Fingrid Oyj

Fingrid selvitti merituulivoiman mahdollisuuksia liittyä kantaverkkoon

13.5.2024 10:31:47 EEST | Fingrid Oyj | Tiedote

Jaa

Fingrid on tunnistanut länsirannikolta alustavasti viisi aluetta, joissa Manner-Suomen kantaverkkoon voitaisiin liittää suuria merituulivoimahankkeita 2030-luvulla. Liitynnät edellyttäisivät merkittäviä investointeja kantaverkkoon. Alueet ovat Ulvila, Närpiö, Vaasa, Raahe ja Raisio. Lisäksi Inkoon alue on määritetty liityntämahdollisuudeksi, mikäli merituulivoiman rakentaminen tulee mahdolliseksi myös Suomen eteläisillä merialueilla. Fingrid kerää sidosryhmiltä palautetta selvityksestä sekä näkemyksiä tarkempien liittymispisteiden määrittämisestä 23.6. asti. Tervetuloa keskustelemaan aiheesta 22.5.

Kuvan lähteenä mainittava Fingrid Oyj.

Suomen merialueille on suunnitteilla kymmeniä gigawattikokoluokan merituulihankkeita. Fingrid on saanut kyselyitä merituulivoiman liittämisestä kantaverkkoon 95 gigawatin edestä. Fingrid käynnisti syksyllä 2023 selvityksen merituulivoiman liityntämahdollisuuksista kantaverkkoonsa 2030-luvulla. Selvitys on tehty Fingridin kantaverkkosuunnittelussa käytetystä perusskenaariosta poikkeavalla oletuksella, jonka mukaan tuulivoimainvestoinnit painottuvat Suomessa merituulivoimaan 2020- ja 2030-lukujen taitteesta alkaen, mikä johtuu esimerkiksi taloudellisesta kannattavuudesta tai hyväksyttävyydestä. Suomen sähkön kulutuksen oletetaan noin kaksinkertaistuvan nykytasosta vuoteen 2035 mennessä etenkin teollisuuden kasvun myötä ja merituulivoimaa rakentuvan 2030-luvulla yhteensä 6,5 GW, mikä vastaa hieman yli 30 terawattitunnin vuosituotantoa.

Fingrid on alustavasti selvittänyt viisi aluetta, joissa suuret merituulipuistot voitaisiin liittää Manner-Suomen kantaverkkoon; Ulvila, Närpiö, Vaasa, Raahe ja Raisio. Lisäksi Inkoon alue on määritetty liityntämahdollisuudeksi, mikäli merituulivoiman rakentaminen tulee mahdolliseksi myös Suomen eteläisillä merialueilla. On myös mahdollista, että merituulivoimaliityntöjä voidaan toteuttaa 2030-luvulla useampia ja muillekin kuin määritetyille alustaville alueille, mikäli sähkön kulutuksen kasvu on selvityksen oletuksia voimakkaampaa tai uusi kulutus sijoittuu lähemmäksi merituulivoiman liityntöjä.

null

Kuva. Merituulivoiman alustavat liityntämahdollisuudet Suomessa 2030-luvulla.

Näiden gigawattikokoluokan merituulivoimaliityntöjen toteuttamiseksi tarvitaan teknisen selvityksen perusteella suuruusluokaltaan 0,6 miljardin euron investoinnit Fingridin vuoden 2023 kantaverkon kehittämissuunnitelmassa esitetyn neljän miljardin euron investointiohjelman lisäksi. Tarvittavat lisäinvestoinnit sijoittuisivat Keski-Pohjanmaalle, Lounais-Suomeen ja Uudellemaalle, ja käsittäisivät yhteensä noin 1 000 kilometriä uutta ja vahvistettavaa 400 kilovoltin voimajohtoa. Mikäli merituulivoiman rakentaminen mahdollistuisi myös Suomen eteläpuoleisille merialueille, keventäisi merituulivoiman liittäminen kantaverkon vahvistustarpeita sen sijaan, että se aiheuttaisi niitä.

Keräämme palautetta selvityksestä konsultaatiossa 23.6. asti. Tarkemmat alustavat liittymispisteet määritellään syksyllä 2024 saadun sidosryhmäpalautteen ja Fingridin sisäisten, tarkempien selvitysten perusteella. Liittymispisteet varataan yksittäisille asiakashankkeille hankekehityksen edetessä. Tervetuloa keskustelemaan merituulivoiman verkkoliityntämahdollisuuksista sidosryhmätilaisuuteemme 22.5.

