Etelä-Savon ELY-keskus

Etelä-Savon ELY-keskus kerää tietoja maakunnan kangasvuokoista

Jaa

Etelä-Savon ELY-keskus pyytää ilmoittamaan kangasvuokkohavainnoista, jotta laji voidaan huomioida paremmin esimerkiksi maankäytössä. Ilmoitukset voi tehdä sähköpostilla luonnonsuojeluasiantuntija Juho Kolehmaiselle, juho.kolehmainen@ely-keskus.fi.

Kuvassa kymmenkunta kangasvuokkoa, joista muut ovat valkoisia, yksi liilanpunainen
Kuvassa kymmenkunta kangasvuokkoa, joista muut ovat valkoisia, yksi liilanpunainen

Kangasvuokko on Suomessa rauhoitettu jo vuonna 1952, mutta rauhoituksesta huolimatta laji on vähentynyt ja luokiteltu viimeisimmässä uhanalaisluokituksessa vaarantuneeksi. Rauhoitettuna lajina kangasvuokon poimiminen tai muu vahingoittaminen on kielletty. Tietoja kangasvuokoista päivitetään ja havaintotietoja kerätään, jotta saadaan ajantasaista tietoa lajin esiintymisestä Etelä-Savon alueella.

Etelä-Savon ELY-keskus päivittää maakunnan alueella esiintyvän kangasvuokon ja muiden uhanalaisten kasvien esiintymispaikkojen tietoja kesän aikana. Osalle kohteita voidaan tehdä maastokäynti tietojen päivittämistä varten. Tällöin lasketaan, kuinka monta yksilöä alueella esiintyy ja kuinka laajalla alueella kasvia esiintyy sekä arvioidaan voisiko laji hyötyä jostain elinympäristön hoitotoimenpiteestä, kuten varjostavan puuston raivauksesta. Mahdolliset hoitotoimenpiteet ovat aina maanomistajille vapaaehtoisia.

"Etelä-Savon ELY-keskus on kiinnostunut kaikista kangasvuokkojen havaintotiedoista. Vaikka ilmoitettu paikka olisikin jo viranomaisten tiedossa, havainnon ilmoittamisella saadaan arvokasta tietoa paikan nykytilasta. Osalla kangasvuokkopaikkoja viimeisestä seurantakerrasta voi olla jo pitkäkin aika ja tilanne on voinut muuttua edellisen käynnin jälkeen", Etelä-Savon ELY-keskuksen luonnonsuojeluasiantuntija Juho Kolehmainen kertoo.

Kukkiva kangasvuokko on helppo tunnistaa

Kangasvuokko (Pulsatilla vernalis) kukkii yleensä toukokuussa, mutta varhaisimmat yksilöt aloittavat kukinnan jo huhtikuun puolella. Se tarjoaa siten mettä kevään ensimmäisille pölyttäjille. Kangasvuokon tunnistaa suurista vaaleista kukista, jotka ovat yleensä kermanvalkoiset. Etelä-Savossa tavataan yksittäisillä paikoilla myös liilanpunaista värimuotoa. Kukinnan jälkeen kukkaperät saattavat nousta yli 30 senttimetrin korkeuteen, jotta lenninhaivenella varustetuilla siemenillä olisi mahdollisimman hyvät leviämismahdollisuudet. Kukkimatonta kangasvuokkoa voi olla vaikea havaita, sillä sen lehtiruusukkeiden ikivihreät lehdet kasvavat lähes maanmyötäisesti.

Kangasvuokon voi löytää kuivilta ja valoisilta harjumänniköiltä sekä hiekkaisilta puolukka- ja kanervakankailta. Suomessa kangasvuokon levinneisyys painottuu Kaakkois-Suomeen Salpausselkien ja Etelä-Savon alueelle, vaikka lajin yksittäisiä esiintymiä tunnetaan Uudenmaan pohjoisosissa sekä Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan eteläosassa. Monesti laji kasvaa myös hiekkaisilla teiden pientareilla tai polkujen reunoilla, mistä löytyy siementen itämistä helpottavaa paljasta maanpintaa. Etelä-Savon alueella havaintotietoja on erityisesti Mäntyharjun, Mikkelin, Puumalan, Sulkavan ja Savonlinnan alueilta.

Rauhoitetulla kangasvuokolla on monta uhkaa

Rauhoitetun kasvin tai sen osan poimiminen, kerääminen, juurineen ottaminen tai hävittäminen on luonnonsuojelulain nojalla kielletty. Kielto koskee myös kasvin siementen keräämistä. Rauhoituksesta huolimatta kangasvuokkoja poimitaan ja siirretään edelleen jonkin verran pihoihin. Kangasvuokon kukat kuihtuvat kuitenkin maljakossa nopeasti ja se on kasvupaikan suhteen sen verran vaatelias, että se ei todennäköisesti tule menestymään pihaan siirrettynä.

 Lisäksi kangasvuokolla on laaja juurakko, joka todennäköisesti vaurioituu, kun kasvi kaivetaan maasta ylös. Taimitarhoilta voi hankkia näyttäviä kangasvuokon sukulaiskasveja, esimerkiksi tarhakylmänkukkia tai arovuokkoja, jotka sopivat pihapiireihin istutettaviksi. Luonnossa kasvavat kangasvuokot tulee jättää rauhaan yhteisesti ihailtaviksi.

Keräämisen ohella merkittäväksi kangasvuokon uhkatekijäksi on noussut kasvupaikkojen umpeenkasvu ja tuhoutuminen mm. soranoton tai voimakkaiden metsätaloustoimien seurauksena. Asutuksen läheisyydessä kangasvuokkoa uhkaa kasvien poimimisen ja siirtämisen lisäksi myös rakentaminen ja tallaaminen. Päivitetyt tiedot ja uudet havaintopaikat tallennetaan viranomaisten käyttämiin järjestelmiin, jotta laji voitaisiin huomioida paremmin myös erilaisissa hankkeissa ja maankäytössä.

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Etelä-Savon ELY-keskus tuottaa valtion aluehallinnon palveluja ja osallistuu maakunnan kehittämiseen Etelä-Savon maakunnan alueella. Palvelumme kohdistuvat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen, maaseutuun sekä ympäristöön ja luonnonvaroihin. Omaa toimialuetta laajemmin hoidamme rakennerahastotehtäviä Itä-Suomen alueella, koordinoimme vesienhoitoa Vuoksen vesistöalueella ja vastaamme valtakunnallisen TE-hallinnon asiakaspalvelukeskuksen toiminnasta. Viraston toimipaikka sijaitsee Mikkelissä.

Etelä-Savon ELY-keskus
Jääkärinkatu 14, PL 164
50101 Mikkeli

puh. 0295 024 000
https://www.ely-keskus.fi/ely-etela-savo

ELY-keskuksen logo.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Etelä-Savon ELY-keskus

Saimaan tulva nousemassa korkealle, mutta Etelä-Savon länsiosissa tulvahuippu on pääosin ohitettu14.5.2024 12:21:25 EEST | Tiedote

Etelä-Savon maakunnan länsiosissa tulvat ovat kääntyneet tai kääntymässä laskuun. Tulvat ovat Etelä-Savossa nousseet tänä keväänä jopa harvinaisen korkealle. Tavallista isompia tulvia on mitattu kaikilla maakunnan havaintoasemilla. Maakunnan länsiosissa Kyyvedellä ja Iso-Naakkimalla mitattiin korkeuksia, joita on viimeksi tavattu 1980-luvulla. Mäntyharjun Pyhävesi ja Kallavesi nousivat korkeudelle, jolla järvet ovat viimeksi olleet 1950-luvulla. Näiden järvien tulvahuiput on nyt ohitettu ja ne ovat kääntyneet laskuun.

Etelä-Savon maakunnan vesihuoltosuunnitelma 2040 laadinta etenee14.5.2024 08:36:41 EEST | Tiedote

Etelä-Savon maakunnassa suunnitellaan laajassa sidosryhmäyhteistyössä vesihuoltopalvelujen toimintavarmuuden lisäämistä. Tavoitteena on syventää ylikunnallista yhteistyötä sekä tunnistaa kestävät ja teknistaloudelliset ratkaisut, joilla vaikutetaan koko maakunnan ja kuntien vesihuollon kehittymiseen ja turvaamiseen. Lisäksi ratkaisuilla edistetään maankäytön ja elinkeinojen kehittymistä sekä viime kädessä asukkaiden ja ympäristön hyvinvointia. Vuoteen 2040 ulottuva suunnitelma valmistuu loppuvuodesta 2024.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye