Suomen Pankki

Geopoliittiset jännitteet luovat uusia uhkia rahoitusvakaudelle

Jaa

Suomen rahoitusjärjestelmä on pysynyt vakaana, vaikka Suomen talous on taantumassa. Riskit ovat pysyneet hallinnassa muun muassa rahoitussääntelyyn ja -valvontaan pitkäjänteisesti tehtyjen parannusten ja harjoitetun makrovakauspolitiikan ansiosta.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, Gazan konflikti ja valtioiden väliset kaupparajoitteet voivat aiheuttaa häiriöitä kansainvälisessä taloudessa ja rahoitusjärjestelmässä. ”Suomen rahoitusjärjestelmän riskinkestävyys on säilynyt hyvänä. Geopoliittiset jännitteet ovat lisääntyneet, mikä voi luoda uusia uhkia rahoitusjärjestelmän vakaudelle”, toteaa johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen tänään julkaistussa arviossa Suomen rahoitusjärjestelmän vakaudesta.

Asunto- ja kiinteistömarkkinoiden jähmettyminen ja suuri herkkyys korkojen muutoksille kasvattavat vakausarvion mukaan riskejä Suomen rahoitusjärjestelmässä. Vanhojen asuntojen hinnat ovat laskeneet tuntuvasti, asuntokauppa on vähentynyt ja uusien asuntojen rakentaminen pysähtynyt lähes kokonaan. Rakennusalan yritysten konkurssit ovat lisääntyneet, ja pankkien luottoriskit rakennusalalle myönnetyistä lainoista ovat kasvaneet. Samaan aikaan kotitalouksien velkaantuneisuus on pienentynyt, mikä on lievittänyt riskejä.

Korkojen lasku ja talouden toipuminen odotusten mukaisesti tukisivat Suomen rahoitusjärjestelmän vakautta. Toisaalta pankkien sekä asunto- ja kiinteistösijoittajien riskit voivat kasvaa, jos asuntojen ja kiinteistöjen kauppa ei piristy.

Digitalisaatioon ja ilmastonmuutokseen liittyy uusia ja arvaamattomia uhkia, jotka voivat horjuttaa rahoitusjärjestelmän vakautta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Rahoitussektorin digitalisoituminen luo mahdollisuuksia, mutta kasvattaa myös riskejä, jotka liittyvät väärän tiedon välittämiseen ja informaatiovaikuttamiseen. Ilmastonmuutoksen ja luontokadon aiheuttamat riskit rahoitusvakaudelle ovat osin vielä vaikeasti arvioitavissa.

Vaikean toimintaympäristön tuomiin uusiin riskeihin pitää varautua. ”Rahoitusmarkkinoiden sääntelyn lisääminen tai vähentäminen ei voi olla tavoite itsessään. Sääntelyä tulee kehittää huolellisen suunnittelun perusteella. Rahoitussääntelyssä pitää ennakoida toimintaympäristön muutokset, jotta emme torju vain menneitä kriisejä”, sanoo Nykänen.

Pankkien ja lainanottajien kykyä kestää talouden iskuja tulee lujittaa. Monipuolinen makrovakauspolitiikka vahvistaa pankkien ja lainanottajien kriisinkestävyyttä, ja sen avulla voidaan varautua asuntomarkkinoiden aktiivisuuden ja asuntojen hintojen vaihteluihin. Luottamusta rahoitusjärjestelmän kestävyyteen ja toimintavarmuuteen parannetaan varautumalla edelleen likviditeetti- ja kyberriskeihin.

Eurooppalaiset yritykset tarvitsevat monipuolisempia tapoja rahoittaa investointejaan ja luoda pohjaa toimintansa kasvulle. Euroopan unioni hyötyisi yhtenäisistä ja toimivista pääomamarkkinoista. ”Eurooppalaiset yritykset ovat liian riippuvaisia pankkirahoituksesta. EU:hun tarvitaan pääomamarkkinaunioni, jotta Eurooppa pysyy kilpailukykyisenä muiden talousmahtien puristuksessa. Euroopan vahva talous on paras suoja rahoitusjärjestelmän häiriöitä vastaan”, toteaa Nykänen.

Avainsanat

Linkit

Suomen Pankki

Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki

Invitation to the media: Bank of Finland’s 3rd International Monetary Policy Conference on 26 June in Helsinki12.6.2024 13:19:57 EEST | Kutsu

Dear journalist, You are invited to participate in the Bank of Finland’s 3rd International Monetary Policy Conference on Monetary Policy in Low and High Inflation Environments on Wednesday, 26 June 2024 in Helsinki, Finland. This year, our focus will be on monetary policy transmission and sharing experiences with monetary policy instruments and frameworks in both low and high inflation environments. Kindly find the programme below. Please note that all times listed in the conference schedule are in Finnish local time (UTC+3 EEST). Please register by 20 June 2024 by using link below: Register here ----- Programme Time: Wednesday, 26 June 2024 Place: Kulttuurikasarmi (address Narinkka 2, Helsinki, Finland) 12.30 Opening remarks Governor Olli Rehn, Bank of Finland 13.00 Invited keynote speech: Reflections on the monetary policy outlook Governor Fabio Panetta, Banca d’Italia 13.40 Invited keynote speech: Monetary Policy in the Euro Area Member of the Executive Board Philip R. Lane, Europea

Number of card payments increased in the first quarter of 202412.6.2024 10:00:00 EEST | Press release

In the first quarter of 2024, a total of 547 million card payments were made using Finnish payment cards, which was 31 million (6%) more than in the same period a year earlier. The aggregate value of card payments declined 7% from the last quarter of 2023 to stand at EUR 16.5 billion. The aggregate value of contactless payments was EUR 5.6 billion in the first quarter of 2024, which was 15% more than in the corresponding period a year earlier. In the first quarter of 2024, a total of 340 million card payments were made on a contactless basis, 8% more than a year earlier. A total of 96 million card payments were initiated on a computer or mobile device in the first quarter of 2024, which was 23% more than in the first quarter last year. The aggregate value of remote card payments (EUR 4 billion) was 24% more than in the corresponding period a year earlier. The number of card payments made using a microchip or magnetic stripe declined 14% from the year earlier to 0.1 billion transactions

Antalet kortbetalningar ökade under första kvartalet 202412.6.2024 10:00:00 EEST | Tiedote

Under första kvartalet 2024 gjordes med finländska betalkort sammanlagt 547 miljoner kortbetalningar, vilket var 31 miljoner (6 %) fler kortbetalningar än vid motsvarande tidpunkt ett år tidigare. Värdet av kortbetalningarna i euro minskade med 7 % från sista kvartalet 2023 och utgjorde sammanlagt 16,5 miljarder euro. De totala värdet av kontaktlösa betalningar uppgick under första kvartalet 2024 till 5,6 miljarder euro, vilket var 15 % mer än vid motsvarande tidpunkt för ett år sedan. Det första kvartalet gjordes 340 miljoner kortbetalningar med kontaktlös betalning, dvs. 8 % mer än under första kvartalet 2023. Under första kvartalet 2024 initierades med dator eller mobil enhet 96 miljoner kortbetalningar, dvs. 23 % mer än under motsvarande tidpunkt 2023. Kortbetalningar på distans gjordes till ett värde av 4 miljarder euro, vilket var 24 % mer än för ett år sedan. Med chip eller magnetremsa betalades 0,1 miljarder gånger under första kvartalet 2024 och antalet minskade med 14 % från

Korttimaksujen lukumäärä kasvoi vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä12.6.2024 10:00:00 EEST | Tiedote

Vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä suomalaisilla maksukorteilla tehtiin yhteensä 547 milj. korttimaksua, mikä oli 31 milj. (6 %) enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Korteilla tehtyjen maksujen euromääräinen arvo laski 7 % vuoden 2023 viimeiseltä neljännekseltä ja oli yhteensä 16,5 mrd. euroa. Lähimaksujen kokonaisarvo oli vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä 5,6 mrd. euroa, mikä oli 15 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Ensimmäisellä neljänneksellä tehtiin 340 milj. korttimaksua lähimaksua käyttämällä eli 8 % enemmän kuin vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä. Tietokoneella tai mobiililaitteilla käynnistettiin vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä 96 milj. korttimaksua eli 23 % enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2023. Etäkorttimaksuja tehtiin yhteensä 4 mrd. euron edestä, mikä oli 24 % enemmän kuin vuosi sitten. Sirulla tai magneettijuovalla maksettiin 0,1 mrd. kertaa vuoden 2024 ensimmäisellä neljännekselle, ja lukumäärä laski 14 % vuoden takais

Finland’s economy gradually moving out of recession11.6.2024 11:01:00 EEST | Press release

The Finnish economy is recovering from the recession. Inflation is low and an improvement in the purchasing power of households is supporting a recovery in private consumption. Growth in the economy will gather pace in the immediate years ahead as the economic environment improves both in Finland and its export markets. The Bank of Finland has today published its economic forecast for the period 2024–2026. The country’s gross domestic product (GDP) for 2024 will still show a year-on-year contraction, at -0.5%. In 2025, the recession will be over and GDP will be up by 1.2%. The economy will grow further in 2026, by 1.7%. "Finland’s economy is slowly moving out of recession. GDP growth in the coming years will nevertheless be subdued,” says the Bank of Finland’s Acting Head of Forecasting, Juuso Vanhala. Inflation has fallen on a broad basis across the Finnish economy in the first part of the year. “The upward pressures on prices are moderate, though the increase in value added tax will

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye