä nähdään esineistöä, kuten itämaisia ruukkuja ja suurikokoisia persialaisia teoksia Tikanojan kokoelmasta.

Näyttely Idän henkisyys on esillä 18.5.–27.10.2024 Tikanojan taidekodissa. Näyttelyn on tuottanut Vaasan museot työryhmällä Nina Kokkinen, Noora Lehtovuori ja Maaria Salo, ja se sisältää lukuisia lainoja taidemuseoista sekä harvoin nähtävistä yksityiskokoelmista.