ELY-keskukset

Nousu-ohjelma tukee virtavesikunnostusten suunnittelua ja toteutusta vuonna 2024

Jaa

Nousu-ohjelma jatkaa vuonna 2024 vaelluskalakantojen elvytystoimien kolmen kalatalousviranomaisen toimialueella. Varsinais-Suomen ELY-keskus on myöntänyt alkuvuoden aikana Nousu-ohjelman kautta avustuksia yhteensä 556 000 euroa neljälle kunnostushankkeelle ja yhdelle vaelluskalatutkimushankkeelle.

Koski.
Parkkikoski. Eero Mäenpää

Lestijoen Parkkikosken padon purkuhankkeen suunnittelu käynnistyy

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen toimialueen pohjoisosassa sijaitsevassa Lestijoella esiintyy yksi jäljellä olevista alkuperäisistä meritaimenkannoista. Vaikka Lestijoessa on tehty taimenkannan hoitotoimia, ei taimenkanta ole vahvistunut toivotulla tavalla Luonnonvarakeskuksen (LUKE) tekemien sähkökoekalastusseurantojen perusteella. 

Nyt Lestijoen keskivaiheilla Toholammin kunnassa käynnistyy merkittävä kunnostushanke, kun Korpelan Voima -kuntayhtymä suunnittelee Parkkikoskessa sijaitsevan voimalaitostoiminnan lopettamista ja koskialueen ennallistamista. Koskessa olevan padon muuttaminen kalojen kuljettavaksi vapauttaa noin 100 kilometriä joki- ja purouomaa vaelluskalojen lisääntymis- ja poikastuotantoalueeksi. Parkkikosken kunnostustoimet ovat jatkumoa energiayhtiön Korpelan padon yhteyteen rakennetulle kalatielle, joka valmistui vuonna 2014. 

Vuonna 2024 tavoitteena on laatia Parkkikoskelle kunnostussuunnitelma, tehdään luonto- ja arkeologiset selvitykset sekä jätetään lupahakemus kunnostustoimien toteuttamiseksi. Parkkikosken kunnostustoimet tukevat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toteuttamaa Helmi-ohjelmaa, jossa on laadittu kunnostussuunnitelma Nuorasenpurolle, joka laskee Lestijokeen noin 400 metrin päässä Parkkikosken yläpuolella.

Torsanjoen Kurunkosken kunnostustoimet jatkavat Hiitolanjoen vesistöalueen ennallistamistyötä

Itärajan tuntumassa Rautjärven kunnassa on toteutettu merkittäviä virtavesikunnostuksia, kun Etelä-Karjalan Virkistysaluesäätiön hallinnoimien hankkeiden kautta vuosien 2021–2023 aikana on lakkautettu kolme vesivoimalaitosta, poistanut näiden patorakenteet ja ennallistettu kolme koskialuetta: Ritakoski, Lahnasenkoski ja Kangaskoski.

Nyt Hiitolanjoen vesistöalueen virtavesikunnostukset saavat jatkoa, kun WWF lähtee vetämään hanketta Hiitolanjoen yläpuolella Torsanjoen Kurunkoskessa olevan nousuesteen poistamiseksi. WWF on myös hankkeen merkittävä rahoittaja. Kolmivuotisessa hankkeessa on määrä hakea kunnostustoimille lupaa vuoden 2024 aikana ja toteuttaa padon purku ja kosken ennallistaminen luvan saannin jälkeen vuonna 2026. Kurunkoskessa olevan nousuesteen poistaminen vapauttaa laskentatavasta riippuen 63–175 kilometriä uomaverkostoa lisääntymis- ja poikastuotantoalueiksi virtavesikaloille.

Mankinjoen Dämmanin kalatie rakentaminen käynnistyy

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä käynnistää vuonna 2024 kalatien rakennushankkeen Mankinjoen Dämmanin säännöstelypadolla. Säännöstelypato ja Dämmanin tekojärvi rakennettiin talousveden tuotantoa varten 1967. Raakaveden otto lopetettiin vuonna 2016, joka käynnisti kalatien suunnittelun. 

Dämmanin säännöstelypadon viereen rakennettava luonnonmukainen kalatie on jatkumoa Mankinjoen virtavesikunnostuksille ja vesistössä esiintyvän alkuperäisen meritaimenkannan hoitotoimille. Noin 1,5 kilometriä Dämmanien säännöstelypadon alapuolella valmistui vuonna 2020 Gumbölen luonnonmukainen kalatie.

Valmistuessaan Dämmanin kalatie vapauttaa vaelluskaloille noin 6 kilometriä purouomaa Nuuksion Pitkäjärvelle asti. Pitkäjärven luusuassa on säännöstelypato, joka on suunniteltu muutettavan kalojen kuljettavaksi erillisessä hankkeessa Dämmannin kalatien valmistumisen jälkeen. Pitkäjärven säännöstelypadon muutostyön jälkeen Mankinjoen vesistöalue on kokonaisuudessaan vapaa vaelluskaloille aina Nuuksion kansallispuiston purovesiä myöten.

Kauhajoen Sahakosken padolle rakennetaan luonnonmukainen kalatie

Kyrönjoen vesistöalueen latvoilla, Kauhajoen Sahakoskella, käynnistyy kesällä 2024 Kauhajoen osakaskunnan vetämänä kalatien rakennushanke. Hankkeessa Sahakosken padon alapuolelle rakennetaan luonnonmukainen kalatie, joka mahdollistaa kaikilla virtaamilla kalojen ylös- ja alasvaelluksen.

Sahakoskessa oleva pato on ollut Kauhajoen merkittävin nousueste. Pato on estänyt Kauhajoen latvapuroissa paikallisesti elävien taimenkantojen vapaan liikkumisen latvapurojen ja joen pääuoman välillä. Kalatie vapauttaa 50 kilometriä Kauhajoen pääuomaa ja sivupuroja taimenen lisääntymis- ja poikastuotantoalueeksi.

Sahakoskessa tehtävät toimenpiteet tukevat myös Etelä-Pohjamaan ELY-keskuksen käynnissä olevan Helmi-ohjelman tavoitteita. Helmi-ohjelmassa on laadittu kunnostussuunnitelma Sahakosken padon yläpuolella sijaitsevalle pohjavesivaikutteiselle Talasluomalle.

Lisätietoja:

Heikki Holsti, Varsinais-Suomen ELY-keskus, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi, 0295 022 184

Avainsanat

Kuvat

Koski.
Parkkikoski.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset

Juoksutukset ja vähäsateinen toukokuu hillinneet Saimaan ja Pielisen nousua. Tulvahuippu saavutetaan touko–kesäkuun vaihteessa. (Kaakkois-Suomi, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala)22.5.2024 16:03:56 EEST | Tiedote

Vuoksen vesistöalueella Saimaan ja Pielisen vedenkorkeuksien nousu on hidastunut ja ennusteen mukaan tulvahuippu saavutetaan touko-kesäkuun vaihteessa. Saimaan pinta on ajankohtaan nähden noin 75 cm ja Pielisen pinta 50 cm keskimääräistä korkeammalla. Tulvasta voi aiheutua haittaa tai vahinkoa alimmille rantarakenteille, rakennuksille ja viljelysalueille sekä mahdollisesti liikenneyhteyksille, teollisuudelle ja vesihuollolle. Suurten juoksutusten vuoksi virtaus Vuoksella ja Pielisjoella on selvästi tavanomaista voimakkaampaa, mikä tulee huomioida vesillä liikuttaessa. Vesistöalueen muissa järvissä vedenkorkeudet ovat paikoin selvästi tavanomaista korkeammalla, mutta kääntyneet jo laskuun.

Kainuulle ja Pohjois-Pohjanmaalle yhteinen linjaus ulkomaisen työvoiman käytöstä21.5.2024 13:00:25 EEST | Tiedote

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset ovat päivittäneet alueen linjauksen ulkomaisen työvoiman käytöstä. Uusi päivitetty linjaus astuu voimaan 22.5.2024. Päivitetyssä linjauksessa on lueteltu ammattinimikkeet, joiden osalta työvoiman saatavuus alueella on arvioitu niin haastavaksi, ettei ulkomaista työntekijää palkattaessa erillistä saatavuusharkintaa tarvitse tehdä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye