Laittomia rahapeliviestejä sekä huijauksia pankkien ja Verohallinnon nimissä

Suomen Telemarkkinointiliitto ry on kehittänyt älypuhelimiin ladattavan Kilpi-sovelluksen, joka tunnistaa ja estää ei-toivotut yhteydenotot ja digihuijaukset. Kilpeä on ladattu jo yli 50 000 kertaa. Suomen Telemarkkinointiliitto ry keräsi Kilven laajasta tietokannasta viime aikoina paljon toistuneet huijaukset.

1.⁠ Laittomat rahapelien markkinointiviestit ja huijaukset

Kilpi-sovellus on havainnut merkittävää kasvua viime aikoina rahapelien markkinointiviesteissä, erityisesti tekstiviesteissä ja sähköposteissa. Jääkiekon MM-kisat ovat myös lisänneet viestien ja tarjousten määrää.

”Osa näistä viesteistä saattaa olla myös huijauksia, joten on syytä olla tarkkana. Lisäksi muiden kuin Veikkaus Oy:n rahapelien markkinointi on kiellettyä Suomessa.”, kertoo Suomen Telemarkkinointiliitto ry:n perustaja Arto Isokoski.

2.⁠ ⁠Pankkihuijaukset

Pankkien nimissä tulee edelleen paljon huijausviestejä. Usein pankkien, kuten Danske Bank, OP ja Säästöpankki, nimissä lähetetään huijausviestejä, joissa pyydetään esimerkiksi päivittämään vanhentunut tunnistustapa. Nämä ovat tietojenkalasteluviestejä, joilla pyritään saamaan vastaanottajalta pankkitunnukset. Älä siis missään nimessä klikkaa viestien linkkejä. Huijausviestit ovat usein hyvin lyhyitä, kuten "Sähköpostilaatikossanne on tärkeä viesti. Nähdäksesi tämän viestin, ole hyvä ja klikkaa alla olevaa linkkiä."

3.⁠ OmaVero-huijaukset

Myös OmaVero-huijaukset ovat yleistyneet. Näissä viesteissä saatetaan käyttää huonosti muotoiltua tai osittain muulla kuin suomen kielellä kirjoitettua tekstiä, mikä helpottaa niiden hujaukseksi tunnistamista.

"Kannattaa muistaa vero- kuten muissakin asioissa, että paras tapa kirjautua verkkopalveluun on itse kirjoittaa osoite selaimen osoiteriville linkin klikkaamisen sijaan. Näin voit varmistaa, että siirryt viralliselle ja turvalliselle sivustolle.”, muistuttaa Isokoski.