Selvitys ja konsultaatiolomake tiedotteen liitteenä.

22.5. tilaisuuden ohjelma ja ilmoittautuminen >

Lisätietoja:

Erikoisasiantuntija Laura Ihamäki, Fingrid Oyj, puh, +358 40 708 1838
Strategisen verkkosuunnittelun päällikkö Mikko Heikkilä, Fingrid Oyj, puh. +358 40 637 4720
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@fingrid.fi

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Fingrid on suomalaisten kantaverkkoyhtiö. Turvaamme asiakkaille ja yhteiskunnalle kustannustehokkaasti varman sähkön ja muovaamme tulevaisuuden puhdasta ja markkinaehtoista sähköjärjestelmää.

Fingrid välittää. Varmasti. 
www.fingrid.fi

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Fingrid Oyj

Fingridkoncernens halvårsrapport 1.1.–30.6.202623.7.2026 12:51:20 EEST | Pressmeddelande

Koncernbokslutet har upprättats i enlighet med internationella redovisningsstandarder (International Financial Reporting Standards, IFRS). Halvårsrapporten har upprättats i enlighet med standarden IAS 34, Delårsrapporter, och följer samma redovisningsprinciper som koncernens bokslut för 2025. Halvårsrapporten har inte reviderats. Siffrorna inom parentes avser motsvarande period året innan, om inget annat anges. Elförbrukningen i Finland ökade under januari–juni med 6,3 procent jämfört med motsvarande period året innan. Förbrukningen uppgick till 46,1 (43,4) terawattimmar. Förbrukningen ökade framför allt på grund av det kalla vädret i början av året. Elen som förbrukades i Finland hade en utsläppsfaktor på 32 (30) gCO2/kWh. Leveranssäkerheten i Fingrids stamnät höll mycket hög nivå. Omsättningen i januari–juni ökade till 688 (572) miljoner euro tack vare högre elförbrukning, stamnätsavgifterna och priset på balanskraft. Koncernens kostnader exklusive värdeförändringar på råvaruderivat

Fingrid-konsernin puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.202623.7.2026 12:51:20 EEST | Tiedote

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards IFRS) mukaisesti. Puolivuosikatsaus on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardin mukaisesti ja siinä on noudatettu konsernin vuoden 2025 tilinpäätöksessä esitettyjä laatimisperiaatteita. Puolivuosikatsaus on tilintarkastamaton. Vertailuluvut suluissa viittaavat edellisvuoden vastaavaan jaksoon, ellei toisin mainita. Suomen sähkön kulutus tammi–kesäkuussa kasvoi 6,3 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna ja oli 46,1 (43,4) terawattituntia. Kulutusta kasvatti etenkin alkuvuoden kylmä säätila. Suomessa kulutetun sähkön päästökerroin oli 32 (30) gCO2/kWh. Fingridin kantaverkon siirtovarmuus oli erittäin korkealla tasolla. Tammi–kesäkuun liikevaihto kasvoi 688 (572) miljoonaan euroon korkeamman sähkönkulutuksen, kantaverkkohinnoittelun ja tasesähkön hinnan vuoksi. Konsernin kulut ilman hyödykejohdannaisten arvonmuutosta olivat 571 (510) miljoonaa euroa

Fingrid group’s half-year report 1.1.–30.6.202623.7.2026 12:51:20 EEST | Press release

Fingrid’s consolidated financial statements have been compiled in accordance with the International Financial Reporting Standards (IFRS). This half-year report has been drawn up in accordance with the IAS 34 Interim Financial Reporting standard and complies with the same basis for preparation as those presented in the Group’s financial statements for 2025. This half-year report is unaudited. Unless otherwise indicated, the figures in parentheses refer to the same period of the previous year. Electricity consumption in Finland grew 6.3 per cent in January–June compared to the same period last year and amounted to 46.1 (43.4) terawatt hours. Consumption grew especially due to the cold weather at the beginning of the year. The emission factor for the electricity consumed in Finland was 32 (30) gCO2/kWh. The transmission reliability rate of Fingrid’s transmission system was very high. The turnover for January–June grew to EUR 688 (572) million due to higher electricity consumption, main gr

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye