Kristittyjen kohtaama väkivalta kasvaa epävakaassa Afrikassa

Kansainvälisen Open Doors -avustusjärjestön julkaisema vuoden 2024 World World List -vainoraportti toteaa, että Saharan eteläpuoleisen Afrikan valtioista vähintään 26:ssa maassa kristittyihin kohdistuva vainon taso on vähintään korkea. Hyökkäykset kristittyjen koteihin, yrityksiin ja kirkkoihin ovat lisääntyneet esimerkiksi Etiopiassa ja Burkina Fasossa. 18 alueen maassa tapettiin uskonsa vuoksi ainakin 4 606 kristittyä syyskuussa 2023 päättyneen raportointivuoden aikana — yhdeksän kymmenestä Nigeriassa. Todellinen luku ylittänee arvion. Vaikka kristityt eivät kohtaisi väkivaltaa uskonsa vuoksi, he ovat konflikteissa haavoittuvassa asemassa.

Kristittyjen pakolaisten osuus on yksi tilannetta kuvaava mittari. Internal Displacement Monitoring Centren -keskuksen ja YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan vuoden 2022 lopussa 34,5 miljoonaa ihmistä eli pakolaisina tai maansisäisinä pakolaisina niissä Saharan eteläpuolen maissa, joissa kristittyjen vaino on yleistä. Heistä arviolta kolmannes oli kristittyjä.

Yhteiskuntien epävakaus väkivallan taustalla

Ääri-islamistit hyödyntävät Afrikan maiden epävakautta. Esimerkiksi Malissa tilanne heikkeni entisestään ranskalaisjoukkojen jätettyä maan syksyllä 2022 ja YK:n kriisinhallintaoperaation päätyttyä joulukuussa 2023. Human Rights Watch -järjestö raportoi jihadistien tekemien tappojen, raiskausten ja ryöstöjen lisääntyneen tammikuusta 2023 lähtien.

Jihadistien toiminta lisääntyi myös esimerkiksi Nigeriassa, Somaliassa ja Mosambikissa. Isisiin ja al-Qaidaan linkittyvät ryhmät — kuten ADF Kongossa ja ISWAP NIgeriassa — ovat kasvattaneet merkittävästi vaikutustaan Saharan eteläpuolen Afrikassa. Nigeriassa iskuja pääosin kristittyjen kyliin tekevät  fulani-heimon islamistitaistelijat. Plateaun osavaltiossa niissä kuoli kevätkesällä 2023 Para-Mallam Peace Foundation -säätiön mukaan 315 kristittyä ja 31 muslimia. Vaikutukset ulottuivat yli 6 000 perhekuntaan, ja kotinsa jätti liki 19 000 ihmistä. Pakolaiset hätämajoitettiin nigerialaisen Church of Christ in Nations -kirkon seurakuntien järjestämille pakolaisleireille.

Ulkomaiden toiminta vaikeuttaa tilannetta

Kiinan vaikutus infrastruktuuriin, teknologiaan ja koulutukseen tukee itsevaltaisia hallintoja Afrikassa. Institute of Development Studies -instituutin mukaan afrikkalaishallinnot käyttävät miljardi Yhdysvaltain dollaria vuodessa valvontateknologiaan. Kiinan ohella sitä myyvät Eurooppa ja Yhdysvallat. Kiinan kommunistipuolue on myös perustanut Tansaniaan akatemian, joka kouluttaa usean Afrikan maan poliittisia johtajia yksipuoluejärjestelmän mukaiseen talous- ja yhteiskuntasuunnitteluun.

Venäjä toimii Afrikassa yksityisen palkka-armeija Wagnerin kautta, jonka yhteydet Venäjän johtoon ovat kiistattomat. Ryhmä toimii muun muassa Burkina Fasossa, Malissa ja Keski-Afrikan tasavallassa. Se kukistaa ääriryhmiä kovin ottein, mutta siviilejä säästämättä, ja julmuuksien luotettava dokumentointi on vaikeaa alueiden heikon turvallisuustilanteen vuoksi. Pelätyn ryhmän toiminta vähentää kristittyjen vaikutusmahdollisuuksia yhteiskunnassa. Etenkin protestanttikristityt pelkäävät tulevansa yhdistetyksi kireässä geopoliittisessa tilanteessa länsimaiden Wagner-vastaisuuteen. Ihmisoikeusrikkomusten lisäksi Wagner manipuloi talouden eri toimialoja lisäten heikkojen Afrikan valtioiden epävakautta.